Näin Suomessa säästettiin energiaa 70-luvun öljy­kriisin aikaan – mainosvalot kiinni, moottori­tiet pimeäksi…

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut globaalin energiakriisin, kun maakaasun ja öljyn saatavuus on heikentynyt merkittävästi. Energian hinta nousee jatkuvasti, ja Euroopassa varaudutaan vaikeaan talveen.

Myös 1970-luvulla energiakriisi koetteli maailmaa. Energiakriisin taustalla oli Egyptin ja Syyrian sota Israelia vastaan. Silloin Lähi-idän öljyntuottajamaat rajoittivat öljyn vientiä länsimaihin, jotka tukivat Israelia ja nostivat öljyn hintaa huomattavasti.

Vaikka 70-luvun kriisin ja tämän päivän tilanteen vaikutusten välillä voidaan nähdä yhtymäkohtia, erosi silloinen tilanne nykyisestä.

Sitran asiantuntija Oras Tynkkynen sanoo, että öljyä käytettiin 70-luvulla merkittävästi enemmän ja sen merkitys kansantalouksille oli suurempi.

Suomessakin päädyttiin ottamaan käyttöön koviakin keinoja energian säästämiseksi 1973.

– Se tarkoitti osin erilaisia vapaaehtoisia toimia, joihin kannustettiin, mutta myös säännöksiä ja rajoitteita, joita julkisen vallan toimesta otettiin käyttöön, Tynkkynen sanoo.

Säästöillä tähdättiin energian kulutuksen vähentämiseen noin kymmenellä prosentilla. Esimerkiksi liikkeiden mainosvalot käskettiin sammuttamaan tiettyinä aikoina ja moottoriteiden valaistus kiellettiin. Myös muun muassa harrastusilmailu sekä moottoriajoneuvokilpailut kiellettiin.

Tynkkynen toteaa, että keinot olivat osin symbolisia, eikä kaikkien keinojen merkitys energian kokonaiskulutuksen kannalta ollut suuri.

Sitran asiantuntija Oras Tynkkynen. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Joukossa oli kuitenkin myös merkittäviä ratkaisuja. Koteja kehotettiin alentamaan huonelämpötiloja ja välttämään turhaa valaistusta ja ilmastointia. Myös tieliikenteen nopeuksia laskettiin ja nopeusrajoitukseksi asetettiin 80 km/h.

– Se on toimenpide, jota kansainvälinen energiajärjestö IEA on suositellut myös nyt meneillään olevassa energiakriisissä yhdeksi ratkaisuksi.

IEA on luonnehtinut meneillään olevaa energiakriisiä ensimmäiseksi aidosti globaaliksi energiakriisiksi.

– Toki öljykriisikin oli merkittävä, mutta se ei ollut niin kattava. Öljykriisi koski nimensä mukaisesti erityisesti öljyä, kun taas nyt erityisesti Euroopassa haasteena on energia laidasta laitaan.

Viime kuukausiin asti Eurooppa sai huomattavan osan öljystään, maakaasustaan ja muista polttoaineista Venäjältä. Suomi hankki myös huomattavan osan sähköstä Venäjältä.

Suuri ero 70-lukuun on myös siinä, että uusiutuva energia on nykyään huomattavasti kilpailukykyisempää.

– Ongelma ei ole siinä, että emme tietäisi, miten voimme tuottaa energiaa korvaavilla tavoilla, vaan siinä, että kapasiteettia ei rakenneta sormia napsauttamalla.

Joissain Euroopan maissa on jo alettu säästää energiaa ensi talven varalle. Esimerkiksi Saksassa on käynnistetty useita säästötoimia. Berliinissä ja Münchenissä on esimerkiksi sammutettu rakennuksien valaistuksia. Hannoverissa ja Dresdenissä taas on katkaistu lämmin vesi kaupunkien liikuntatilojen hanoista ja suihkuista.

Lue lisää: Näin Euroopassa säästetään sähköä: ei lämpimiä suihkuja, kauppojen ovet ja valot kiinni…

Tynkkysen mukaan on mahdollista, että myös Suomessa otetaan käyttöön keinoja energian säästämiseksi. Se kuitenkin riippuu monesta tekijästä, ennen kaikkea siitä, aloittaako Olkiluoto 3 -ydinvoimala täysimittaisen tuotannon joulukuussa.

Toinen suuri tekijä on, saadaanko Inkooseen rakennettava kelluva nesteytetyn maakaasun terminaali Suomen ja Viron yhteiseen käyttöön aikataulun mukaan.

– Jos terminaalia ei saada käyttöön, tulee isoja vaikeuksia, koska maakaasua ei muualta pystytä käytännössä tuomaan.

Energiansäästöön tulisikin Tynkkysen mukaan varautua kaikin mahdollisin keinoin. Hän sanoo, että Venäjän energiaa voidaan korvata neljällä keinolla.

Samaa polttoainetta voi hankkia muualta tai korvata se vaihtoehtoisella ratkaisulla.

– Kolmas tapa on tuottaa energiaa uusiutuvalla energialla. Suomessa rakentuu tämänkin vuoden aikana huomattava määrä uutta tuulivoimakapasiteettia. Se tulee helpottamaan sähkötilannettamme ihan suoraan.

Neljäs keino on energian säästäminen ja energiatehokkuus. Mitä vähemmän energiaa tarvitaan, sitä helpommalla tulevasta talvesta ja energiakriisistä selvitään, Tynkkynen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä elokuussa kansallista energiansäästökampanjaa. Tynkkynen sanoo, että kampanjan sijaan tarvittaisiin kansalliset talkoot.

– Sellainen yhteinen ponnistus, jossa kaikki kokevat, että kannattaa osallistua. Se edellyttää sitä, että mukana on maan ylin johto ja tiedottamista säännöllisesti. Täytyy myös tehdä konkreettiseksi se, mitä tavalliset kansalaiset voivat tehdä energian säästämiseksi.

Tynkkysen mukaan kansainvälisten esimerkkien perusteella on hyvät syyt olettaa, että energiatalkoilla voitaisiin vähentää merkittävästi energiankulutusta.