Banner Before Header

Näin historiallinen ilta Madridissa eteni – Suomen tie Natoon avautui: ”Päätös on nyt välittömästi edessä”

Kaikki muuttui historiallisena iltana Madridissa. Liittolaiset päättävät tänään keskiviikkona, että Suomi ja Ruotsi kutsutaan Naton jäseniksi.

Asiaa vastustanut Turkki teki tiistaina suunnanmuutoksen ja päätti tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Näin historiallinen ilta Madridissa eteni:

Ratkaisu saavutettiin Naton huippukokouksen kynnyksellä. Presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg neuvottelivat asiasta pitkään.

Noin tunnin pituiseksi suunnitellut neuvottelut venyivät yhteensä neljän tunnin mittaisiksi. Niinistö kuvaa keskusteluja tiiviiksi, ja tiukoiksikin.

Jo aiemmin päivällä Ruotsin ulkoministeri Ann Linde totesi, että jotain positiivista saattaa tänään tapahtua. Myös Niinistö vihjaili myönteisestä edistymisestä Turkin kanssa.

Yli kolmen tunnin keskustelujen jälkeen – ennen puoli yhdeksää illalla Suomen aikaa – neuvottelujen kerrotiin olevan tauolla. Stoltenberg ja Erdogan kävivät tuolloin kahdenvälistä keskustelua. Niinistö kuvaili myöhemmin tuon keskustelun olleen luonteeltaan ”enemmänkin sosiaalinen”.

Samaan aikaan käytävillä käytiin läpi erilaisia variaatioita valtuuskuntien kesken.

– Lopulliset muotoilut syntyivät juuri siellä käytävillä, Niinistö sanoi myöhemmin.

Lue lisää: Niinistö: Näin sopu syntyi neljän tunnin neuvottelumaratonin päätteeksi – ”Lopulliset muotoilut syntyivät käytävillä”

Kello yhdeksän aikaan neuvottelijat astelivat kameroiden eteen yhdessä. Paikalla olivat Suomen presidentti ja ulkoministeri, Ruotsin pääministeri ja ulkoministeri, Turkin presidentti ja ulkoministeri sekä Naton pääsihteeri.

Kameroiden edessä allekirjoitettiin papereita. Kaikki kättelivät ja tunnelma vaikutti hyvältä. Kukaan ei sanonut mitään.

Pian tuli Niinistön lausunto:

”Tapaamisen tuloksena ulkoministerimme allekirjoittivat maidemme välisen yhteisymmärrysasiakirjan, joka vahvistaa, että Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi. Natoon liittymisemme konkreettisista askelista sovitaan Nato-liittolaisten kesken seuraavan kahden päivän aikana, mutta tuo päätös on nyt välittömästi edessä”, lausunnossa sanottiin.

Läpimurto ja käänne tapahtui niin nopeasti, että asiantuntijatkin yllättyivät.

Lue lisää: Asiantuntija oletti Nato-sopuun pääsemisessä kestävän pidempään – ”Turkki haluaa konkreettisia tekoja”

Lue lisää: Mika Aaltola: ”Turkki tuli Madridiin osoittamaan hyvän­tahtoisuuttaan” – Nyt ollaan matkalla historiallisen nopeaan Nato-laajentumiseen

Allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.

–  Kun meistä tulee Nato-liittolaisia, tämä sitoumus vahvistuu entisestään, presidentin kanslian verkkosivuilla julkaistussa lausunnossa todetaan.

Lue lisää: Turkkilaiset Aftonbladetille: Tällainen on sopimus Suomen ja Ruotsin kanssa

Lue lisää: Näin Turkki kommentoi Nato-sopua – ”Saimme mitä halusimme”

Luovuus toi ratkaisun

Niinistö kuvasi keskustelun lähteneen liikkeelle melko vaikeasta tilanteesta. Turkin jo aiemmin esiin nostamat huolet liittyivät muun muassa terrorismin torjuntaan ja asevientiin.

–  Se, että tuo ratkaisu sitten löytyi, perustui aika paljon tietynlaiseen luovuuteen. Jouduttiin katsomaan tiettyjä asioita, miten ne kirjoitetaan ja miten kukin ne haluaa ymmärtää vähän uudelleen, Niinistö kertoi medialle päivän päätteeksi tiedotustilaisuudessaan.

Niinistö ei eritellyt yksityiskohtaisesti, mitä kukin osapuoli toi esiin keskusteluissa.

–  Nimenomaan näihin terrorismikysymyksiin juututtiin aika pitkään, Niinistö mainitsi.

Ei muuta Suomen linjaa

Niinistön mukaan Turkin kanssa saavutettu sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä. Hän arvioi, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.

Sopu ei myöskään muuta Suomen nykyistä suhtautumista kurdijärjestöihin tai gülenisteihin. Euroopan unioni ja myös Suomi luokittelevat kurdien PKK:n terroristijärjestöksi. Sen sijaan EU ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki on toista mieltä.

Turkin vastustelun aikana on julkisuudessa keskusteltu myös siitä, että Suomi ja Ruotsi eivät ole suostuneet luovuttamaan Turkille ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina.

Allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa ei Niinistön mukaan määritellä, kenet pitäisi luovuttaa, vaan todetaan, että on tärkeää noudattaa periaatteita, joita luovuttamisesta on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sovittu.

Suomi ratkaisee jatkossakin luovutuskysymykset lainsäädäntönsä ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Stoltenberg: Putin sai enemmän Natoa, rajoilleen

Jens Stoltenberg sanoi Vladimir Putinille lähtevän selvän viestin siitä, että Naton ovi on auki.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi omassa tiedotustilaisuudessaan yhteisymmärrystä koskevan asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen omista näkemyksistään ja vastaili myös toimittajien kysymyksiin. Hän luonnehti päätöstä historialliseksi.

Hän sanoi myös Venäjän presidentille Vladimir Putinille lähtevän selvän viestin siitä, että Naton ovi on auki.

Stoltenberg viittasi Venäjän joulukuussa esittämiin vaatimuksiin niin sanotusta turvallisuussopimuksesta tai turvallisuustakuista. Kyse oli Naton itälaajentumisen rajoittumista koskevista vaatimuksista.

– Hän halusi vähemmän Natoa. Nyt hän sai enemmän Natoa, rajoilleen, Stoltenberg sanoi.

Myös Niinistöltä kysyttiin, millaisen viestin sopu hänen mielestään lähettää Venäjälle.

– Ei tässä kukaan Venäjälle päin mitään viestitä, Niinistö vastasi.

Katsokaa vain karttaa ja huomaatte, että se muuttaa koko turvallisuustilanteen Baltian alueella.

Stoltenberg myös totesi, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on tärkeä Suomelle, Ruotsille, Natolle ja erityisesti Baltian maille.

–  Katsokaa vain karttaa ja huomaatte, että se muuttaa koko turvallisuustilanteen Baltian alueella, hän sanoi.

Hän sanoi uskovansa, että sekä Turkki, Suomi ja Ruotsi pitäytyvät yhteisymmärrystä koskevan asiakirjan sitoumuksissa.

Seuraavat askeleet selviävät pian

Suomen Nato-tie etenee jo Madridin huippukokouksessa. Seuraavaksi nykyiset Nato-maat antavat asiasta julkilausuman. Se sisältää virallisen kutsun Suomelle ja Ruotsille Naton jäseniksi.

– Se muuttaa Suomen aseman niin sanotuksi inviteeksi. Se tarkoittaa, että osallistumme hyvin aktiivisesti kaikkiin Naton kokouksiin, Niinistö sanoi.

Lue lisää: Kommentti: Madridista jysähti sittenkin – Suomi kutsutaan Naton jäseneksi jo keskiviikkona

Sitten Suomi ja Ruotsi pääsevät etenemään liittymiskeskusteluihin. Niitä varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Aiemmin Nato-virkamies luonnehti keskusteluja ”vihkivalojen vannomiseksi”. Tapaamisessa on tarkoitus lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa. Liittymiskeskustelujen ennakoidaan sujuvan nopeasti, päivässä tai korkeintaan kahdessa.

Sen jälkeen, kun Suomesta on tullut Naton tarkkailijajäsen, varsinainen jäsenyys on vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla. Vaiheen on arvioitu kestävän kuukausista jopa vuoteen.

Niinistön mukaan Turkin edustajilta on saatu epämuodollinen lupaus, joka ennakoi, että ratifioinnissa voitaisiin edetä ripeästi.

– Meillä on täysi luottamus siihen, että tässä aidosti edetään, Niinistö sanoi.

Lopuksi vielä Suomessa eduskunta päättäisi Natoon liittymisestä täysistunnossa.

Source Link is.fi