Kaksinkertainen olympiamitalisti ja viisinkertainen MM-mitalisti Noora Räty palasi viime viikonloppuna Suomeen.
Tällä hetkellä Räty vetää omaa maalivahtivalmennukseen keskittynyttä yritystään Yhdysvaltain Minnesotassa. Tulevan kauden joukkue on vielä auki. Hän on pelannut useamman kauden Venäjän liigaan osallistuneen kiinalaisjoukkueen Kunlunin paidassa, mutta ei palaa seuraan täksi kaudeksi.
– Kun he päättivät muuttaa Venäjälle, totesin, että se ei sovi minulle. He ovat soitelleet perääni, mutta päätös pitää, Räty kertoo Ilta-Sanomille.
– Ruotsissa voisi olla paikkoja, mutta katsotaan nyt mitä tässä tapahtuu.
Räty aikoo vielä jatkaa uraansa. Suurin tavoite on olla mukana ensi syksynä käynnistyvässä uudessa naisten ammattilaisliigassa Pohjois-Amerikassa.
Pohjois-Amerikassa on ollut jo useamman vuoden ajan kaksi ryhmittymää naiskiekon ympärillä. Toinen on pyörittänyt nykyisin PHF-nimellä toimivaa liigaa, jossa seuroilla on 750 000 dollarin joukkuekohtainen palkkakatto. Sarjassa on seitsemän joukkuetta, joista kaksi on Kanadassa.
Naiskiekkoilijoiden oma pelaajayhdistys, johon myös Räty kuuluu, on boikotoinut tätä liigaa ja kertonut aikeistaan perustaa oman liigan. Rädyn mukaan suunnitelma etenee ja uusi liiga on käynnistymässä syksyllä 2023.
– Liigan sijoittaja varmistui viime viikolla. He satsaavat 52 miljoonaa dollaria kuuden joukkueen liigaan, eli siellä pelataan täysin ammattilaispohjalta. Sinne pääsy on suurin tavoitteeni pelaajana.
– Se merkitsee sitä, että kunto on pidettävä hyvänä, jotta menen läpi ensi kevään draft-tilaisuudessa.
Noora Räty on ollut vuosia Naisleijonien luottovahti. Kolmissa viime kisoissa häntä ei kuitenkaan ole Suomen paidassa nähty.
Kun peliura aikanaan päättyy, ovat Rädyn tavoitteet vieläkin korkeammalla.
– Haluaisin kokeilla siipiäni miesten maalivahtivalmentajana, hän ilmoittaa.
– NHL on tietenkin siellä se suurin ja mahtavin. He palkkaavat jo nyt naisia organisaatioihinsa, mutta en halua mennä sinne vain naisena vaan valmentajana, jolla on annettavaa sarjaan.
Onko NHL siis se unelmien täyttymys valmentajana?
– Niin, olisihan se sitä. Mutta en halua mennä sinne täyttämään naiskiintiötä, vaan nimenomaan valmentajana, jonka taitoja arvostetaan, Räty painottaa.
Tulevalla kaudella NHL:ssä vaikuttaa kaksi suomalaisvalmentajaa. Tuomo Ruutu toimii Florida Panthersin apuvalmentajana ja Jussi Parkkila maalivahtivalmentajana Colorado Avalanchessa.
Ainoa suomalainen päävalmentaja NHL:ssä on ollut Alpo Suhonen, joka työskenteli vuoden verran Chicagon päävalmentajana 2000-luvun alussa.
Räty seurasi Naisleijonien taivalta MM-kisoissa otsa kurtussa. Suomi hävisi ensin puolivälierässä Tshekille ja lopulta sijoitusottelussa myös Japanille.
Näin ollen Naisleijonien lopullinen sijoitus oli kuudes, mikä tiesi putoamista ensi kaudeksi B-lohkoon.
– Se oli selkeä romahdus ja se on kaikkien myönnettävä, Räty perkaa leijonien putoamista mitalipeleistä.
Rädyn mukaan Naisleijonien romahduksen syyt löytyvät naiskiekon asemasta.
– Suomessa ei vieläkään ole panostettu naiskiekkoon. Tytöillä on vain harvoissa seuroissa omat joukkueet. Ei se innosta tyttöjä jatkamaan lajia, jos he joutuvat pelaamaan samassa joukkueessa poikien kanssa.
Lue lisää: Noora Räty lataa painavan mielipiteensä Naisleijonien jättifiaskosta: ”Nyt olisi korkea aika…”
Maalivahtilegenda kokee ongelmallisena myös sen, että esimerkiksi maajoukkueessa ei aikaisemmin ollut valmennustiimissä yhtään naista.
– Kun vanhempi miesvalmentaja kommunikoi parikymppisen naisen kanssa, niin kommunikaation pitää olla erilaista kuin miesten kesken.
Nuori nainen ei osaa eikä uskalla kyseenalaistaa vanhemman miehen auktoriteettia, Räty sanoo.
– Onneksi maajoukkueen johtoryhmään on nyt saatu mukaan yksi nainen. Hänelle joukkueen nuoretkin voivat puhua nainen naiselle periaatteella.
13. lokakuuta ilmestyy toimittaja Marika Lehdon kirjoittama Rädyn elämäkerta. Kirjan kohde valmistautuu julkaisua seuraavaan myrskyyn tyynesti. Kirjassa hän muun muassa kertaa kaiken, mitä tapahtui ennen viime talven olympialaisia, joista hänet jätettiin ulos.
– Tietysti se avaa jälleen ne haavat, jotka olin saanut jo umpeen. Koen kuitenkin tärkeäksi kertoa sen, mitä viime vuonna oikeasti tapahtui. Se on tietenkin minun silmin nähty ja koettu totuus, hän muistuttaa.
Rädyllä on yhä tallessa kaikki viestit, joita olympialaisia edeltävän syksyn aikana läheteltiin valmennusjohdon kanssa, eli pelkkien muistikuvien varaan totuus ei rakennu.
– Kirjan lukijat saavat tulkita kohdeltiinko minua väärin. Asiat eivät varmasti menneet ihan nappiin, toisin olisi voinut ja pitänyt toimia.
– Toivon, että kirja herättää keskustelua siitä, millaista nykyaikaisen valmennuskulttuurin pitäisi olla, Räty painottaa.