Nuoret osaajat pohtivat muuttoa pois Pohjois-Irlannista, jossa eläminen kallistuu ja vanhat kiistat nousivat pintaan brexitin jälkeen
BELFAST 27-vuotias Senni Määttä on väsynyt mutta onnellinen.
Hän on väitellyt haastattelua edeltävänä päivänä filosofian tohtoriksi Kuningattaren yliopistossa. Pohjois-Irlannissa akateemisen työn arvosana annetaan väitöstilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella.
– Olo on tyhjä ja helpottunut, Määttä kuvailee.
Määttä muutti Pohjois-Irlannin pääkaupunkiin vuonna 2019. Hän työskentelee 14:n muun nuoren tutkijan kanssa kansainvälisessä ryhmässä EU-projektissa. Siinä tutkitaan muun muassa energiasiirtymän yhteiskunnallisia vaikutuksia ja uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden lisäämistä.
Määttä opiskeli Suomessa yhteiskuntapolitiikkaa ja kiinnostui erityisesti ilmastonmuutoksesta.
Pohjois-Irlanti tarjoaa nopeasti kehittyvänä alueena aitiopaikan ympäristökysymyksistä kiinnostuneelle.
Pohjois-Irlanti pyrkii hiilineutraaliksi
Pohjois-Irlannissa hyväksyttiin aiemmin tänä vuonna ensimmäinen ympäristölaki. Se sisältää muun muassa sitoutumisen hiilidioksidipäästöjen nollaamistavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Jotta ilmastohaasteisiin voidaan vastata, kaikkien yhteiskunnan toimijoiden on oltava talkoissa mukana.
Senni Määttä antaa kokonaisvaltaisen suunnittelun tarpeesta käytännön esimerkin. Talvisin on kosteaa ja tuuli on raakaa.
– Omassa asunnossani vetää. Jos on tuulinen päivä, etuoven verho heiluu. Varsinkin yliopiston vanhemmissa tiloissa on joko hyvin lämmintä tai hyvin kylmää, Määttä kertoo.
Hän sanoo, että rakennusten kunnollinen eristäminen on erittäin tärkeää.
Määtän asunnon kolmen kuukauden lämmityslasku on toistatuhatta euroa, kun öljysäiliö täytetään. Hän arvioi sähkölaskunsa olevan nelinkertainen suomalaiseen verrattuna.
Protestanttien ja katolilaisten kiistat nousivat pintaan
Pohjois-Irlanti on houkutellut Senni Määtän kaltaisia nuoria osaajia eri puolilta maailmaa. Nyt aika on kuitenkin epävarma.
Ensin Britannia erosi EU:sta, sitten alkoi pandemia ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Elinkustannukset nousevat. Monet osaajat harkitsevat muuttoa pois, Määttäkin katselee kansainvälisiä työpaikkailmoituksia.
Taloudellinen epävarmuus lisää poliittisen epävarmuuden uhkaa. Siitä Pohjois-Irlannilla on katkeraa kokemusta.
Maakunta on ollut vuosisatoja jakautunut pääosin uskontokunnan mukaan: brittimielisiin, enimmäkseen protestanttisiin unionisteihin ja irlantilaismielisiin, enimmäkseen katolisiin tasavaltalaisiin.
1960-luvulta alkaen tilanne kärjistyi yhteenotoiksi. Britannia lähetti Pohjois-Irlantiin sotilaita, ja Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n aseellinen siipi teki terrori-iskuja. Hauras rauha saatiin aikaan 1990-luvulla.
Nyt itsehallintoa yrittävät pitää yllä pääasiassa brittimielinen unionistipuolue DUP ja Irlannin saaren yhdistämistä ajava Sinn Fein. Yhteistyö on ollut hankalaa aiemminkin, mutta nyt itsehallinto on käytännössä lamaantunut.
DUP on haluton yhteistyöhön, kunnes Pohjois-Irlannin kauppasuhteita emämaahan brexitin jälkeen sääntelevästä pöytäkirjasta on päästy sopuun.
Vanhat kiistat ovat taas nousseet pintaan.
– Se on osin brexitin syytä. Se ei koske minua ulkomaalaisena, mutta konflikti puhuttaa. Kaikki ihmiset, joiden kanssa keskustelen, kuitenkin toivovat, että rauha säilyisi, Senni Määttä sanoo.
Heinäkuun 12. päivän tienoilla on joka vuosi rauhatonta. Tänäkin vuonna protestanttien tapahtumaa, oranialaisten perinnemarssia häirittiin Pohjois-Belfastissa. Kulkuetta heiteltiin kivillä.
– Kokkojen palaessa on aina jotain erimielisyyksiä meneillään, Senni Määttä sanoo.
Hän huomauttaa, että oranialaistapahtuma on toisaalta perhejuhla, jolloin ihmiset istuvat ulkona piknikeillä.
Kuuntele lisää siitä, miten Pohjois-Irlannissa yritetään välttää uusi poliittisen väkivallan ja talouskriisin kierre:
Lue myös: