Onko sinun vaikea sanoa muille ei? Näin voit tunnistaa, ovatko rajasi liian löysät: ”Mullisti täysin elämäni”, sanoo psykologi

Ystäväsi dumppaa sinulle toistuvasti tunteitaan puhumalla ex-kumppanistaan. Toivoisit, että hän kuuntelisi joskus sinuakin.

Työkaveri haluaa joka päivä kanssasi lounaalle, mutta sinä olisit mieluiten itseksi.

Pieni rajanveto voisi olla paikallaan. Mutta miten se onnistuisi? Ja mitä rajojen vetämisellä oikeastaan tarkoitetaan?

– Rajat erottavat sinut (ajatuksesi, uskomuksesi, tarpeesi, tunteesi, fyysisen ja henkisen tilasi) muista, ja ilman niitä on mahdotonta rakentaa ja ylläpitää aitoa vuorovaikutusta, määrittelee psykologi Nicole LePera kirjassaan Elämä haltuun (WSOY).

Rajat ovat jokaista itseä varten, ja niillä on iso merkitys hyvinvoinnille.

Yksi merkki vaikeudesta asettaa rajoja ja pitää niistä kiinni on se, että ei osaa sanoa riittävän usein ”ei”. Moni sanoo turhan usein ”kyllä” ja taipuu muiden tahtoon.

Toisaalta liian tiukatkaan rajat eivät ole LePeran mukaan hyväksi. Jos vetäytyy muurin taakse, yhteys muihin ihmisiin voi mennä katkolle.

”

Ajattele, että rajojen asettaminen on palvelus.

Harjoitus: millaiset ovat sinun rajasi?

LePera kannustaa tutkimaan oman elämän eri osa-alueita ja pohtimaan, ovatko omat rajat tiukat, löyhät vai joustavat.

Tiukat rajat:

• vähän läheisiä ihmissuhteita

• vahva torjutuksi tulemisen pelko

• avun pyytäminen on vaikeaa

• olet tarkka yksityisyydestäsi

Löyhät rajat:

• vahva miellyttämisen tarve

• omanarvontunto perustuu muiden mielipiteisiin

• et kykene sanomaan ”ei”

• puhut henkilökohtaisista asioistaan liikaa

• yrität aina korjata/auttaa/pelastaa

Joustavat rajat:

• olet tietoinen omista ajatuksistasi, mielipiteistäsi ja uskomuksistasi ja vaalit niitä

• osaat kertoa tarpeistasi

• osaat puhua henkilökohtaisista asioista tilanteeseen sopivalla tavalla

• kykenet sanomaan ”ei” silloin kun on tarve ja hyväksyt ei-sanan myös muilta

• osaat säädellä tunteitasi ja antaa muiden ilmaista omia tunteitaan

Rajojen asettamiseen kuuluu olennaisesti se, että antaa myös muiden määritellä omat rajansa ja kunnioittaa niitä samalla kun pitää kiinni omistaan. Kuva: Colourbox

Näin asetat rajasi

Jos tuntuu siltä, että hyötyisit tiukemmasta rajojen vetämisestä, aloita tutkimalla omaa elämääsi. Mieti, missä napakammat rajat olisivat tarpeen.

Miltä sinusta esimeriksi tuntuu, jos ajattelet tapaamista opiskelutoverisi kanssa? Alkaako rintaa heti puristaa? Millainen olo sinulla on tapaamisen aikana, entä sen jälkeen? Tuntuuko, että haluaisit tavata ystäväsi pian uudestaan vai mietitkö jo, miten vältellä hänen seuraavaa yhteydenottoaan?

Rajat esimerkiksi jatkuvasti kanssasi lounaalle haluavaan työtoveriin voi vetää ilman että siitä tarvitsee sen ihmeemmin keskustella. Esimerkiksi tällaisilla lauseilla:

”Kunpa voisinkin, mutta nyt on huono hetki.”

”Se ei tunnu minusta hyvältä.”

”Kiitos kutsusta/tarjouksesta, mutta en voi valitettavasti ryhtyä siihen nyt.”

”Palaan myöhemmin asiaan.”

– Aloita rajojen asettaminen ihmissuhteista, joissa painolastia on vähemmän. Näin valmistaudut vaikeampiin kohtaamisiin, LePera neuvoo.

Riitatilanteessa uudesta rajasta kertominen ei ole järkevää vaan kannattaa valita rauhallinen hetki.

”Mullisti elämäni”

On luonnollista, että esimerkiksi työtoveri saattaa ärsyyntyä, kun et ole innostunut jakamaan hänen kanssaan jokaista lounashetkeäsi. Omia sanoja ei ole syytä selitellä tai puolustella, reagoi toinen miten tahansa.

Ei-sana ei tarkoita sitä, että olisit epäkohtelias tai röyhkeä.

– Ajattele, että rajojen asettaminen on palvelus, LePera kirjoittaa.

Kun rajat ovat kohdillaan, suhde toiseen ihmiseenkin on vahvemmalla pohjalla.

LePera kertoo kirjassaan, että hän on itsekin kamppaillut rajanvetojen kanssa. Joihinkin perheenjäseniin hänen oli lopulta katkaistava yhteys kokonaan.

– Ensimmäistä kertaa koskaan huolehdin aidosti itsestäni ja opettelin huolehtimaan aidosti myös muista. Tuon rajan asettaminen – mikä oli erittäin suuren tuskan takana – mullisti täysin elämäni.

Lue lisää: Oletko ylisuorittaja? Psykoterapeutti kertoo 5 merkkiä, joista liian itsekontrollin tunnistaa

Lue lisää: Masennuksen 6 ajatusvääristymää – tunnistatko itselläsi taipumusta tällaiseen ajatteluun?

Lue lisää: Rättiväsynyt työpäivän jälkeen? Psykologi kertoo, mikä muutos kannattaa tehdä