Nord Stream -putkien vuotojen syyksi arvioidaan yhden valtion toimia – Halla-aho: ”Riskit ja vaarat koskevat myös Suomea”

Ympäristötuhot ja sabotaasi. Muun muassa nämä sanat ovat näkyneet uutisissa sen jälkeen, kun tiistaina kerrottiin Nord Stream 1 – ja Nord Stream 2 -putkissa havaituista kolmesta vuodosta.

Nordstream 1 -putkessa yksi vuodoista on Ruotsin ja toinen Tanskan talousalueella.

Ruotsissa hallitus on kutsuttu asian tiimoilta kriisikokoukseen. Lisäksi maan poliisi on tehnyt rikosilmoituksen putkien vuodoista, mutta vuotojen syy ei ole vielä selvillä.

Poliisi tutkii vuotoja tällä hetkellä törkeänä sabotaasina ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Myös Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo seuraa tilannetta.

Nord Stream -kaasuputken lähistöllä havaituista räjähdyksistä suurempi vastasi ruotsalaisen seismologin arvion mukaan kooltaan yli 100 kilon dynamiittipanoksen aiheuttamaa räjähdystä.

Tanskan puolustusvoimat julkaisi kuvia Nord Streamin kaasuvuodoista. Kuva: DANISH DEFENCE COMMAND / Reuters

Lue lisää: Asiantuntija: Nord Streamin lähistöllä havaittu räjähdys vastasi valtavaa dynamiitti­panosta

Vaikka Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi tiistaina Venäjän olevan ”erittäin huolestunut vuodoista” ja kertoi, ettei mitään vaihtoehtoa voida sulkea asiassa pois, on spekuloitu, että Venäjä voisi itse olla vuotojen takana.

Muun muassa Suomen ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuitenkin huomauttaa Twitterissä, että Venäjälle globaalien huoltovarmuusreittien estämisellä on saavutettavissa tiettyä rikkomisetua.

– Oman kaasuputken katkaisu kyllä melko elehtivää. Aiheutetaan samalla ympäristöongelma, Aaltola summaa.

Arviota tukee Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu. Hän arvioi, että mahdollisen sabotaasin taustalla voisi olla pyrkimys hybridivaikuttamiseen, jolla pyritään horjuttamaan Euroopan yhtenäisyyttä ja sen päättäväisyyttä tukea Ukrainaa.

– Kaikki on toki vielä spekulatiivista, mutta Venäjällä voidaan nähdä olevan halu ja kyky toteuttaa räjähdykset, vaikka kyseessä on oma infra. Se on kehittänyt kykyjä muun muassa merenalaisten datakaapelien vaurioittamiseen, Pesu kirjoittaa.

Hänen mukaansa jatkotoimien ja jonkinlaisen eskalaation mahdollisuutta Itämerellä ei voida sulkea pois. Pesu ei kuitenkaan pitäisi niitä todennäköisenä.

Hän sanoo, että räjähdykset eivät suoraan heikennä Euroopan energiaturvallisuutta.

–  Niillä voi kuitenkin olla psykologinen vaikutus. Vastaava teko nimittäin voidaan toteuttaa muualla – esimerkiksi Norjasta Eurooppaan kulkevissa putkistoissa.

Samoilla linjoilla on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps).

– Suomi ei ole erityistapaus. Mediassa asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että onnettomuuden todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tästä varmaankin voi aika luotettavasti päätellä, että kyseessä ei ole onnettomuus, vaan tahallinen teko, Halla-aho sanoo IS:lle.

– Vaikea keksiä muuta toimijaa kuin Venäjä, jolla olisi intressiä tähän. Jos jotain pitäisi arvioida niin se, että Venäjä pyrkii tekemään tällä kiusaa ja aiheuttamaan vahinkoa.

Hänen mukaansa Kremlin lausuntoja tai tiedotteita ei tulisi noteerata.

Ruotsin merenkulkulaitos on varoittanut räjähdysvaarasta ja Tanskan viranomaiset ovat ilmaisseet huolensa ympäristö- ja ilmastovaurioista.

Halla-aho muistuttaa, että ”elämme saman Itämeren laidalla ja samassa ilmastossa”.

– Riskit ja vaarat koskevat myös Suomea, Halla-aho sanoo.

Jussi Halla-ahon mukaan Suomi ei ole erityistapaus. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Vuotojen seurauksia voi vain arvioida.

Energia-alaan erikoistunut Hertien yliopiston professori Lion Hirth on analysoinut tilannetta Twitterissä.

Hirth kirjoittaa, että jos oli epätodennäköistä, että Venäjä toimittaisi kaasua putkien välityksellä tänä talvena, nyt se pienikin mahdollisuus on poissa.

Hän huomauttaa, että on lähes mahdotonta, että kolme vuotoa syntyy samanaikaisesti 24 tunnin sisällä, kun alueella ei ole tapahtunut maanjäristystä tai vastaavaa katastrofia. Siksi sabotaasin todennäköisyys on suuri.

– Kahden merenpohjassa sijaitsevan kaasuputken vahingoittaminen on iso juttu. Siksi on todennäköistä, että taustalla on valtio. On vaikeaa kuvitella, että teon takana olisi Nato-maa, edes sellainen, joka on suhtautunut kaasuputkiin kaikista kriittisimmin, Hirth analysoi.

Hänen mukaansa ei ole todennäköistä, että sabotaasin takana olisi myöskään Ukraina. Pelkästään siksi, millaisia vaikutuksia tällä olisi tukeen, jota se saa Euroopan mailta.

– Ainoaksi vaihtoehdoksi jää Venäjä, Hirth päättelee.

– Ja jos tämä pitää paikkansa, se on aika huolestuttavaa. Vähintäänkin tämä tarkoittaa sitä, että Venäjä polttaa siltoja. Se lähettää kirkkaan viestin siitä, ettei kaasutoimituksia ole tulossa lähitulevaisuudessa.

Hirth huomauttaa, että vielä huolestuttavampaa on se, että energia-infrastruktuurimme on haavoittuva.

Hänen mukaansa vastaavalla iskulla Norjasta Britanniaan, Saksaan tai Puolaan johtavaan kaasuputkeen olisi valtavia vaikutuksia esimerkiksi Euroopan kaasutoimituksiin.

– Tämä on väkevä muistutus energiainfrastruktuurimme haavoittuvuudesta.

Tanskan puolustusvoimat julkaisi kuvia Nord Streamin kaasuvuodoista. Kuva:  Danish Defence Command / AFP / Lehtikuva

Nord Stream -putkien vuodot ovat herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Esimerkiksi vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö kirjoittaa, että ”tämän suuruinen reikä Nord Stream -kaasuputkissa juuri tässä hetkessä on tuskin vahinko”.

Hänen mukaansa kyseessä on valtava ympäristö- ja ilmastokatastrofi.

– Se, että jonkun mielestä Venäjän hyvän tahdon varaan heittäytyminen tällaisissa energiahankkeissa oli alunperinkin järkevää, on käsittämätöntä, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan maakaasun vuotaessa ilmakehään samalla vapautuu valtavat määrät metaania, joka aiheuttaa 30 kertaa voimakkaampia ilmastopäästöjä.

– Näin ollen ilmastovaikutukset ovat vuodosta paljon pahemmat kuin kaasun polttamisen kautta tulevat ja lisäksi tietenkin polton energiahyöty hukataan.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Minja Koskela (vas) kirjoittaa, että ympäristön tuhoaminen on suunnatonta itsekkyyttä.

– Sen jälkeen, kun Putin on teurastanut ihmisiä ja kyykyttänyt omia kansalaisiaan pönkittääkseen itseään ei valitettavasti yllätä enää mikään, mutta silti: miten suunnatonta itsekkyyttä ja julmuutta tuhota ympäristöä huvikseen vain koska imperialismi, Koskela kirjoittaa.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll puolestaan sanoo, että mikäli kaasuputkessa on kyse Venäjän provokaatiosta, se osoittaa ainoastaan yhden asian.

–  Putin ei piittaa enää mistään. Mitä tahansa on syytä odottaa, Limnéll sanoo.

Hänen mielestään tapahtumat korostavat myös varautumisen merkitystä. Limnéllin mukaan nyt syytä on varmistaa sekä operatiivinen että poliittinen valmius toimia, nopeastikin.

– Vuotojen sijainti Borhgolmen ympäristössä tuskin on sattumaa. Venäjä haluaa muistuttaa läsnäolosta strategisesti tärkeässä merikanavassa. Kyse on myös keinovalikoiman laajentamisesta: Iskusta länsimaista infrastruktuuria vastaan. Vakava asia.