Noora ihmetteli kylkeen yhtäkkiä ilmestynyttä ihomuutosta ja kipua – lääkäri tunnisti piilevän viruksen jäljet heti

By uutisalue On marras 15, 2021

Käsi osuu saunassa vasempaan kylkeen. Mitä ihmettä, siellähän on vesikelloja! Ja tarkemmin katsottuna paljon.

Onnistuinkohan polttamaan itseni kuumalla vedellä? Tai hiersikö uuden uimapuvun karhea sauma ihon pahemman kerran rikki? Outoa.

Seuraavana päivänä huomaan, että rakkuloita on ilmestynyt lisää. Iho niiden ympärillä punoittaa. Röpelö kirvelee suihkussa. Auttaisikohan siihen joku lääkevoide?

Yöllä kylkeä kääntäessä tunnen kipua. Aamulla ihoalue on turpea, ja rakkuloiden välissä näkyy tummanpunaisia läiskiä. Ne ovat kuin ihonalaisia kraatereita.

Eikö vyöruusu olekaan vain ikääntyneillä?

Paidan kulmaa ei juurikaan tarvitse nostaa, kun työterveyslääkäri toteaa: tuohan on vyöruusu. Rakkulainen, paikallinen ihomuutos.

Mutta eikö vyöruusu ole vain ikääntyneiden sairaus? Minähän olen nelikymppinen.

No ei aivan. Vyöruusun yleisyys kasvaa ikääntymisen myötä, mutta siihen voi sairastua nuorempanakin, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta. Edellytyksenä on se, että on sairastanut vesirokon.

Vesirokkovirus aiheuttaa vyöruusun. Virus jää infektion jälkeen pysyvästi elimistöön, tarkemmin ottaen selkäytimen hermosoluihin. Terveyskirjaston mukaan virus on arviolta 95 prosentilla aikuisista.

Puolustuskyvyn heiketessä – esimerkiksi ikääntymisen myötä tai jonkin sairauden takia – virus aktivoituu ja siirtyy hermoja pitkin ihoon.

– Usein vyöruusun synnyssä on tunnistettavissa jokin stressitekijä, joka on ollut edesauttamassa viruksen aktivoitumista. Jos ei ole sairauksia, kova henkinen kuormituskin voi laukaista vyöruusun. Se on ihan tavanomainen tilanne, Halonen kertoo.

”

Usein vyöruusun synnyssä on tunnistettavissa jokin stressitekijä, joka on ollut edesauttamassa viruksen aktivoitumista.

Mitäpä sitä salaamaan: koronapandemia on ollut todella stressaavaa aikaa. Lisäksi onnistuin murtamaan talvella pahasti vasemman ranteeni. Elämässä on siis ollut vähän kaikenlaista.

Terveyskirjaston mukaan yhden vyöruusun on sairastanut kaksi prosenttia 40-vuotiaista, viisi prosenttia 50-vuotiaista ja kymmenen prosenttia 70-vuotiaista. Tätä vanhemmista vielä useampi. Pikkulasten rokotusohjelmassa oleva vesirokkorokotus voi tulevaisuudessa vähentää vyöruusuja.

Oireet vaihtelevat

Tavallisimmin vyöruusu on vartalolla, mutta se voi iskeä myös kasvoihin. Rakkuloita voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle, mutta vain toiselle puolelle kehoa.

Minun ruusuni rajautui vasempaan kylkeen, kainalon alle, ympyrämäiseksi alueeksi. Ruusumaiseksi.

Kipu ja kirvely ovat vyöruusun tyypillisiä oireita. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti.

– Joillakin vyöruusu voi olla niin lievä, että sitä ei edes tiedä sairastaneensa. Toiset vaativat sairaalahoitoa. Sitten on kaikkea tältä väliltä, Jaakko Halonen kertoo.

Lievä vyöruusu ei vaadi lääkärissä käyntiä. Jos vyöruusu ilmaantuu kasvoihin, etenkin nenän pieleen tai lähelle silmää, hoitoon on syytä hakeutua. Vyöruusu voi infektoida silmän ja aiheuttaa rakkuloita myös suun ja nielun limakalvoille. Pinnalliset vauriot voivat vahingoittaa silmää ja levitä syvemmällekin.

Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, jos oireet ovat voimakkaat, vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi jonkun sairauden takia tai jos on yli 60-vuotias.

Paikallinen ihoinfektio saa alkunsa, kun elimistöön jäänyt vesirokkovirus aktivoituu. Iholle ilmestyneet rakkulat rupeutuvat ja parantuvat noin 4–6 viikon aikana. Kuva: Nooran kuvat

Saan työterveyslääkäriltä viruslääkereseptin. Lääkkeet tuntuvat rauhoittavan oireilua, eikä uusia rakkuloitakaan enää puhkea.

Viruslääkkeistä voi olla apua vyöruusun oireiden hillinnässä, kunhan lääkehoidon aloittaa kolmen vuorokauden sisään oireiden alkamisesta.

Turvaudun myös kipulääkkeisiin. Enemmän kuin koskaan aikaisemmin, sillä hermokivut ovat raastavat. Herään yöllä pieneenkin liikahdukseen, kevytkin kankaan hipaisu sattuu. Ihoa korventaa taukoamatta kuin joku polttaisi sitä liekillä.

”

Herään yöllä pieneenkin liikahdukseen, kevytkin kankaan hipaisu sattuu.

Lievässä vyöruusussa oireita voi lievittää kipulääkkeiden lisäksi esimerkiksi viileillä kääreillä ja sinkkivoiteella.

Vyöruusun kesto vaihtelee. Rakkulavaiheeseen voi kulua parikin kuukautta. Sitä pidempään vyöruusu kestää harvoin.

Kipu voi vaivata pitkään

Muutamien viikkojen kuluessa rakkulani puhkeavat, kuivuvat ja rupeutuvat. Turvotus laskee. Iho kuorii itseään useampaan otteeseen.

Kipua kestää suurin piirtein kuukauden. Sen loppuminen on valtava helpotus. Särky on haitannut niin unta kuin liikkumista.

”

Kipua kestää suurin piirtein kuukauden. Sen loppuminen on valtava helpotus.

Yleisin pitkäkestoinen vyöruusun haitta on ihottumakohdalle jäävä särky sekä herkkyys vähäisellekin kosketukselle. Jos kipu kestää yli kolme kuukautta, kyse on postherpeettisestä neuralgiasta.

– Kipu voi jäädä vaivaamaan pitkäksikin aikaa, jopa vuosiksi. Riski tähän kasvaa eteenkin ikääntyneimmillä, Jaakko Halonen kertoo.

Lokakuussa puhjennut vyöruusu näkyy vielä ihollani arpimaisena läiskänä. Jonkin aikaa saanen odotella, että kaikki jäljet häviävät.

Kaikesta huolimatta vaivassani on jotain komiikkaakin. Ei nimittäin ole aikaakaan siitä, kun kasvoihini iskeytyi ruusufinni.

Lue lisää: Noora ihmetteli yhtäkkiä ilmestyneitä punaisia näppylöitä – lääkäri tunnisti yleisen vaivan heti

Vyöruusu

Vyöruusu (herpes zoster) on vesirokkoviruksen aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos.
Oireita ovat kirvely ja kipu ihottumakohdalla. Kipu voi alkaa 1–8 vuorokautta ennen kuin iho alkaa punoittaa ja sille nousee muutaman millimetrin läpimittaisia kirkkaita rakkuloita.
Yleisin paikka on vartalo ja toiseksi yleisin kasvot.
Vyöruusuun voi liittyä myös sairauden tunnetta ja lämmönnousua.
Rakkulat ovat alkuun kirkkaita, muutaman millin läpimittaisia vesikelloja. Ne lisääntyvät joitakin päiviä, jopa viikon ajan. Rakkuloiden määrä vaihtelee muutamasta satoihin.
Rakkulat sameutuvat, rupeutuvat ja parantuvat noin 4–6 viikon aikana.
Kipu ihottumakohdalla voi jatkua useita viikkoja tai kuukausia. Jos kipu kestää yli kolme kuukautta, puhutaan postherpeettisestä neuralgiasta. Sen riski kasvaa iän myötä.
Vyöruusurakkuloissa on eläviä viruksia. Ne voivat tarttua ihmiseen, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. Se on kuitenkin harvinaista.
Kosketusta voimakkaasti immuunipuutteisiin henkilöihin on vyöruusun aikana syytä välttää, kunnes rakkulat ovat kuivahtaneet. Muuten ihmiskontakteja ei tarvitse rajoittaa.
Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Särkyyn voi ottaa mitä tahansa itselle sopivaa särkylääkettä.
Viruslääkehoito vähentää iho- ja silmäoireita ja alkuvaiheen kipua sekä lyhentää oireiden kestoa ja vähentää postherpeettisen neuralgian todennäköisyyttä.
Vyöruusu otsalla tai nenän ja silmän seudussa, kova särky, laaja rakkulakylvö, huono yleiskunto, immuunipuutostila ja yli 60-vuoden ikä ovat syitä hakeutua lääkäriin vuorokauden sisällä.
Vyöruusun puhkeamista ja sen jälkeistä hermokipua voi ehkäistä rokotteella.