Nämä asiat eivät näy julkisista verotiedoista

Verohallinto julkistaa keskiviikkona 10. marraskuuta jälleen suomalaisten verotietoja. Verottaja muistuttaa tiedotteessa, etteivät julkistettavat verotiedot välttämättä kerro koko totuutta henkilöiden todellisista tuloista.

Verohallinnon mukaan ero eniten tienaavien henkilöiden todellisten tulojen ja julkistettavien verotettavien tulojen välillä saattaa olla joskus jopa satoja tuhansia euroja.

Syynä on se, että esimerkiksi verovapaat etuudet ja verovähennykset eivät käy tiedoista ilmi. Veropäivänä puhutaan yleensä henkilön valtionverotuksessa verotettavasta tulosta, josta on jo tehty vähennykset.

Julkisissa verotiedoissa näkyvät esimerkiksi henkilön valtionverotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulot sekä maksuun pantujen verojen yhteismäärä.

Sen sijaan julkisista verotiedoista ei selviä esimerkiksi kodin ja työpaikan välisiin matkakuluihin, etätöihin ja työasuntoon liittyviä verovähennyksiä.

Julkisissa verotiedoissa ei näy myöskään verovapaita etuuksia kuten lapsilisää ja toimeentulotukea sekä listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verovapaita osuuksia.

– Esimerkiksi alle 20 000 euroa tienaavien ansiotuloista julkiset verotiedot kattoivat noin 60 prosenttia kokonaistuloista 2019. Eniten tienaavien tuloluokissa puolestaan julkisista verotiedoista voi puuttua satoja tuhansia euroja henkilön kokonaistuloista, tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnosta kertoo tiedotteessa.

Esimerkiksi vuoden 2019 julkisissa verotiedoissa näkyi 81 prosenttia ansiotuloista, kertoo Verohallinto. Tuolloin ansiotuloja kertyi 137,2 miljardia euroa, mutta valtionverotuksessa verotettavaa ansiotuloa summasta oli vain 111,7 miljardia euroa.

Näitä erottavasta 25,5 miljardista eurosta 4,7 miljardia oli henkilöiden erilaisten tulonhankkimismenojen vähennyksiä, joista suurin osa kohdistui palkkatuloihin.

– Esimerkiksi 50 000–54 999 euroa vuodessa tienaavat saavat valtionverotuksessa keskimäärin useiden tuhansien eurojen vähennykset, eli tämä määrä tuloa ei näy julkisissa verotiedoissa, Savolainen kertoo.

– Summassa on mukana sekä henkilön itse tekemät vähennykset että Verohallinnon tekemät automaattiset vähennykset.

Pääomatuloista vuoden 2019 julkisissa verotiedoissa näkyi 74 prosenttia. Pääomatuloja kertyi tuolloin 13,3 miljardia euroa, joista verotiedoissa näkyi 9,9 miljardia.

Syynä ovat esimerkiksi listaamattomista yhtiöistä monille kertyvät pienet osingot, jotka eivät näy julkisissa verotiedoissa.

Suhteellisesti eniten pääomatuloja taas näkyy yli miljoonan tienanneilla.

– Euromääräisesti eniten pääomatuloja jää julkisten verotietojen ulkopuolelle, kun tuloja on paljon. Syynä tähän ovat verovapaat osingot, Savolainen kertoo.