Omakotiasujat ihmeissään, kun talvi tulee ja pelletit loppuivat kaikkialta – ”Eivät tiedä, mitä tehdä”
Kotitalouksien ja voimaloiden lämmityksessä viime vuosina yleistyneiden puupellettien tarjonnasta poistui Ukrainan sodan seurauksena noin kolmannes, sanoo valtionyhtiö Neovan pellettiliiketoiminnan johtaja Jarkko Kaattari.
Hän kertoo Taloussanomille, että samaan aikaan kysyntä on ylittänyt reippaasti aiempien vuosien tilauksiin perustuneet ennusteet.
– Yhtenä päivänä saimme kuukauden edestä tilauksia. Se oli monikymmenkertainen määrä tavallisesta, Kaattari sanoo.
Kaattarin mukaan viime kalenterivuonna Suomessa käytettiin pellettiä noin 550 000 tonnia. Kulutuksesta tuontipellettiä oli noin 196 000 tonnia, josta 122 000 tonnia oli peräisin Venäjältä. Loput tuotiin pääasiassa Virosta.
Eurooppalaisista toimittajista ei nykyoloissa Venäjän korvaajaksi kuitenkaan ole.
– Tämä on aivan Euroopan laajuinen tilanne. Käytännössä joka maassa pelletistä on erittäin kova pula, sanoo Kaattari.
Neova on joutunut keskeyttämään kuluttaja- ja jälleenmyyntikauppansa mahdollisesti jopa kevääseen 2023 saakka. Yhtiön varastoissa olevat lämmityspelletit sekä tulevan talven tuotanto on myyty loppuun.
Noin kolmannes Suomen pellettitarjonnasta tuotetaan Neovan kuudella tehtaalla. Viimeisen kolmanneksen muodostavat muut kotimaiset kilpailijat. Myös ne ovat Kaattarin mukaan joutuneet rajoittamaan liiketoimintaansa.
Bioenergia ry:n pelletti- ja pienkäytöstä vastaavan toimialapäällikön Hannes Tuohiniityn mukaan tarkkoja lukuja Suomessa pellettilämmitystä käyttävistä kotitalouksista ei ole. Hän arvioi kiinteistöjen määräksi noin 20 000–24 000. Suurimmassa osassa näistä pelletti on pääasiallinen lämmityslähde, muissa tuottamassa ilmalämpöpumpun tavoin lisälämpöä.
– Viimeisen parin viikon aikana olen saanut jonkin verran soittoja omakotitalojen asukkailta, jotka eivät tiedä, mitä tehdä. Yksi asiakas sanoi jo joutuvansa muuttamaan talveksi pois talostaan, koska ei pysty pitämään sitä pelkällä sähkövastuksella riittävän lämpimänä, Tuohiniitty avaa.
– Kyllä tämä huolestuttavan oloinen tilanne on, ellei asia korjaudu seuraavan kuukauden aikana.
Neovan Jarkko Kaattari huomauttaa, että maailmalta pellettiä tuodaan Eurooppaan paljon Yhdysvalloista ja Kanadasta. Toisaalta myös nämä maat toimivat sotaa edeltäneen maailmanmarkkinatilanteen mukaisella kapasiteetilla. Myynti perustuu pitkiin sopimuksiin.
– Sieltäkään ei ole nopeaa ratkaisua tulossa. Toki pitkällä aikavälillä ajatellen jatkuvasti uutisoidaan uusista tehdashankkeista ja nykytilanne tulee kasvattamaan tarjontaa, Kaattari toteaa.
– Ongelma on muutoksen nopeus. Ei tällaisia uusia liiketoimintoja voi tässä aikataulussa järjestää, ja myös vanhojen tehtaiden tuotantokapasiteetin nostaminen kesken vuoden on melkoisen hankalaa. Ei ole sovittuna, mistä raaka-aineita saadaan, sanoo Tuoniniitty.
Vaihtoehtoisten lämmityslähteiden kysyntää ovat ruokkineet energian globaalisti kohonneet hinnat. Hyökkäyssodan vuoksi länsimaiden pakotelistalle joutunut Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Saksaan syyskuun alussa. Vaikka Suomen energiataloudessa venäläisen kaasun merkitys on vähäinen, näkyvät heilahdukset maailmanmarkkinahinnoissa myös täällä.
Tulevasta talvesta on povattu vaikeaa koko Euroopalle. Suomen kantaverkkoyhtiössä Fingridissä on varauduttu määräämään väliaikaisia sähkökatkoksia edes jonkinasteisen saannin turvaamiseksi kaikille. Kuluneina viikkoina valtiovalta ja viranomaiset ovat kannustaneet suomalaisia säästeliäämpään sähkönkulutukseen.
Asiasta kertoi ensin Yle.