Turkki on asettunut poikkiteloin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tielle. Turkin vastustus nousi yllättäen esiin, kun Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa 18. toukokuuta.
Toistaiseksi on epäselvää, kuinka pitkään Suomen ja Ruotsin Nato-sotku vielä kestää. Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll uskoo, että Suomi on Naton jäsen vuoden loppuun mennessä.
– Minun oma arvioni on se, että ennen kun uudenvuoden raketteja ammutaan, Suomi on Naton jäsen, Limnéll sanoo.
Professorin mukaan Suomen turvallisuus on hyvissä käsissä myös nyt ennen Nato-jäsenyyskysymyksen ratkeamista. Suomessa on puhuttu paljon siitä, mistä Suomi saa turvaa niin sanottuna harmaana aikana. Sillä tarkoitetaan aikaa, joka jää jäsenyyshakemuksen jättämisen ja virallisen Nato-jäsenyyden välille.
– En pidä ollenkaan siitä, että puhutaan harmaasta ajasta. Minun mielestäni emme ole missään harmaassa vaiheessa. Ihan niin kuin tähänkin asti meillä on Suomessa kansakunta, jolla on Euroopan korkein maanpuolustustahto, hyvin vahva ja uskottava puolustuskyky sekä kansainvälistä tukea ja kumppaneita, Limnéll sanoo.
Sotatieteiden tohtori arvioi, että harmaasta ajasta puhuminen palvelee Venäjän informaatiovaikuttamisen tarkoitusperiä.
– Julkiset viestit Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista ovat olleet sellaisia, etten usko, että Suomi yksin jäisi tässäkään hetkessä.
Limnéllin mukaan Suomi voisi saada Britannialta ja Yhdysvalloilta hyvinkin monenlaista sotilaallista tukea, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi ennen Nato-jäsenyyden voimaantuloa.
– Se riippuu paljolti siitä, millaista tukea Suomi tarvitsisi ja millaista apua Suomi pyytäisi. Suomalaiset voivat olla luottavaisin mielin, sillä turvallisuudesta on huolehdittu ennen ja huolehditaan nytkin.
Limnéll on varma siitä, että diplomaattinen umpisolmu Turkin kanssa aukeaa enemmin tai myöhemmin.
– Kulissien takana tehdään monenlaisia diplomaattisia ponnisteluja. Turkin oma mainekin kärsii tällaisessa iltalypsyssä. Uskon, että siellä nyt jonkin aikaa halutaan tehdä iltalypsyä Yhdysvaltain suuntaan, mutta sitten tilanne ratkeaa.
Suomi on varautunut hyvin hybridivaikuttamisen eri muotoihin, professori arvioi. Suomeen voidaan yrittää vaikuttaa esimerkiksi vaikeuttamalla kauppamerenkulkua tai ohjata pakolaisia itärajan taakse.
– Silloin varmasti arvioidaan, millaista ulkomaalaista tukea saadaan ja mistä, mutta se on tilannekohtaista.
Professori muistuttaa, että Naton laajeneminen tuskin jää tähän. Siksi Naton pitää pystyä viestimään uusille jäsenmaille, että jo siinä vaiheessa, kun jäsenyyshakemus on jätetty, ei olla enää yksin.
– Tällaiset tapaukset toimivat esimerkkinä tulevaan.
Pohjoismaiset kumppanit ovat myös valmiita tukemaan toisiaan, jos tilanne kärjistyy. Uuden Suomen blogissaan Limnéll kirjoittaa, että mikäli Nato-jäsenyysprosessi venyy vuosien mittaiseksi, yksi vaihtoehto on Pohjoismaiden keskinäinen puolustusliitto.
Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu on kuitenkin Nato-jäsenyys, professori sanoo.
– Suomi ja Ruotsi haluavat Naton jäseniksi ja Nato haluaa meidät jäsenikseen. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vahvistaa entisestään Naton uskottavuutta puolustusliittona. Tämä on tärkein ja keskeisin toimintalinja. Uskon, että Turkkikin aika nopeasti tulee ruotuun.