Banner Before Header

Norjalla surkeimmat ja Suomella kovimmat arvokisat yli vuosikymmeneen – olympiahiihdoissa erikoinen tilanne ennen Suomen menestysmatkaa

Kun Pekingin olympialaisissa tärähtää käyntiin toinen maastohiihtoviikko, mitalitaulukosta paljastuu mielenkiintoisia yllätyksiä. Ensinnäkin mitalitaulukon kärjessä ei ole tuttuun tapaan Norja, vaan Venäjän olympiakomitean joukkue.

Yle Urheilu vertailikin mitalitaulukkoja siihen, miltä muissa arvokisoissa mitalitaulukot ovat näyttäneet ennen Pekingin viimeisiä matkoja parisprinttejä sekä naisten 30 kilometrin ja miesten 50 kilometrin kisaa.

Arvokisoissa eri matkojen aikataulu on saattanut vaihdella vuosien varrella, mutta samoja matkoja on hiihdetty vuoden 2005 Oberstdorfin MM-kisoista saakka. Tuolloin parisprintti tuli arvokisojen ohjelmaan.

Itse asiassa Norjalla on käynnissä surkeimmat kisat nykyisen hiihdon arvokisaohjelman aikana sitten Torinon 2006.

Norjalla on nyt Pekingissä kasassa hiihdon mahtimaalle vaatimattomat kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi eli viisi mitalia. Yli vuosikymmeneen ei ole nähty näin heikkoa Norjaa. Vuoden 2009 MM-kisoissa Norja hankki nyt Pekingissä hiihdetyiltä matkoilta kolme kultaa ja kaksi hopeaa. Torinon olympialaisissa 2006 Norja sukelsi vielä rajummin, kun vastaavassa vertailussa saldo oli vain kaksi hopeaa ja yksi pronssi.

Suomella on puolestaan käynnissä nykyisen arvokisaohjelman ajan parhaat kisat sitten Liberecin MM-kisojen 2009. Suomella on kasassa neljä maastohiihtomitalia. Kirkkaimpana kruununa on Iivo Niskasen olympiakulta perinteisen hiihtotavan 15 kilometriltä. Lisäksi Niskanen otti pronssia yhdistelmämatkalta. Kerttu Niskaselle tuli hopeaa ja Krista Pärmäkoskelle pronssia perinteisen hiihtotavan 10 kilometriltä.

Liberecin MM-kisoissa Suomi oli kovassa vauhdissa tässä vaiheessa. Saldona oli ollut jo kolme kultaa ja kaksi hopeaa.

Venäläishiihtäjillä on puolestaan käynnissä nykyisen kilpailuohjelman kovimmat kisat. Samanlaisen mitalimäärän samoilla matkoilla kuin Kiinassa eli kuusi mitalia venäläiset kahmivat Seefeldin MM-kisoissa 2019. Tosin tuolloin venäläiset eivät olleet saaneet nyt Kiinassa käydyiltä hiihtomatkoilta vielä yhtäkään kultaa.

Toki venäläisten suorituksissa kannattaa huomioon, että kasa venäläissuorituksia hylättiin valtiojohtoisen dopingohjelman takia Sotshin olympialaisista 2014. Sen takia nytkään Pekingissä ei kilpaile Venäjän maajoukkue, vaan Venäjän olympiakomitean joukkue.

Muista perinteikkäistä hiihtomaista Ruotsi on napannut Pekingin olympialaisissa vähemmän mitaleita kuin Suomi. Ruotsilla on kasassa yksi kulta, yksi hopea ja yksi pronssi.

Ruotsin paras noteeraus on yhdeksän mitalia Sotshin olympialaisista. Tuolloin Ruotsi otti kaksi kultaa. Kovempaan kultamitalimäärään Ruotsi ylsi vielä neljä vuotta aiemmin Vancouverissa 2010, mutta silloin tässä vertailussa Ruotsin mitalimäärä oli viisi.

Mistä Suomen menestyksessä ja Norjan romahduksessa on kyse?

Hiihdossa on siis kilpailtu arvokisoissa samoilla matkoilla vuodesta 2005 alkaen, mutta hiihtotavat muuttuvat aina vuorotellen matkoilla. Olympialaisissa on viimeksi kilpailtu samoilla hiihtotavoilla kuin nyt sattumoisin juuri Sotshissa.

Tähän esimerkiksi Iivo Niskanen oli viitannut ennen Pekingin olympialaisia puhuessaan kahdeksan vuoden odotuksesta ennen 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailua. Niskanen oli jäänyt juuri Sotshissa perinteisen hiihtotavan 15 kilometrin kilpailussa neljänneksi vain 0,2 sekunnin erolla ja haki siitä lähtien olympiavoittoa Pekingissä.

Ennen Sotshia Pekingin kaltainen ohjelma olympialaisissa oli Torinossa 2006.

MM-kisoissa samalla matkoilla kuin nyt olympialaisissa on hiihdetty Seefeldissä 2019, Lahdessa 2017, Oslossa 2011 ja Liberecissä 2009.

Suomen nykyisen menestyksen taustalla on puhuttu paljon juurikin sopivasta kisaohjelmasta nykytähtien Iivo ja Kerttu Niskasen sekä Krista Pärmäkosken kohdalla.

Norjan vaihtelut eivät siis selity hiihtotapojen vaihtelulla, sillä tässä vaiheessa Norjalla oli kasassa Seefeldin MM-kisoissa 12 mitalia, joista 7 kultaisia. Lahdessa oli 11 mitalia, joista 5 kultaisia. Norjan ennätys nykyisellä arvokisaohjelmalla ovat vuoden 2013 Val di Fiemmen 14 mitalia, joista 6 kultaisia. Kultamitalien määrässä Seefeldin noteeraus on kaikista korkein.

Suomen nykyistä hiihtomenestystä on sopivien hiihtomatkojen lisäksi selitetty kärkiurheilijoille sopivilla latuprofiileilla Zhangjiakoun vuoristossa. Olosuhteet korkeassa ilmanalassa ovat olleet rankkoja ja ne ovat soveltuneet hyvin Niskasten sisaruksille sekä Pärmäkoskelle.

Alta näet Suomen mitalit ilman parisprinttiä ja pidempiä päätösmatkoja arvokisoissa 2005–2022. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Lisäksi Suomi onnistui valmistautumisessaan Pekingin olympialaisiin huomattavasti paremmin kuin Norja. Lajin mahtimaa joutui ongelmiin juuri kisojen kynnyksellä, kun joukkueessa todettiin kolmella urheilijalla ja yhdellä valmentajalla koronatartunta.

Olympialaisten alusta sivuun jäivät Norjan mitaliehdokkaista Pyoengchangissa yhdistelmäkilpailun olympiakultaa voittanut Simen Hegstad Krüger sekä Norjan viestinaisten tärkeä palanen Heidi Weng. Nyt Norja jäi sekä miesten yhdistelmähiihdossa että naisten viestissä ilman mitalia.

Norja joutui tulemaan myös koronatartuntojen takia suunniteltua myöhemmin paikalle. Norjan naiset saapuivat vain neljä päivää ennen ensimmäistä starttia. Norjan miehet tulivat paikalle kuusi päivää ennen ensimmäistä kisaa. Suomen joukkue ehti olla paikalla 10-11 päivää ennen ensimmäisiä kisoja.

Norjan maajoukkueen entinen päävalmentaja Tor Arne Hetland nosti aiemman kalustoedun lisäksi koronatartunnat maan hiihtäjien ongelmien syyksi.

– Koronan takia kaikki eivät päässeet tekemään korkeanpaikanharjoittelua niin kuin olivat suunnitelleet. Sillä oli vaikutusta kisojen alkupuolella, Hetland kertoi aiemmin Yle Urheilulle.

Emil Iversen tuli suurella kohinalla Norjan avausosuuden viestinviejäksi sunnuntaina, mutta jäi heti jälkeen Venäjän olympiakomitean joukkueesta. Kuva: Anadolu Agency via Getty Images

Suomen huolto onnistui myös erinomaisesti ensimmäisissä kisoissa. Ensimmäiset ongelmat tulivat oikeastaan vasta esille sunnuntain miesten viestissä lumipyryssä. Suomi on siis kokonaisuudessaan samaan aikaan todella hyvin, kun Norjalla ja vähemmässä määrin myös Ruotsilla on ollut ongelmia.

Norjalle menestystä on tullut suurimmaksi osaksi tähtikaksikolta Therese Johaug ja Johannes Hösflot Kläbo. Tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että Suomessa on viime vuodet puhuttu huolestuneeseen sävyyn menestysmahdollisuuksien keskittymisestä Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken sekä näissä kisoissa myös Kerttu Niskasen harteille. Nyt sama tilanne on näyttänyt olevan Norjalla Kiinassa, että menestyspaineet ovat olleet kahden urheilijan harteilla.

Alta näet Norjan mitalit ilman parisprinttiä ja pidempiä päätösmatkoja arvokisoissa 2005–2022. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Suomen menestysmatka vielä edessä, Lillehammer 1994 tähtäimessä

Pekingin olympialaisten maastohiihdot huipentuvat tällä viikolla vielä myös Suomen aikaisempien arvokisojen menestyslajin parisprinttiin.

Suomi sai Sotshista kahdeksan vuoden sitten Iivo Niskasen sekä Sami Jauhojärven voimin olympiakultaa sekä Aino-Kaisa Saarisen ja Kerttu Niskasen kera olympiahopeaa. Vertailuvälin MM-kisoista on tullut viime vuonna MM-hopeaa Joni Mäeltä ja Ristomatti Hakolalta sekä MM-pronssia Niskaselta ja Jauhojärveltä.

Hiihtojen huipennuksessa suomalaisten menestystoiveet kohdistuvat nyt jälleen kerran parisprinttiin, kun 30 ja 50 kilometriä kisataan vapaalla hiihtotavalla. Perinteisen hiihtotavan sprintistä Suomelta odotetaan jälleen suuria.

Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski ovat ehdottomia kultamitalisuosikkeja. Miehissä maailman parhaalle perinteisen hiihtäjälle Iivo Niskaselle haetaan vielä sopivaa paria mitalikamppailuun.

Suomen kovin mitalisaldo olympialaisten maastohiihdosta on kahdeksan mitalia Sarajevosta 1984 ja Oslosta 1952. Siihen tuskin ylletään viestipettymysten jälkeen, sillä tulevan viikonlopun päätösmatkat hiihdetään vapaalla hiihtotavalla. Haarukassa on kuitenkin kovin saavutus sitten Lillehammerin 1994 ja viiden hiihtomitalin.

Juhlivatko Kerttu Niskanen (vas.) ja Krista Pärmäkoski myös keskiviikkona? Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Norjalle on sadellut viime päivinä iloisia uutisia, sillä Krüger on saapunut Pekingiin ja on osallistumassa 50 kilometrille.

Kahdeksan vuotta sitten puhuttiin paljon Norjan katastrofista, kun he ottivat lopulta kisoista yhteensä 11 maastohiihtomitalia. Siihen lukemaan Norjalla on vielä mahdollisuus yltää, mutta se vaatisi parisprinteistä mitalit sekä pidemmiltä matkoilta useampaa sijoitusta palkintokorokkeelle.

Lue lisää:

Source Link yle.fi