Banner Before Header

Näin Venäjä polttaa omat miljardinsa ilmaan – videolla näkyvä liekki kätkee sisälleen maailmanpolitiikan kuvan

Virolahden Pyterlahden ilmavalvontatornista näkee aina Venäjän Portovajan kompressoriasemalle asti. Paikan voi tällä hetkellä tunnistaa villinä roihuavasta tulesta, jossa palaa maakaasua.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen kiikaroi soihdun suuntaan ja toteaa, että ilmiö on poikkeuksellinen.

– Tämän soihdun tapauksessa erityisesti korostuu se, että tämä on kaasua, jota voisi suoraan käyttää energiana. Olisi varmasti Venäjänkin etu, että se saataisiin sammutettua, Kupiainen kommentoi.

Käytännössä Venäjä polttaa tällä hetkellä rahaa taivaan tuuliin ja menettää samalla itse tulojaan.

Kaarle Kupiainen katsoo metsämaisemaa näkötornista.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen on perehtynyt muun muassa mustan hiilen vaikutukseen pohjoisilla alueilla.Jasmina Kauta / Yle

Eurooppa ei ole niin riippuvainen kuin kaasuyhtiö

Maailmanpankin tilastojen mukaan noin 78 prosenttia Venäjän vientimaakaasusta on toimitettu aiemmin Euroopan unionin alueelle. Euroopan unioni taas on vastaanottanut noin 32 prosenttia maakaasustaan Venäjältä.

EU aikoo vähentää riippuvuuttaan Venäjän maakaasusta yhteen kolmasosaan nykyisestä tämän vuoden loppuun mennessä.

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta arvioi, että Venäjälle on tullut kesäkuussa noin kolme miljardia euroa toimitustappioita.

Kiikarin linssin läpi näkyvä metsämaisema, jonka takana roihuaa piipussa tuli, joka savuttaa.
Virolahden Pyterlahden ilmavalvontatornista voi edelleen nähdä Venäjällä liekehtivän soihdun. Jasmina Kauta / Yle

Heinäkuussa maakaasun hinta jopa tuplaantui paikoin. Vakkilainen arvioi, että heinäkuun menetys on ollut jotakin 5–10 miljardin euron välillä.

– Toki, jos maakaasua olisi toimitettu, hinta ei olisi noussut. Voisi ajatella, että tuo tuonnin vähennys on sitä kautta kompensoitu.

Tällä hetkellä Saksaan maakaasua toimittavassa Nord Stream 1:ssä virtaa noin viidesosa siitä määrästä, mitä Venäjä toimitti ennen sotaa.

Vuonna 2021 Venäjä tienasi maakaasunviennillään noin 55 miljardia euroa, ja valtion kaasujätti Gazpromin osuuden Venäjän bruttokansantuotteesta arvioidaan olevan vähintään viisi prosenttia.

– Totuus lienee, että jos Venäjän kaasutoimitukset Eurooppaan loppuvat kokonaan, niin Venäjältä jää 50 miljardia euroa saamatta, Vakkilainen sanoo.

Satelliittikuvat paljastavat tilanteen

Venäläisen valtio-omisteisen kaasu- ja öljyjätti Gazpromin Portovajan kompressoriasema on kytköksissä Nord Stream 1 -maakaasuputkeen, joka kulkee Itämeren halki Saksaan.

Virolahdelle näkyvä liekki on nyt palanut Nasan satelliittikuvien tulihavaintojen perusteella yhtä mittaa yhtä päivää lukuun ottamatta kesäkuun puolivälistä asti.

Kaarle Kupiainen muistuttaa, että kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin yhdestä liekistä.

– Ehkä tässä pitää olla enemmän huolestunut tästä geopoliittisesta tilanteesta kuin pelkästään tuosta soihdusta. Se indikoi niin montaa asiaa, joita maailmassa on tällä hetkellä meneillään.

Miamin yliopiston ja muun muassa Nasan kanssa yhteistyötä tekevän National Institute of Aerospacen eli NIAn koostamien aikasarjojen mukaan soihdutuksen määrä on Portovajan kompressoriasemalla on räjähtänyt ennennäkemättömäksi.

Miamin yliopiston maantieteen yksikön apulaisprofessori Jessica McCarty kertoo, että alueen satelliiteilla tehdyistä tulihavainnoista kaikki yhtä lukuun ottamatta oli tehty kompressoriaseman luoteispuolella sijaitsevalla teollisuusalueella ennen tätä vuotta.

Nyt vuonna 2022 kaikki havainnot yhtä lukuunottamatta on tehty kompressoriasemalla eli siellä, missä liekit eivät ole tavallisia.

Kaasu ei siirry ilman kompressoriasemaa

Kompressoriasema on asema, jossa nostetaan kaasun painetta. Paineen avulla kaasu siirtyy paikasta toiseen, ja mitä suurempi paine, sitä enemmän kaasua siirtyy. Kaasua paineistavat kompressorit tarvitsevat toimiakseen kaasuturbiinin.

Tarpeeksi suuri paine pitää myös laitteiston kunnossa. Esimerkiksi Itämeren halki Saksaan kulkevassa Nord Stream 1 -putkessa voi olla pieniä hitsauksesta jääneitä reikiä, jotka saattaisivat päästää merivettä putkeen, jos paineistettu kaasu ei täyttäisi putkea.

Haminan Energian toimitusjohtajan sijaisena toimiva liiketoimintajohtaja Kalevi Mattila kertoo, että soihtua käytetään Haminan LNG-terminaalissa turvalaitteena.

– Soihdussa ei ole tarkoitus polttaa metaania kuin hätätilanteessa. En tiedä kyseisessä kohteessa, että eivätkö he saa kaasua eteenpäin, vai mikä mahtaa olla tilanne. Sen tiedän, että soihduttaminen ei ole se haluttu tapa käyttää kaasua, Kalevi Mattila sanoo.

Tilanne, joka vaatii soihdutusta, voi syntyä esimerkiksi silloin, jos kaasua ei voida toimittaa asiakkaalle tai asiakas ei voi vastaanottaa sitä.

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoo,että soihdutuksen toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen. Poistettava maakaasu ohjataan soihtuputkeen, jossa se yhdistyy ilman kanssa.

Gazpromin kaasukompressiaseman laitteita Viipurin Portovayassa
Venäjän Portovajan kompressoriaseman kaasutankkeja vuonna 2017.Yle / Liisa Lehmus

Soihdun roihu syntyy samalla tavalla kuin vaikkapa kaasugrillin tai -hellan liekit. Maakaasu eli metaani muuttuu palaessaan hiilidioksidiksi ja mustaksi hiileksi eli nokipölyksi. Jopa kymmenen prosenttia maakaasusta saattaa päätyä ilmaan myös puhtaana metaanina.

Ympäristöministeriön Kupiainen arvioi, että yksi liekki ei ole Suomen kannalta niinkään vakava.

– Mutta tietysti tässä on vapaa liekki, joka päästää kaikki päästöt suoraan ilmaan. Jos niitä olisi paljon enemmän, niin sitten tietysti asia olisi toisenlainen.

Asiantuntijoiden on haastavaa arvioida, kuinka paljon maakaasua menee nyt taivaan tuuliin Portovajassa. Soihtujakin on rakenteeltaan erilaisia. Esimerkiksi Haminassa on käytössä manttelisoihtu, jossa liekki palaa soihdun sisällä eikä näy ulospäin.

Tekeekö Venäjä tämän tahallaan?

Heinäkuussa Venäjältä Saksaan johtava maakaasuputki Nord stream 1 suljettiin huoltotöiden vuoksi kymmeneksi päiväksi. Saksan uutisoitiin pelkäävän, ettei putkea enää avata ollenkaan.

Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoo, että kymmenen päivää on tyypillinen aika kyseessä oleville huoltotoimenpiteille.

– Se, ajoittuiko huolto tähän poliittisista syistä, on taas eri asia. Tyypillisesti niitä ajoitetaan kuitenkin kesäaikaan, jolloin kysyntä on pienempää kuin marraskuusta huhtikuuhun, Vakkilainen kertoo.

Tauon aikana muun muassa tarkistettiin putken virransaanti ja putkilaitteiston ohjelmistoja päivitetään, Nord Stream -yhtiö kertoi tiedotteessaan. Jo ennen huoltoa kaasun toimitus oli pudonnut alle puoleen aiemmasta, ja huollon valmistuttua kaasua on kulkenut putkessa enää viidennes normaalista 160 miljoonasta.

En turbin i Nord Stream 1-rörledningen.
Tämä turbiini odottaa parhaillaan paluutaan takaisin Venäjälle Saksassa. Lehtikuva

Venäläinen valtio-omisteinen kaasujätti Gazprom vetoaa itse kaasuntoimitusten kutistumisessa teknisiin ongelmiin.

Yksi Portovajan kompressoriaseman Siemens-yhtiön turbiineista oli lähetettävä Kanadaan huoltoon, mutta nyt sitä ei voida toimittaa Kanadan ja Euroopan unionin asettamien pakotteiden vuoksi takaisin. Nyt Kanadassa huollettu turbiini on toimitettu Saksaan.

Venäjää syytetään viivyttelystä

Uutistoimisto Reutersin mukaan Gazprom on ilmoittanut, että kolme muutakin Portovajan turbiinia tarvitsisivat huoltoa, ja että vain yksi kuudesta pääturbiinista toimii Nord Stream 1:n putkistolla. Siksi kaasua toimitetaan niin vähän, Gazprom väittää.

Muun muassa Saksan liittokansleri Olaf Scholz on syyttänyt Venäjää tahallisesta viivyttelystä turbiinin palautuksesta käyttöön.

Liittokanslerin mukaan turbiini voidaan kyllä toimittaa ja ottaa käyttöön minä hetkenä hyvänsä, mutta Gazprom on viimeksi keskiviikkona itse ilmoittanut, että turbiinin tuominen takaisin Venäjälle on mahdotonta Kanadan ja Euroopan unionin asettamien pakotteiden vuoksi.

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen epäilee sitä, että Venäjän toimitusvaikeudet johtuisivat teknisistä ongelmista.

– Olisi hyvin epätodennäköistä, että ensinnäkin kaikki kompressorit menisivät rikki. Periaatteessa ja ymmärtääkseni olisi mahdollista, että Nord Stream 2:n vielä käyttämättömiä kompressoriasemia käytettäisiin tässä Nord Stream 1:n asemassa, Vakkilainen pohtii.

Hän uskoo, että kyse on todennäköisimmin poliittisista syistä. Eurooppaan johtaa Venäjältä kolme eri kaasuputkea, joiden käyttö ei riipu toisten toiminnasta. Silti niitä ei hyödynnetä.

Tekninen vikakin on jollakin tasolla uskottava selitys.

– Venäjä on tyypillisesti ostanut maakaasuteknologiaa länsimailta. Nyt kun tekniikan vientiä Venäjälle estetään, haitataan samalla näitä kompressoriasemia, Vakkilainen pohtii.

Venäjä on soihduttajien ykköspahis

Maailmanpankin tilastojen mukaan Venäjä on soihdutuksen volyymissä ehdoton ykkönen. Kaukana takana tulevat tilastojen kakkonen ja kolmonen, Irak ja Iran, ja niiden takana Yhdysvallat, Venezuela, Algeria ja Nigeria.

Venäjä on jo vuosia sakottanut yrityksiä, jotka soihduttavat. Energiatekniikan professori Vakkilainen ei usko, että sakoilla on mitään merkitystä. Viimeisen viiden vuoden aikana soihdutusvolyymi on vain kasvanut.

– Suomessa ympäristönsuojelu perustuu enemmän siihen, että päästöjä arvoidaan oikeiden mittausten avulla. Venäjällä se perustuu siihen, että viranomainen käy ja ilmoittaa, että laskelmiemme mukaan te olette sitten toimineet näin ja siitä tulee näin paljon sakkoa. Eikä asiaa enää sen kummemmin kysellä, Vakkilainen kertoo.

Gazpromin kaasukompressiaseman laitteita Viipurin Portovayassa
Gazpromin kaasukompressoriaseman laitteita Viipurin Portovajassa vuonna 2017.Yle / Liisa Lehmus

Hän ei usko, että yritysten tarvitsisi tehdä minkäänlaisia ilmastotoimia, ja tuskin valtion pussiin kilahtavilla sakkomaksuillakaan tehdään työtä ilmaston hyväksi.

Venäjä ei toimittanut omia tietojaan Arktisen neuvoston mustahiilityöryhmän raporttiin silloin, kun Suomi oli neuvoston puheenjohtajamaana vuosina 2017–2019, kerti SYKEn professori Mikael Hildén Lännen medialle vuonna 2019. Myöhemmin Venäjä on kunnostautunut tilastojensa luovuttamisessa, mutta sekään ei välttämättä riitä.

– Aineiston tuottaminen ei ole Venäjän tai minkään maan kansallisissa käsissä. On totta, että Venäjä kokoaa omaa tilastoaan, joka on ollut käytettävissä, mutta aina ne eivät ole ihan kohdanneet muiden tilastojen kanssa. Se on tietysti yksi keskustelun aihe, että miksi ei, ympäristöministeriön Kaarle Kupiainen pohtii.

Lisää aiheesta

Lue mistä EU:n energiakriisissä on kyse – Yle selvitti vastaukset viiteen tärkeimpään kysymykseen

Venäjällä poltetaan nyt maakaasua ilmaan niin isosti, että liekki näkyy Suomeen asti – yli kuukauden kestänyt soihdutus voi viitata ongelmiin

Source Link yle.fi