Näin erotut joukosta, jos haaveilet hyväpalkkaisista asiantuntijatöistä – ”Tulee mieleen, missä piireissä oikein pyörit”

Polkeeko urasi paikoillaan tai oletko leipiintynyt tehtävääsi? Haaveiletko uudesta työpaikasta, mutta koulutukseesi ja kokemukseesi sopivaa kiinnostavaa paikkaa ei näytä olevan avoinna? Unelmoitko suorahakukonsultin soitosta?

Rekrytointi- ja suorahakuyritys Tuoconin toimitusjohtaja Johanna Eskola ja Kulmia Leadersin toimitusjohtaja ja partneri Arja Läärä sanovat, että oma aktiivisuus on piilossa oleviakin työpaikkoja tavoiteltaessa keskeistä.

– Etenkin hyväpalkkaisia asiantuntijatehtäviä haviteltaessa ensimmäinen askel on, että Linkedin-profiili on fiksun näköinen ja kunnossa, Eskola sanoo.

Koska verkostopalvelu Linkedin on rekrytoijien keskeinen työkalu, oma näkymä ja CV kannattaa päivittää. Otsikko ja kuva ovat tärkeät, sillä ne luovat ensivaikutelman. Vielä niitäkin tärkeämpiä ovat oikeat sanat, joiden avulla työntarjoajat voivat löytää sinut.

Headhunterit käyttävät hakukoneessa avainsanoja. Jotta tulisit poimituksi, kirjaa teksteihin sanoja, jotka kuvaavat sekä alakohtaista että tehtäviisi liittyvää osaamistasi. Keskeiset sanat voivat siis esitellä vaikkapa teknisiä taitojasi, mutta myös muuta osaamistasi kuten esimerkiksi tutkimus-, esimies- tai johtamistaitojasi.

Myyntialan työnhakijalle verkostoituminen on tärkeää.

Jos olet myyntialan ihminen ja sinulla on yhteys vain sataan ihmiseen, tulee mieleen, missä piireissä oikein pyörit, kun verkostosi on näin pieni.

Profiilista pitäisi selvitä koulutuksesi ja ydinosaamisesi.

– Kerro tiiviisti, mitä työsi ovat pitäneet sisällään ja millaisia vastuita ja tehtäväkokonaisuuksia sinulla on ollut, Läärä suosittelee.

– Jos olet rakennussuunnittelija tai arkkitehti, voit kertoa, millaisia isoja projekteja sinulla on ollut, Eskola lisää.

Profiiliin on hyvä kirjata, miten olet onnistunut. Jos suinkin mahdollista, väittämät on hyvä todentaa jotenkin.

Kerro, että olet valmis vaihtamaan työpaikkaa. Linkedinissä pystyt ilmoittamaan asian taustalla, vaikka et julkisesti ”hakisikaan uusia tilaisuuksia”. Eskola vinkkaa, että voit halutessasi rajata ilmoituksesi ulkopuolelle esimerkiksi henkilöt, joilla on sama sähköpostin pääte kuin sinulla.

Esimerkiksi rakennussuunnittelijan tai arkkitehdin kannattaa LinkedInissä kertoa, millaisia projekteja hänellä on ollut.

Verkosto on olennainen, joskin sen laajuuden merkitys vaihtelee aloittain.

– Jos olet myyntialan ihminen ja sinulla on yhteys vain sataan ihmiseen, tulee mieleen, missä piireissä oikein pyörit, kun verkostosi on näin pieni, Eskola kuvaa.

Toki on mahdollista verkostoitua muuallakin kuin vain Linkedinissä. Monilla aloilla, esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnossa ja it-sektorilla, on omia alustojaan, joita rekrytoijat seuraavat.

Jokainen pystyy kohentamaan näkyvyyttään. Niin Linkedinissä kuin muissakin palveluissa voi keskustella, jakaa oman alan kuulumisia ja ottaa kantaa.

Läärä muistuttaa, että erilaiset etänäkin pidettävät seminaarit ja tapahtumat ovat hyviä kohtaamispaikkoja, joissa saa myös vinkkejä ja uusia ajatuksia. Esimerkiksi rakennussuunnittelijan tai arkkitehdin kannattaa kertoa, millaisia projekteja hänellä on ollut.

Monen asiantuntija-alojen ammattilaiset ovat mikroviestipalvelu Twitterissä. Jos palvelua haluaa käyttää brändinsä kohentamiseen, on hyvä miettiä linjaansa.

Myös alan vaihto tai sivusuuntainen siirto voi olla fiksu vaihtoehto.

– Ole tarkkana, millaisia kannanottoja haluat jättää jälkeesi, Eskola huomauttaa.

Jos teet työsi hyvin, jätät jäljen, jonka headhunterit voivat löytää.

Vaikka inhoaisit verkon kohtaamispaikkoja, etkä olisi niissä, sinut saatetaan löytää. Läärä kertoo, että rekrytointikonsulteilla on valtavasti kanavia, joista he hakevat tietoa ihmisistä. Yksi näistä on esimerkiksi yliopistoista valmistuneiden luettelot.

Lisäksi Suomessa ammattilaisten piirit ovat aika pienet.

– Perinteiset verkostot keskusteluineen ovat yhä hyvä kohtaamiskanava, Läärä sanoo.

– Jos teet työsi hyvin, jätät jäljen, jonka headhunterit voivat löytää, Eskola lisää.

Ja ainahan voit hakea avoimia paikkoja ja käyttää esimerkiksi rekrytointipalveluiden työpaikkavahteja.

Johanna Eskola sanoo, että on tärkeää havaita omat vahvuudet ja miettiä, mitä työltä haluaa. Osaamisesta ei tarkoita nokka pystyssä ylpeilyä, vaan fiksua taitojen esittelyä.

Työmarkkinat ovat vilkastuneet pahimman koronashokin jälkeen. Läärä kertoo, että syksyn mittaan ihmiset rohkaistuivat liikkumaan tehtävästä toiseen.

– Nyt on aika vahvasti työntekijän markkinat, Eskola huomauttaa.

Myös uravalmentajana toimiva Läärä kertoo, että työn vaihto on nytkin monella mielessä.

– Moni kokee, ettei kehity tehtävässään tai että työpaikan kulttuuri ei oikein edusta omia arvoja. Etenkin nuorille työn merkityksellisyys on erittäin tärkeää, hän sanoo.

Arja Läärä sanoo, että vaikka oma työpaikka tai sen kulttuuri ei sovi itselle, moni yrittää pitkään turhautuneena jatkaa tehtävässään. Tämä ei hänestä ole kenenkään etu.

Jotkut yksinkertaisesti etsivät uusia tehtäviä, koska aiempi työ on päättynyt. Olipa syynä mikä tahansa, Läärä kannustaa pysähtymään tilanteen äärelle ja suhtautumaan siihen avoimesti. Hän suosittelee käyttämään vaikkapa ystävää tai ammattilasta apuna ja sparraajana oman potentiaalin löytämisessä.

Itse ei nimittäin välttämättä hoksaa, että vaikkapa omat ihmissuhdetaidot, ideointi- tai organisointikyky olisivat erityisiä. Kun astuu ympyränsä ulkopuolelle, voi havaita, että kaikki eivät osaakaan koodata, kirjoittaa, olla empaattisia tai innostavia.

Vaikka tähtäisi aiempaa vastuullisempiin ja korkeampiin tehtäviin, alan vaihto tai sivusuuntainen siirto voi olla Läärästä ihan fiksu vaihtoehto.

– Siitä voi saada hyvän uuden polun ja vaiheen uralle ja se voi poikia myöhemmin lisää vastuuta ja palkkaakin.

Eskola kehottaa varautumaan siihenkin, että toive toteutuu, ja rekrytointikonsultti soittaa, jotta pasmat eivät menisi ihan sekaisin.

– On hyvä osata kiteyttää oma ydinosaaminen ja kertoa, mitä haluaa uudelta tehtävältä, hän vinkkaa.

Source Link is.fi