Kirkasvalohoito auttaa kaamosoireiluun, ja se on tutkimusten mukaan tehokas apu myös lieviä oireita vakavampaan tilaan eli kaamosmasennukseen.
– Kirkasvalolamppua käytetään ensisijaisena hoitona kaamosmasennuksen hoidossa, ja 70–80 prosenttia saa sillä avun, eikä muuta hoitoa tarvita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Partonen on tutkinut erityisesti masennusta, kaamosoireita ja unettomuutta.
Kaamosmasennus vaivaa arviolta prosenttia suomalaisista, mutta jopa 40 prosentilla aikuisista on masennusta lievempää kaamosoireilua.
Tyypillisiä oireita ovat muun muassa väsymys ja ruokahalun kasvu.
– Näitä oireita voidaan tehokkaasti lievittää kirkasvalohoidolla, Partonen sanoo.
Lieviä oireita voi Partosen mukaan hoitaa kotona itsenäisesti, kunhan vain noudattaa muutamaa ohjetta.
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut erityisesti masennusta, kaamosoireita ja unettomuutta.
1. Valitse oikeanlainen kirkasvalolamppu
– Kannattaa hankkia lääkinnälliseksi laitteeksi hyväksytty lamppu, jonka mukana tulee käyttöohje. Laitteista voi kysyä myyjältä. Kun laitteessa on CE-merkki, se täyttää tekniset vaatimukset, Timo Partonen sanoo.
Lamppujen valaistusvoimakkuus ilmoitetaan lukseissa. Partosen mukaan lampun on hyvä tuottaa ainakin 2 500 luksia.
Tavanomaisen sisävalaistuksen määrä on yleensä alle 500 luksia, kun taas kirkkaan kesäisen auringonpaisteen valaistusvoima voi nousta 50 000 luksiin.
2. Huolehdi silmistä, varo ylivireyttä
– Varovaisuutta on syytä noudattaa, jos on diagnosoitu silmäsairaus. Tämäkään ei silti ole välttämättä este kirkasvalolampun käytölle, Partonen sanoo.
Jos kirkasvalolampun käyttö arveluttaa, kannattaa kysyä asiasta lääkäriltä.
– Lisäksi kannattaa tarkkailla olotilaansa, jos on havainnut itsessään voimakkaita ja nopeita mielialanvaihteluita. Tällöin kirkasvalohoito voi aiheuttaa ylivireystilan, joka ei välttämättä tunnu heti, mutta parin päivän päästä.
Ensimmäinen merkki ylivireydestä voi Partosen mukaan olla yöunen häiriytyminen.
Myös migreeniherkkien kannattaa aloittaa kirkasvalolampun käyttö varovasti.
3. Käytä lamppua oikeaan aikaan
– Tehokkaimmin lamppu auttaa aamun tunteina käytettyä. Lamppua kannattaa käyttää aamuviiden ja aamupäiväkymmenen välillä, aluksi puoli tuntia kerrallaan, Timo Partonen sanoo.
Kaikille puolen tunnin käyttöannos ei riitä, vaan lamppua tarvitaan kolmesta vartista tuntiin. Toisaalta yli kahden tunnin oleskelusta ei Partosen mukaan enää juuri saa merkittävää lisähyötyä kaamosoireisiin.
Liian myöhään päivällä käytettynä kirkasvalolamppu voi haitata yöunta, sillä valolla on Partosen mukaan välitön virkistävä vaikutus.
Lamppua kannattaa käyttää ainakin viitenä aamuna viikossa.
– Usein kaamosoireilevat ihmiset ihmiset käyttävät kirkasvalolamppua koko pimeän vuodenajan, osa syyskuulta asti, Partonen sanoo.
4. Älä katso suoraan lamppuun
Kirkasvalolamppuun ei pidä katsoa suoraan, vaan valon pitäisi tulla Timo Partosen mukaan epäsuorasti silmiin.
– Lamppujen käyttöohjeissa mainitaan oikea hoitoetäisyys. Valon pitää tulla kasvoille, mutta valo on sen verran voimakas, että sen pitää heijastua esimerkiksi seinän tai pöydän kautta. Lampun äärellä voi vaikka lukea, Partonen sanoo.
Markkinoilla olevien lamppujen hoitoetäisyys vaihtelee paristakymmenestä sentistä metriin, ja Partonen suosittelee valitsemaan laitteen, joka sopii omaan arkeen.
Markkinoilla on saatavilla myös sisustukseen sopivia lamppuja, joilla voi valaista vaikka osan huoneesta.
– Jos hoitoetäisyys on kovin lyhyt, käyttö voi olla hankalaa. Parhaissa laitteissa etäisyys on yleensä noin 50–100 senttiä, Partonen sanoo.
5. Erota kaamosoireilu masennuksesta
Kaamosmasennusta on tutkittu 1980-luvulta asti, ja se on eri asia kuin lievempi kaamosoireilu.
– Kaamosmasennus on sairaus, jossa toimintakyky laskee. Se on yksi masennuksen muoto, johon liittyy sekä tyypillisiä masennuksen oireita että tavalliselle masennukselle epätyypillisiä piirteitä, Partonen sanoo.
Kaamosmasennukselle tyypillisiä ovat kausittaiset masennusjaksot pimeänä vuodenaikana, selkeä mielialan lasku ja yleinen mielenkiinnon väheneminen.
Kaamosmasennus eroaa tavanomaisesta masennuksesta esimerkiksi siinä, että siinä ruokahalu kasvaa ja paino saattaa nousta, kun tavanomaisessa masennuksessa saattaa käydä päinvastoin.
Ruokahalun kasvu sekä erityisesti hiilihydraattien himo ja uneliaisuus sekä liikkumisen väheneminen ovat tyypillisiä myös masennusta lievemmälle kaamosoireilulle.
– Kaamosoireilussa uni pitenee, mutta se ei virkistä, sillä uni on katkonaista ja sen laatu on huonoa, Partonen sanoo.
Vakavissa masennusoireissa on syytä kääntyä lääkärin puoleen.