Nopea Nato-ratkaisu ja tuki Ukrainalle nähdään myönteisinä asioina, selviää tutkimuksesta – ”Kriisien pitkittyessä suomalaisten yhteisvastuun tunne heikkenee”, ennakoi tutkija
Suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti päättäjien nopeaan toimintaan Nato-jäsenyyttä haettaessa, käy ilmi tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen katsauksesta. Nato-ratkaisu oli yksi useimmin esiin nousseista asioista, kun katsaukseen osallistuneita suomalaisia pyydettiin mainitsemaan myönteisiä tunteita synnyttäneitä tapahtumia viime ajoilta.
Esille nousi myös avustukset ja tuki Ukrainalle.
Hienoinen enemmistö oli tosin sitä mieltä, että Suomen pitäisi laittaa ensin oma taloutensa kuntoon ja auttaa vasta sitten muita. Näin ajatteli 55 prosenttia vastaajista.
E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen ennakoi tiedotteessa, että kriisien pitkittyessä suomalaisten yhteisvastuun tunne heikkenee ja aletaan painottaa entistä enemmän kansallisia tarpeita.
Katsauksen perusteella kansainväliset levottomuudet ja konfliktit huolestuttavat kahta kolmasosaa suomalaisista. Puolet kantaa huolta läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista.
Myös ympäristön tila ja ilmastonmuutos aiheuttavat huolta, mutta suhtautuminen ilmastotoimiin jakaa suomalaisia. Vastaajista 41 prosenttia on huolissaan ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta, ja kuusi prosenttia kokee, ettei ilmastotoimia tehdä tarpeeksi. Seitsemän prosenttia puolestaan kokee, että asialle tehdään jo liikaakin.
Huoli inflaatiosta sen sijaan läpäisee E2 Tutkimuksen mukaan kansan kokonaisuudessaan: lähes 70 prosenttia pelkää inflaation heikentävän taloudellista hyvinvointiaan.
Huolista ja vaikeista ajoista huolimatta iso osa suomalaisista on katsauksen perusteella tyytyväisiä elämäänsä ja luottamus tulevaisuuteen on korkea: 72 prosenttia vastaajista on elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisiä ja 69 prosenttia suhtautuu tulevaisuuteensa erittäin tai melko myönteisesti.
– Tyytyväisimpiä ovat varttuneet ja hyvin toimeentulevat. Nuoret aikuiset (25–34-vuotiaat) ovat elämäänsä keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä, tutkimuslaitoksen tiedotteessa kerrotaan.
Tänään julkistettu katsaus perustuu kysely- ja haastatteluaineistoon. Kyselyn aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelilla kesäkuussa, ja siihen vastasi reilu 2 100 suomalaista. Haastatteluaineisto koostuu puolestaan perusopetuksen opettajien haastatteluista, jotka tehtiin touko- ja kesäkuussa. Opettajien haastatteluissa selvitettiin heidän näkemyksiään muun muassa lasten ja nuorten tilanteesta.