Oppilaita riisuttiin alusvaatteisilleen ja hiuksia pakkovärjättiin – koululaisten ulkonäköä syynätty Japanissa tiukasti
Japanilaisissa kouluissa on perinteisesti noudatettu tiukkoja ulkonäkösääntöjä, ja yläkouluissa ja lukioissa käytetään yleisesti koulu-univormuja. Asusteet hankitaan itse, ja monilla kouluilla on yksityiskohtaisia sääntöjä liittyen esimerkiksi sukkien ja alusvaatteiden väriin sekä kampauksiin. Hiusten värjääminen on yleensä kielletty.
Viime vuosina Japanissa on kuitenkin käyty yhä enemmän keskustelua näiden sääntöjen ajanmukaisuudesta. Huhtikuussa alkaneesta lukukaudesta alkaen Tokion julkisten lukioiden opiskelijoiden alusvaatteiden ei ole enää tarvinnut olla valkoisia, eikä luonnostaan ei-mustia hiuksia tarvitse enää värjätä mustiksi.
Samanlaista sääntöjen purkamista on tapahtunut ympäri Japanin. Tiukkoja sääntöjä löytyy etenkin julkisista kouluista ja pikkupaikkakunnilta.
Koulupuvuista kokonaan luopumisesta ei kuitenkaan käydä juurikaan keskustelua, sanoo Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen Annamari Konttinen.
– Koulupukuihin sinällään liittyy lähinnä positiivisia tai neutraaleja mielleyhtymiä, ja moni opiskelija on kiintynyt koulupukuunsa.
Koulupuvut luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tasaavat sosioekonomisia eroja. Nuoret haluavat kuitenkin myös toteuttaa yksilöllisyyttään.
Koulupukujen nähdään tasaavan sosioekonomisia eroja. Kuvassa Japanin kruununprinssi Fumihiton tyttäret prinsessa Mako (vas.) ja prinsessa Kako vuonna 2010.
– Osa nuorisokulttuuria on koulupuvun kustomoiminen (muokkaaminen), mutta niin pienillä tavoilla, että vain toiset asiaan vihkiytyneet osaavat tunnistaa ne.
Tämä alkoi herättää Japanin kouluissa kiistaa, kun nuorisokulttuuri nosti päätään 1980-luvulla.
Kurin puute pelottaa
Tiukkojen koulusääntöjen syntymisen syynä on pidetty nuorisorikollisuuden nousua 1970-luvun lopulla. Esimerkiksi viime vuosina trendikäs sivukaljukampaus on yhdistetty jengikulttuuriin, joten se on sallittu Tokion kouluissa vasta nyt, kun sääntöjä on purettu.
Kielletyt asiat ovat muuttuneet nuorisomuodin mukana. 1980-luvulla ongelmanuoriin yhdistettiin moottoripyöräilyä helpottavat nilkkapituiset hameet, 1990-luvulla taas lyhyet hameet ja löysät sukat.
Yläkouluopettaja Hitoshi Kawasaki kertoo Japan Times -lehdelle, että vei runsaasti aikaa opettaa oppilaille kaikki vuosien aikana kertyneet säännöt. Lisäksi oli työlästä päättää tapauskohtaisesti, rikkoiko jokin hiustyyli sääntöjä vai ei.
Japanissa on tapana ajatella, että sisäinen kurinalaisuus lähtee ulkoisesta kurinalaisuudesta. Kun Kawasaki oli ehdottanut koulunsa ulkonäkösääntöjen yksinkertaistamista, kollegat olivat huolissaan siitä, että se saattaisi synnyttää oppilaissa nuorisorikollisuutta.
Japanissa ajatellaan asiantuntijan mukaan, että oppilaat ovat sosiaalisesti heitteillä, mikäli koulu menettää kontrollin oppilaisiin.
Konttisen mukaan Japanissa on tapana ajatella, että jos koulu menettää kontrollin oppilaisiin, ovat he sosiaalisesti heitteillä.
– Monet japanilaiset kodit odottavat, että koulu on se paikka, jossa nuori oppii kurinalaisuutta.
Oikeustapaus laukaisi keskustelun
Keskustelua koulujen ulkonäkösäännöistä on käyty Japanissa yhä enemmän sen jälkeen, kun erään osakalaisen lukion opiskelija vuonna 2017 haastoi koulunsa oikeuteen.
Suurimmalla osalla japanilaisista on mustat hiukset, mutta osalla ne taittavat luonnostaan ruskeaan. Tämän koulun sääntöjen mukaan kaikilla opiskelijoilla oli kuitenkin oltava mustat hiukset.
Opiskelijaa oli käsketty värjäämään rusehtavat hiuksensa mustiksi, mutta jatkuva värjääminen vahingoitti hänen hiuksiaan ja päänahkaansa. Kun hän oli lopettanut värjäämisen, olivat opettajat painostaneet hänet jättämään koulun kesken muun muassa poistamalla hänen pulpettinsa luokasta.
Oikeus tuomitsi koulun maksamaan vahingonkorvauksia, mutta totesi toisaalta sen toimineen valtuuksiensa rajoissa. Opiskelija on valittanut päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.
Paljaat niskat ”häiritsevät”
Huhtikuun alussa täysi-ikäisyyden ikäraja laskettiin Japanissa 20 vuodesta 18 vuoteen. Osasyy tiukalle koulukurille onkin ollut myös se, että vielä lukiolaisten on ajateltu olevan holhoamista tarvitsevia lapsia.
Toisaalta nuorten seksualisoiminen ja seksuaalinen ahdistelu on Japanissa arkipäiväistä. Siksi merkittävä osa koulukuria onkin liittynyt nimenomaan nuorten seksuaalisuuden hillitsemiseen ja yleisen konservatiiviseen suhtautumiseen siihen, mikä on alaikäisille sopivaa. Yksityiskoulut saattavat esimerkiksi kieltää oppilailta seurustelemisen kokonaan.
Oppilaiden ulkonäköön on kohdistunut tiukkoja vaatimuksia, kuten hiusten ja alusvaatteiden väriin.
Viime vuosina keskustelu yksilön oikeuksista on kuitenkin saanut jalansijaa myös Japanissa.
Rivissä seisten tehtyjä alusvaatetarkastuksia on kritisoitu nöyryyttäviksi, kuten myös ylipäätään ajatusta siitä, että tyttöjen ulkonäköä on vahdittava poikien vuoksi. Vaatimusta alusvaatteiden valkoisuudesta nimittäin perustellaan usein rintaliivien näkymisellä paitojen läpi.
Monia sääntöjä on ylipäätään kritisoitu epätasa-arvoisiksi. Meikkaamista pidetään koulussa sopimattomana, vaikka työelämään siirtymisen jälkeen sitä odotetaan.
Poikien alusvaatteiden väri ei kiinnosta ketään. Kiellot käyttää sukkahousuja haittaavat vain tyttöjä, jotka joutuvat käyttämään hameita talvellakin. Tästä johtuen yhä useammalla paikkakunnalla ollaankin siirtymässä sukupuolineutraaleihin koulupukuihin.
Vuosien myötä monimutkaistuneisiin sääntöihin on myös jäänyt monia epäloogisuuksia. Monissa kouluissa esimerkiksi poninhännät on kielletty, jotta pojat eivät häiriintyisi tyttöjen paljaista niskoista. Polkkatukat ovat kuitenkin vain harvoin kiellettyjä.