Banner Before Header

Oikeusministeri Henriksson Turkin vaatimuksista luovuttaa 12 ihmistä Suomesta: “Suomi noudattaa edelleen samaa kansainvälistä sopimusta”

Muste ei ehtinyt kauan kuivua Suomen, Ruotsin ja Turkin välisessä yhteistyöasiakirjassa, kun osapuolten tulkinnat sovitusta alkoivat vaihdella toisistaan.

Oikeusministeri Bekir Bozdag kertoi tiedotusvälineille keskiviikkona, että hänen edustamansa maa haluaa Suomen ja Ruotsin luovuttavan ihmisiä Turkkiin uuden sopimuksen takia.

Ministeri sanoi, että Turkki pyytää 12 ihmisen luovuttamista Suomesta ja 21:n luovuttamista Ruotsista. Turkki epäilee näitä ihmisiä terrorismista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo, että Suomen toiminnassa ei muutu mikään tulevaisuudessa.

– Tässä asiassa on syytä muistaa, että Suomi noudattaa edelleen samaa kansainvälistä sopimusta, mitä luovuttamisiin tulee. Eli juridinen käsittely tulee olemaan ihan samanlainen ja jokainen yksittäinen tapaus käydään läpi.

Henriksson on avainpaikalla asiassa, sillä luovuttamisasiat kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalaan. Hän kuitenkin alleviivaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön tavoin, ettei luovutuksiin liity lainkaan poliittista harkintaa. Päätöksen asiasta tekevät viranomaiset.

– Jos nyt tulee uusia luovutuspyyntöjä, niin ne käsitellään samalla tarkkuudella kuin aikaisemmin. Noudatamme Euroopan neuvoston luovuttamissopimusta.

Henrikssonin mukaan Suomi käsitellyt “noin pariakymmentä luovutuspyyntöä” Turkilta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osassa tapauksista Suomi on tehnyt myönteisen päätöksen ja osassa päätös on ollut kielteinen.

Sopimus vai yhteistyöasiakirja?

Yhteistyöasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen julkisuudessa alkoi keskustelu siitä, kuinka sitovasta paperista on kysymys. Osa asiantuntijoista näkee asiakirjan sopimuksena, osa taas väljempänä julistuksena.

– Tämä paperi on laadultaan memorandum of understanding -asiakirja, tämä ei ole valtiosopimus. Mutta totta kait se mitä siihen on kirjattu, niin sen kanssa tässä edetään, Henriksson sanoi.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Martti Koskenniemi puolestaan arvioi Ylen haastattelussa asiakirjaa sopimuksena, koska valtioiden ylin johto on sopinut siitä.

Tosin asiakirjan teksti on niin yleisluonteista ja monitulkintaista, että jokainen voi vetää omia johtopäätöksiä siitä.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan Suomen pitäisi nyt keskittyä seuraaviin askeliin puolustusliitto Naton hakuprosessissa.

– Vaikka Suomi ja Ruotsi nyt kutsutaan jäseniksi, niin tässä on sen jälkeen kaikkien jäsenvaltioiden ratifiointiprosessi edessä. Tästä näkökulmasta minä tyytyisin tällä hetkellä siihen, että on hyvä, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mukaan Nato-jäsenyys muuttaisi Suomen ja Turkin suhteita siten, että maista tulisi sotilaallisesti liittolaisia. Tämän takia on luonnollista, että maat ottavat toistensa turvallisuusuhat vakavasti, kuten yhteistyöasiakirjassa todetaan.

Halla-aho: Turkki halusi vaatimuksilleen näkyvyyttä

Heti yhteistyöasiakirjan julkistamisen jälkeen tiedotusvälineet ja asiantuntijat alkoivat arvuutella sitä, mikä käänsi Turkin pään neuvotteluissa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei avannut tiistain tiedotustilaisuudessa neuvottelujen yksityiskohtia medialle. Halla-aho arvioi, että Turkki halusi vaatimuksilleen näkyvyyttä Naton sisällä.

– Oma tulkintani on se, että Turkki halusi näkyvyyttä kysymyksille, jotka ovat Turkille erittäin tärkeitä. Mutta joita ei ole Turkin näkökulmasta, otettu kumppanimaissa tarpeeksi vakavasti.

Halla-aho ymmärtää Turkin näkökulman, sillä maata on kritisoitu paljon sotilasoperaatioista naapurimaissa. Samaan aikaan Turkin sisäisen turvallisuuden kysymyksistä ei ole käyty paljon keskustelua.

Halla-aho ei näe, että Suomen linja muuttuu suuresti yhteisasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 30.6.2022 kello 23 asti.

Lue lisää:

Seuraa Ylen erikoislähetystä Nato-kokouksesta – Stoltenberg uskoo Suomen ja Ruotsin nopeaan hyväksymiseen

Mihin Suomi sitoutui, kun nimet pantiin Turkki–paperiin? Koskenniemi: Tämä valtiosopimus ei velvoita luovuttamaan kurdeja

Tällainen on Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja, joka avasi Nato-jumin – lue se tästä

Source Link yle.fi