Omakotitalon ostoa suunnittelevan kannattaa jo pankkilainaa hakiessa olla selvillä myös talon mahdollisista tulevista remonteista ja niiden kustannuksista. Niillä saattaa nimittäin olla lainan saamisen kannalta ratkaiseva merkitys.
– Jos ilmenee, että asiakkaan kassavirta ei mahdollista kohteen hankintaa ja siihen liittyvää pakollista ylläpitoa, meidän tylsä velvollisuus on sanoa, että valitettavasti tällä kertaa ei päästä kaupoille, sanoo toimitusjohtaja Jussi Pajala Nordean Kiinnitysluottopankista.
Tärkein asia pankeille on, että asiakas todella pystyy maksamaan lainansa takaisin.
Pajalan mukaan kielteisten lainapäätösten suhteellinen määrä ei silti ole kasvanut, vaikka ensimmäistä omakotitaloa ostavia asiakkaiden määrä onkin viime vuosina noussut.
Missä tahansa asuntokaupassa on paljon pohdittavaa, mutta varsinkin ensimmäistä omakotitaloa ostavan on syytä perehtyä asiaan huolella.
– Taloyhtiöissä isot kulut jakautuvat useamman osakkaan kesken, mutta omassa talossa jokainen remonttiin menevä sentti tulee omasta kukkarosta, Pajala muistuttaa.
Sekä Nordeassa että S-Pankissa halutaan, että ostettavaan omakotitaloon on tehty huolellinen kuntokartoitus, ja arvio rahoituksen tarpeesta saattaa ulottua pitkällekin tulevaisuuteen.
– Talon hinta on vain yksi tärkeä tekijä, mutta yhtä tärkeitä ovat taloon liittyvät kuntoarviot ja minkälaista lisärahoitusta tarvitaan, jos taloon täytyy tehdä peruskorjauksia ja millä aikataululla. Ovatko ne heti ostamisen yhteydessä vai seuraavan 10–20 vuoden kuluessa, sanoo lainojen kehityspäällikkö Päivi Huttunen S-Pankista.
– Jos rahoituspäätös tehdään vain ostohinnan perusteella, on vaarana, että asiakkaalle aiheutuu taloudellista ahdinkoa.
Osuuspankeissa kuntokartoituksen tarkistamiseen nähdään sen sijaan harvoin tarvetta.
– Varsinkin jos asunto tulee luotettavan välittäjän kautta, talon kunto ja remontit selviävät meille kyllä heidän toimittamista talon tiedoista. Tarvittaessa pyydämme myös kuntokartoituksen, vastaa OP:n henkilörahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie.
Tarkkoja matemaattisia kaavoja riskien ja remonttitarpeen laskemiseen pankeilla ei kuitenkaan ole. Jokainen asiakas ja talo on erilainen, ja niitä on myös myöhemmin remontoitu eri tavoin ja eri aikaan. Pankin henkilöstön kokemus ja arviot painavatkin päätöksessä paljon.
Pajala muistuttaa, että jossakin on myös raja, jossa pankki alkaa pitää taloa purkukuntoisena, ja talon ja sen remontin rahoittamisen sijasta pitäisi puhua pelkän tontin ostamisesta ja sen hinnasta.
Lue lisää: Rakennusmestari varoittaa 70-luvun omakotitaloista: ”Jo syntyessään tuhoon tuomittu”
Ostettavan omakotitalon kunto voi vaikuttaa lainaneuvotteluihin myös vakuusarvon kautta. Mitä paremmassa kunnossa talo on, sitä suurempi on sen osuus lainan vakuutena.
Omakotitalon vakuusarvo vaihtelee pankeissa yleensä 60–75 prosentin paikkeilla. Remontilla voi myös parantaa talon vakuusarvoa.
– Remontin kohdistuessa asunnon peruskorjaukseen ja asunnon iän vaatimaan huolenpitoon se vaikuttaa myös vakuusarvoon, kertoo Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnan lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
– Esimerkiksi katto- tai putkiremontti aidosti säilyttävät tai parantavat asunnon arvoa nykytilasta. Se on myös vakuudelle hyvä asia. Lisäksi se parantaa asunnon realisoitavuutta, sillä monet mahdolliset ostajat arvostavat hyvin säilytettyä omaisuutta, joka taas lisää vakuusarvostusta.
Vakuusarvoon vaikuttaa kaikkien pankkien mukaan myös asia, jota ei voi muuttaa edes perusteellisella remontilla.
– Ennen omakotitalo oli kuin vanhuudenturva, sille löytyi aina ostaja, mutta tänä päivänä on paljon alueita, joilla asuntoa ei saa myydyksi vaikka millä hinnalla yrittäisi tarjota, Huttunen sanoo.
– Pankin kannalta talon kunnon lisäksi sen sijainti vaikuttaa paljon siihen, miten paljon sitä vastaan voi luototusta saada.