Banner Before Header

Onko tässä Suomen kovin kannustinloukku?

Sosiaalitukien määrä on noussut taas keskustelunaiheeksi. Erityisesti puhuttavat kannustinloukut eli tilanteet, joissa työllistyminen tai lisätulojen hankkiminen ei juurikaan kasvata käteen jääviä tuloja.

Iltalehti kertoi maanantaina sosiaalituilla elävistä yksinhuoltajista Idasta ja Amandasta. Ida saa kuukaudessa tukia 2 500 euroa ja Amanda jopa yli 5 500 euroa.

Kolmikymppisellä Amandalla on kahdeksan alle 13-vuotiasta lasta. Amandan tilille tulee kuukausittain noin 5 629 euroa, josta jää vuokran jälkeen käteen noin 4 100 euroa.

Tämä koostuu asumistuesta, lapsilisistä, äitiyspäivärahoista, kotihoidontuesta, omaishoidontuesta, elatustuista ja vammaistuista, koska osa lapsista on erityislapsia.

Asiantuntijoiden mukaan Amandan kohdalla kyse on erityistapauksesta. Totuus on kuitenkin se, että pienituloiset ja erityisesti yksinhuoltajat kohtaavat kannusteongelmia.

– Jos on suhteellisen pienet tulot ja paljon pieniä lapsia, voivat taloudelliset kannusteet mennä töihin olla vähäisemmät, vaikka pidemmällä aikavälillä harva haluaa jäädä kokonaan kotiin, sanoo Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.

Myös Amanda aikoo palata tuista huolimatta töihin heti kun se on mahdollista.

Valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen on istunut useissa kannustinloukkujen purkamista pohtineissa työryhmissä.

Ekonomisti Kärkkäinen tunnetaan aktiivisena kannustinloukkuja ja perustuloa koskevana keskustelijana.

– Kun on tutkittu millaisissa elämäntilanteissa kannustinloukut korostuvat, nousevat yksinhuoltajat esiin. He ovat usein oikeutettuja useampiin etuuksiin, joilla taataan säännöllinen toimeentulo, Kärkkäinen sanoo.

Hänen mukaansa kannustinloukkujen purkamiseen ei ole juuri ihmelääkkeitä.

– Niin kauan kuin halutaan ylläpitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa halutaan taata säällinen toimeentulo tilanteessa, missä töitä ei ole, ei kaikkia kannustinloukkuja voida kokonaan purkaa.

Sosiaaliturvan kannustinloukkuja on kuitenkin Suomessa viime vuosikymmeninä purettu. Keinoja ovat olleet muun muassa sosiaaliturvan tason leikkaaminen tai pienituloisten työntekijöiden tulojen kasvattaminen esimerkiksi veronkevennyksillä. Näihin kuuluu työtulovähennyksen kasvattaminen.

– Kannustinloukkujen purkamiseksi on tehty 1990-luvulta lähtien suuria muutoksia sosiaaliturvaan ja verotukseen. Sosiaaliturvassa on otettu käyttöön suojaosia, joilla helpotetaan sosiaaliturvan ja pienten tulojen yhteensovittamista, Kärkkäinen sanoo.

– Tämän tuloksena etuuksia saa nykyisin yhä useampi myös pienillä palkkatuloilla, mikä on kannustanut työn tekemiseen.

Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka voi ansaita ilman että se vaikuttaa etuuteen.

– Esimerkiksi asumistuessa on 300 euron suojaosa, joka tuli voimaan vuonna 2015. Tämä on tuonut pienituloisia työllisiä lisää asumistuen piiriin, mutta vaikutuksista työllisyyteen taikka kannustinloukkujen purkamiseen ei ole yksiselitteistä tutkimusta, sanoo Mikkola.

Asumismenot kylläkin nousivat nopeasti vuoden 2015 uudistuksen jälkeen ja ovat jatkaneet kasvuaan.

Myös koronan takia on tehty erityistoimia. Työttömyysturvan 500 euroon korotettu suojaosuus päättyi marraskuun lopussa, minkä jälkeen se laski 300 euroon. Lakimuutos oli ollut voimassa vuoden 2020 kesäkuusta alkaen.

– Suojaosissa on puolensa ja puolensa. Toisaalta ne kannustavat ottamaan vastaan pienipalkkaista osa-aikatyötä, mutta samanaikaisesti ne heikentävät kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön, Kärkkäinen sanoo.

Tukia jakavan Kelan etuusmenot kasvoivat koronavuonna 2020 selvästi eli 6,7 prosenttia lähes 16 miljardiin euroon. Eniten lisääntyivät työttömyysturvaan ja perustoimeentulotukeen liittyvät kulut.

Nykyhallituksen ohjelmaan kuuluu sosiaaliturvan uudistus. Sitä pohditaan parhaillaan sosiaaliturvakomiteassa, jossa istuu eri puolueiden edustajia. Yksi osa sosiaaliturvan remonttia on kannustinloukkujen purkaminen.

Yksi kannustinloukkujen synnyttäjä on toimeentulotuki, koska jo 150 euron suojaosan jälkeen ansaittu palkka vähentää sitä. Toimeentulotuesta onkin tullut pitkäkestoinen muiden etuuksien täydentäjä monelle kotitaloudelle.

– Toimeentulotuessa on rakenteellinen ongelma, koska siitä tuetaan paljon myös asumista, Mikkola sanoo.

Asumismenoja korvataan nykyisin sekä asumistuen että toimeentulotuen kautta. Toimeentulotuen kautta voidaan korvata asumistukea enemmän ja suurempia asumismenoja.

Sosiaaliturvakomitean raportin mukaan asumismenojen korvaus kahdesta järjestelmästä aiheuttaa byrokratiaa ja toimeentulotukeen turvautuminen muodostaa kannustinloukkuja.

– Tämä on yksi sosiaaliturvakomitean haasteista, mikä keino tähän kehitetään. Jos asumistukea taas nostettaisiin reippaasti, kasvaisivat asumistukimenot rajusti, Mikkola sanoo.

Kyse ei ole pikkusummasta, sillä Kela maksoi vuonna 2020 erilaisia asumistukia yhteensä yli 2,2 miljardia.

Oletko sinä tilanteessa, jossa tukien varassa eläminen on kannattavampaa kuin työssäkäynti? Ota yhteyttä toimitukseen. Käsittelemme yhteydenotot luottamuksellisesti: simo.holopainen@iltasanomat.fi

Source Link is.fi