Olli Rehnin opit Kreikan ja Suomen talouskriiseistä: Taloutta on hoidettava vastuullisesti ja pitkällä jänteellä
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi, että Kreikan taloudessa on vihdoin kovaa maata jalkojen alla.
Kreikan talous ajautui vuosina 2009–10 velkakriisiin, joka horjutti koko euroaluetta. Euromaiden, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tuella Kreikan talous on noussut pitkän talouskurimarssin jälkeen vahvemmalle pohjalle.
EU:n komissio on nyt lopettamassa Kreikan talouden erityistarkkailun. Talouskomissaari Paolo Gentolino ilmoitti päätöksestä Kreikan hallitukselle kirjeellä keskiviikkona 10. elokuuta.
Komission mukaan Kreikka on toteuttanut vaaditut uudistukset tehokkaasti. Kreikka on näin täyttänyt valtaosan muille euromaille antamistaan lupauksista.
Mielenosoittajien meteli tuli tutuksi Ateenassa
Olli Rehn aloitti EU:n talouskomissaarina helmikuun alussa 2010. Kreikan talouskriisi oli alkanut syksyllä 2009.
– Heti ensimmäisenä työpäivänä, muistaakseni 10. helmikuuta, pidimme komission työhuoneessani pitkän kokouksen euroryhmän puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa. Laadimme suunnitelman, miten toimimme Kreikan pelastamiseksi ja euroalueen tilanteen vakauttamiseksi, Rehn muistelee Ylen haastattelussa.
Talouskomissaari Rehn matkusti pian Kreikkaan tutustumaan maan tilanteeseen. Hän tapasi Ateenassa Kreikan politiikan, talouselämän ja pankkimaailman johtoa.
– Kun pidimme Ateenassa Kreikan valtiovarainministeriössä kokousta valtiovarainministeri Giorgos Papakonstantinoun kanssa, niin jouduimme vaihtamaan kokoushuonetta.
– Mielenosoittajien meteli kadun puolella oli niin kovaa, ettemme voineet käydä normaalia neuvottelua ja siirryimme neuvotteluhuoneeseen pihan puolelle, Rehn kertoo.
Mielenosoittajat olivat liikkeellä, vaikka EU:n ja IMF:n Kreikka-ohjelma esiteltiin vasta paljon myöhemmin.
Kreikan laineet löivät Suomeen saakka.
Kevään 2011 eduskuntavaaleissa Timo Soini nosti perussuomalaiset suureen vaalivoittoon arvostelemalla jyrkästi EU:ta, euroa ja Kreikan tukemista.
Myöhemmin ulkoministerinä vuosina 2015–19 Soini joutui sopeutumaan Suomen valtiojohdon viralliseen EU-linjaan ja tukemaan muun muassa Kreikan kolmatta tukipakettia.
Ei koskaan enää vastuutonta talouspolitiikkaa
Olli Rehnin mielestä ilmapiiri Ateenassa ei ollut pelottava, mutta tunnelma pysyi vuosikausia kireänä. Kreikkalaiset eivät olleet valmiita tunnustamaan omia talouspolitiikan virheitään.
– Yksi Kreikan kriisin opetus onkin, että kyllä loppupelissä jokaisen euroalueen jäsenvaltion tulee huolehtia omasta talouspolitiikastaan tai muuten seuraukset, vauriot, ovat ikävä kyllä aika vakavia.
– Vakaumuksellisena eurooppalaisena elin aika syvästi Kreikan kriisiä ja tunsin solidaarisuutta kreikkalaisia kohtaan. Koin myöskin heidän tuskaansa siitä, miten vaikea tuo toipumisprosessi oli, Rehn toteaa.
Rehn vertaa Kreikan talouskriisiä Suomen 1990-luvun alun talouslamaan. Hän seurasi Suomen lamaa aitiopaikalta kansanedustajana ja pääministeri Esko Ahon (kesk.) erityisavustajana.
– Ei koskaan enää vastuutonta talouspolitiikkaa, jolla kansantalouden annetaan pudota jyrkästi ja ajautua suurtyöttömyyteen. On paljon parempi toimia ennaltaehkäisevästi, pitkällä jänteellä vastuullisen, kestävän talouspolitiikan puolesta.
– Sillä tavalla kyetään pääsemään kestävään taloudelliseen kehitykseen ja ihmisten arkielämän kannalta kyetään hoitamaan asiat hyvin niin kuin pitää Suomen tasavallassa tai muissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa, Rehn kuvailee kokemuksiaan taloudenhoidosta.
Euroopan talous on tänään kestävällä pohjalla
Taantuman riski on kasvanut Euroopan taloudessa ja koko maailmassa.
Olli Rehn luottaa, että euroalue on nyt selvästi vahvempi vastaamaan kriiseihin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Hänen mielestään eurooppalaisessa talouspolitiikassa on tehty viime vuosina monia asioita oikein.
– Nopea ja massiivinen raha- ja finanssipoliittinen elvytys koronakriisin iskiessä kevättalvella 2020 auttoi estämään suurtyöttömyyden ja konkurssiaallon. Euroopan talous elpyi ja toipui selvästi nopeammin kuin mitä alun perin ajateltiin, Rehn arvioi.
Rehn muistuttaa, että euroalueen työttömyys on tänä päivänä alhaisimmillaan vuosikymmeniin ja työllisyys on korkealla. Talous kasvoi hyvin aina koronapandemiaan saakka ja toipui siitä myös varsin nopeasti. Pankkien puskurit ovat hyvässä kunnossa.
– Arvioin, että euroalueen talous on sen verran vahvalla, kestävällä perustalla, että se kyllä kestää taantuman, mutta se vaatii paljon vaikeita päätöksiä kaikissa euroalueen jäsenvaltioissa, Rehn sanoo.
Energiakriisissä apua vaikeimmassa asemassa oleville
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena tilanne on kuitenkin arvaamaton.
Rehnin mukaan korkojen noustessa nyt olisi syytä ryhtyä tasapainottamaan julkista taloutta. Euroopan keskuspankin neuvoston suositus onkin, että julkisen talouden kestävyys tulisi nostaa selvästi painopisteeksi.
– Jos tehdään toimia energiakriisin aiheuttamien vaikeuksien helpottamiseksi, minkä hyvin ymmärrän, niin avun tulisi olla kohdennettuja, väliaikaisia, räätälöityjä täsmätoimia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen helpottamiseksi, Rehn neuvoo talouspolitiikan päättäjiä.
Voit keskustella tästä artikkelista 14.8.2022 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Seitsemän vuotta säästökuuria – ”Missä se kehitys on?” kysyy kreikkalainen
Euroryhmä: Uudistukset tehty, Kreikka saa miljardinsa