Nämä kolme asiaa pitäisi tietää, jotta voisi ennustaa tuhoisan maanjäristyksen

Tekoälyn avulla arvioita mahdollisista maanjäristyksistä pystytään kenties tarkentamaan.

Pelastajat etsivät raunioista henkiinjääneitä Atarebin kaupungissa Syyriassa 6. helmikuuta. Kuva: Aaref Watad / AFP

Tuhoisten maanjäristysten ennustamiseksi pitäisi tietää kolme asiaa, listaa Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus USGS: järistyksen tarkka aika, paikka ja voimakkuus. Tiedossa pitäisi siis olla, missä ja milloin mannerlaattojen jännitys ja sen laukeaminen käy niin suureksi, että maa järisee.

Käytännössä tämä on mahdotonta ainakin nykytietämyksellä.

– GPS-laitteilla voidaan mitata, siirtyvätkö laatan reunat toisiinsa nähden. Kun siirtymää tapahtuu, voidaan laskea todennäköisyyksiä mahdolliselle maanjäristykselle. Jännityskentän muuttumista on vaikea mitata, jotta voitaisiin sanoa esimerkiksi, että järistys tapahtuu puolen vuoden sisällä, kertoo seismologi Kari Komminaho Helsingin yliopiston Seismologian instituutista.

On kuitenkin mahdollista, että ennen suurta järistystä havaitaan pieniä esijäristyksiä.

– Jos esijäristyksiä on, kasvaa todennäköisyys, että iso järistys tulee, Komminaho sanoo.

Jo tapahtuneista maanjäristyksistä on pitkän ajan havaintoja ja lisäksi tarkkaillaan kahden pisteen liikkumista siirroksen molemmin puolin GPS-mittauksilla.

– Järistyksen tarkka aikaikkuna on silti yhä aika mahdoton sanoa, Komminaho huomauttaa.

Tekoälyn (siirryt toiseen palveluun) avulla pystytään analysoimaan suuria määriä tietoa. Siitä on uumoiltu olevan apua myös maanjäristysten ennustamisessa (siirryt toiseen palveluun). Toistaiseksi yksittäinen maanjäristys vaikuttaa satunnaiselta ilmiöltä ja vaatii lisätutkimusta koneoppivien algoritmien kehittämiseen.

– On mahdollista, että uusia menetelmiä voidaan hyödyntää aikasarjojen kanssa, näin pystyttäisiin tarkentamaan arvioita. Mutta silti voidaan antaa vain todennäköisyyksiä, Komminaho sanoo.

Varoitusjärjestelmät antavat aikaa toimia

Varoitusjärjestelmiä on käytössä paikoissa, joissa riski järistyksille on suuri. Esimerkiksi Japanissa on jo pitkään ollut merenpohjassa hydrofonikaapeli, joka mittaa merenpohjan järistyksiä. Signaali ehtii antaa varoituksen, ennen kuin varsinainen järistys saapuu mantereelle.

Italiassa Vesuvius-tulivuorella on laaja geofonien verkko mittaamassa jatkuvasti tulivuoren toimintaa. Näin pyritään ennustamaan mahdollista purkausta.

Intian valtameren maanjäristys iski tapaninpäivänä 2004, ja tsunami sai aikaan valtavaa tuhoa. Sen jälkeen alueella on kehitetty järjestelmä, joka mittaa aallonkorkeuksia ja varoittaa ennen kuin tsunami saapuu.

Turkin eteläosaan iski varhain maanantaiaamuna voimakas maanjäristys. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen mukaan järistyksen voimakkuus oli 7,8. Myöhemmin tapahtui vielä toinen maanjäristys, voimakkuudeltaan 7,6.

– Se on tiheään asuttua aluetta. Ellei ole selkeitä esijäristyksiä, mikään systeemi ei ehdi varoittaa, ennen kuin järistys saavuttaa kaupungin, Komminaho sanoo.

Pelastustyöt jatkuivat Turkissa tiistaina.

Lue lisää:

Sekunnitkin voivat pelastaa hengen – Maanjäristyksiä ei voida ennustaa, mutta niistä ehditään varoittaa

Tuore tutkimus tuo toivoa: Maanjäristysten ennustamiseen voi löytyä keino

Source Link yle.fi