Näin eteni Putinin 10 päivän ”näytelmä” liikekannallepanosta Punaisen torin kansanjuhlaan
Keskiviikko 21.9.
Venäjän presidentin puhetta oli odotettu maailmalla koko edellinen ilta. Turhaan.
Viivästys kiihdytti jo käynnissä olleita spekulaatioita puheen sisällöstä. Niille saatiin päätös viimein keskiviikkoaamuna kello 9, kun Vladimir Putin ilmestyi kansalaisten tv-ruuduille ja julisti maahan odotetusti osittaisen liikekannallepanon.
Se käynnistyisi vielä samana päivänä.
Putin korosti puheessaan liikekannallepanon ”osittaisuutta” ja sanoi sen koskevan vain niitä kansalaisia, jotka ovat reservissä ja käyneet asepalveluksen asevoimissa. Kutsuttavilla olisi myös aiempaa sotilaallista kokemusta sekä sotilaallinen erikoiskoulutus, jota olisi vielä luvassa lisää ennen rintamalle lähettämistä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti osittaisen liikekannallepanon käynnistymisestä keskiviikkoaamuna pitämässään puheessa.
Puolustusministeri Sergei Shoigun mukaan mobilisaatio koskisi noin 300 000:a venäläismiestä. Putinin tavoin Shoigu ilmoitti, ettei Venäjä taistele ”niinkään Ukrainaa kuin länttä vastaan”.
Putin veti esiin myös ydinasekortin, joka saatettaisiin ottaa käyttöön Venäjän alueellisen koskemattomuuden ollessa uhattuna.
– Tämä ei ole bluffia, hän sanoi.
Lännessä Putinin puhe ja liikekannallepano tulkittiin uudeksi eskalaatioksi Ukrainan sodassa.
Myöhemmin samana päivänä Venäjältä alkoi tihkua ensimmäisiä uutisia lentolippujen kysynnän räjähdysmäisestä kasvusta. Alkoi näyttää siltä, että Putinin ilmoitus oli laukaissut joukkopaon maasta.
Illalla useissa Venäjän kaupungeissa järjestettiin liikekannallepanoa vastustavia protesteja. Poliisi vastasi niihin kuten tähänkin asti: brutaalilla väkivallalla ja pidätyksillä.
Mellakkapoliisit pidättivät liikekannallepanoa vastustaneen naisen Moskovassa keskiviikkoiltana järjestetyssä mielenosoituksessa.
Torstai 22.9.
Liikekannallepano ei ollut kestänyt vielä vuorokautta, kun sosiaalisessa mediassa alkoi jo levitä tietoja kutsujen jakamisesta myös niille miehille, joille sitä ei olisi virallisen tiedon mukaan pitänyt tulla. Jopa mielenosoituksissa pidätettyjen väitettiin joutuneen mobilisoiduiksi poliisiasemilla.
Samaan aikaan raportoitiin jonoista, jotka kasvoivat hiljalleen Venäjän naapurivaltioiden Georgian, Kazakstanin, Mongolian ja Suomen rajoilla. Kotimaastaan pois jonottavien joukossa näytti olevan tavallista enemmän asepalvelusikäisiä miehiä.
Novaja Gazeta Europe -lehti uutisoi liikekannallepanoon liittyvästä salaisesta pykälästä, joka mahdollistaisi jopa miljoonan reserviläisen värväämisen taistelemaan Ukrainaan.
Perjantai 23.9.
Ukrainassa miehitetyillä Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueilla käynnistyivät kansanäänestykset Venäjään liittymisestä. Ukraina ja länsimaat olivat jo aiemmin tehneet selväksi, ettei laittomilla äänestyksillä tai niiden tuloksella olisi mitään merkitystä.
Pian miehitetyiltä alueilta alkoi kuulua tietoja, joita lännessä oltiin osattu odottaa.
Äänet pudotettiin läpinäkyviin uurniin aseistettujen sotilaiden valvonnassa. Joillakin alueilla asemiehet ilmestyivät uurnineen asukkaiden oville.
– Tältä näyttää venäläinen demokratia, totesi Mariupolista paenneen ukrainalaishallinnon edustaja Petro Andrjushtshenko Telegram-päivityksessään.
Oppositiomedia Meduza uutisoi ainakin viiden armeijan kutsuntatoimiston joutuneen tuhopolton kohteeksi Putinin keskiviikkoisen puheen jälkeen.
Vaalivirkailijat valmistautuivat äänestyksen alkamiseen Donetskin ”kansantasavallassa” viime viikon lopulla.
Lauantai 24.9.
Lännessä useat asiantuntijat analysoivat Venäjän johdon epäonnistuneen monilta osin liikekannallepanossa. Ajatushautomo ISW:n arvion mukaan ristiriita käytännön ja Putinin sekä Shoigun puheiden välillä aiheuttaisi ”vihaa ja epäluottamusta” Kremliä kohtaan.
Putin puolestaan allekirjoitti lain, jonka myötä rangaistukset sotilaskarkuruudesta, antautumisesta sekä taistelemisesta kieltäytymisestä kovenivat huomattavasti.
Illalla huomiota herätti Venäjän propagandakoneiston keskeisen hahmon, RT-kanavan päätoimittajan Margarita Simonjanin Telegram-viesti, jossa tämä kritisoi liikekannallepanon ontuvaa toteutusta.
– He raivostuttavat ihmisiä, ikään kuin tarkoituksella, silkkaa pahansuopuuttaan. Ihan kuin he olisivat Kiovan lähettämiä, Simonjan kirjoitti.
Kremlin ihmisoikeusneuvoston johtaja Valeri Fadejev ilmoitti julkisesti vaatineensa puolustusministeri Shoigua ”korjaamaan kiireellisesti” mobilisaatioon liittyvät ongelmat.
Sunnuntai 25.9.
Putinin liittolaiset, parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko ja duuman puhemies Vjatsheslav Volodin liittyivät liikekannallepanon kritisoijiin ja vaativat alueellisia virkamiehiä selvittämään ongelmat sekä kansalaisia raivostuttaneet ”ylilyönnit”.
Novaja Gazeta Europe -lehti uutisoi turvallisuuspalvelu FSB:n raportista, jonka mukaan noin 261 000 miestä olisi paennut Venäjältä mobilisaation käynnistyttyä.
Osa Georgian rajalle kertyneestä autojonosta tallentui ilmakuviin maanantaina.
Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä yhä enemmän videoita raivokkaista protesteista Dagestanissa ja Jakutiassa. Kyseisiltä alueilta oli jo aiemmin lähetetty Ukrainaan suhteessa enemmän sotilaita kuin muualta. Myös liikekannallepano näytti painottuvan Venäjän köyhemmille ja etnisten vähemmistöjen asuttamille alueille.
Maanantai. 26.9.
Itäsiperialaisessa Ust-Ilimskin kaupungissa Ruslan Zinin, 25, ampui kutsuntatoimistossa sotilaskomissaari Aleksandr Elisejeviä, jonka kerrottiin päätyneen sairaalaan kriittisessä tilassa.
– Kukaan ei lähde mihinkään, maastopukuun pukeutuneen Zininin väitettiin sanoneen ennen ampumista.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov myönsi, että mobilisaatiossa oli tehty ”virheitä”
Mielenosoituksissa pidätettyjen määrän arvioitiin nousseen 2 000:een. Liikenne naapurimaiden rajanylityspaikoilla kiihtyi edelleen.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka tuki Putinia tavatessaan tämän Sotshissa.
– Juoskoot vain pois. En tiedä, miten te tähän suhtaudutte, mutta minä en olisi erityisen huolissani. Nämäkin tulevat takaisin, Lukashenka sanoi Putinille Venäjältä paenneisiin miehiin viitaten.
Itämerellä tehtiin ensimmäiset havainnot kaasuvuodosta Nord Stream 2 -kaasuputkien reitillä.
Tanskan puolustusvoimat julkaisi tiistaina kuvan Nord Stream 2 -kaasuputkistoon tulleesta vuodosta.
Tiistai 27.9.
Valekansanäänestykset Ukrainan miehitetyillä alueilla päättyivät. Alustavat tulokset näyttivät odotetusti murskaavaa kannatusta alueiden liittämiselle Venäjään.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi kansanäänestysten olleen viimeinen kuolinisku mahdollisille rauhanneuvotteluille Venäjän kanssa.
Kuva Itämeren kaasuvuodoista alkoi tarkentua, kun tieto alueella maanantaina havaituista räjähdyksistä tuli julkisuuteen. Vuotoja kerrottiin löytyneen kummastakin Nord Stream -putkistosta.
Pian useiden maiden viranomaiset nostivat esille sabotaasin mahdollisuuden, samoin Kremlin tiedottaja Peskov.
Lue lisää: Putin tunnusti kahden Ukrainan alueen itsenäisyyden, liittämistä Venäjään odotetaan perjantaina
Keskiviikko 28.9.
Luhanskin ukrainalaishallinnon kuvernööri Serhi Haidai kertoi ensimmäisten mobilisoitujen venäläisjoukkojen ilmaantuneen etulinjaan alueella.
– He eivät saaneet minkäänlaista koulutusta, Haidai väitti Telegramissa.
Sosiaalisessa mediassa levisi venäläismiesten kuvaamia videoita, jotka tukivat Haidain väitettä.
Moskovasta otetuissa uutiskuvissa nähtiin Punaiselle torille nousseita rakennelmia, jotka enteilivät jonkinlaista kansanjuhlaa miehitettyjen alueiden Venäjään liittämisen kunniaksi. ”Donetsk, Luhansk, Zaporizzja, Herson – Venäjä!” luki suurissa kylteissä joita torille oli pystytetty videonäyttöjen ohella.
Reserviläiset valmistautuivat rintamalle lähtöön Ukrainan rajan läheisyydessä sijaitsevalla Volgogradin alueella keskiviikkona.
Miehitettyjen alueiden venäläismieliset johtajat vetosivat suoraan Putiniin, jotta tämä liittäisi alueet Venäjään.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi puhuneensa Ruotsin, Tanskan ja Viron ulkoministereiden kanssa Nord Stream -putkien kaasuvuodoista.
– Kyse on tarkoituksellisesta vahingoittamisesta, sabotaasista. Tällaiseen pystyy vain valtiollinen toimija, Haavisto sanoi.
Venäjä ilmoitti kutsuvansa turvallisuusneuvoston koolle kaasuputkien vahingoittumisen vuoksi.
Torstai 29.9.
Peskov ilmoitti, että Putin vahvistaisi uusien alueiden liittämisen Venäjään perjantaina Kremlissä järjestettävässä allekirjoitusseremoniassa.
FSB puolestaan kertoi alkavansa tutkia kaasuputkien vaurioita ”kansainvälisenä terrorismina.”
Nord Stream 2 -kaasuputkistossa havaittiin neljäs kaasuvuoto. CNN uutisoi Venäjän laivaston tukialuksista, joita oli havaittu liikkumassa kaasuvuotojen alueella maanantain ja tiistain aikana.
Lue lisää: Putin syytti Nord Stream -putkien vuodoista ”kansainvälistä terrorismia”
Perjantai 30.9.
Putinin odotetaan pitävän kansalle puheen kello 15 Suomen aikaa Kremlissä järjestettävän seremonian yhteydessä. Uusien alueiden liittämissopimusten allekirjoittamisen lisäksi Putinilta odotetaan mahdollisia muita merkittäviä ilmoituksia.
Joukko sotilaita seisoi Punaiselle torille kansanjuhlaa varten pystytettyjen rakennelmien keskellä torstaina.
Huhuja on liikkunut Venäjällä muun muassa sotatilan julistamisesta, Natolle esitettävästä uhkavaatimuksesta, uuden Venäjän liittovaltion perustamisesta, ”osittaisen” liikekannallepanon laajentamisesta sekä virallisesta sodanjulistuksesta Ukrainalle.
Uutistoimisto Tassin mukaan Punaisella torilla järjestetään perjantaina tapahtuma, jossa juhlitaan ”Donbasin ja vapautettujen alueiden kansanäänestysten tuloksia”. Luvassa on muun muassa Kremliä tukevien venäläisten artistien esiintymisiä.