Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon haastanut entinen puheenjohtaja ja monikertainen ministeri Paavo Väyrynen muisteli esittelypuheenvuorossaan edellistä, vuonna 1986 Lappeenrannassa järjestettyä puoluekokousta.
– Elimme silloin jännittäviä aikoja, Väyrynen sanoi.
Väyrysen mukaan keskustalaiset olivat saaneet edellisenä kesänä tietää, että sosialidemokraatit olivat ryhtyneet valmistelemaan kokoomuslaisten kanssa sinipunahallitusta.
– Tarkoituksena oli työntää keskusta oppositioon. Vastasimme esittämällä, että punamultayhteistyötä olisi jatkettava ja laajennettava ottamalla mukaan myös kokoomus. Puhuimme uudesta kansanrintamasta.
Ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja Väyrynen sopi kokoomuksen ja Rkp:n johdon kanssa, että he pyrkivät kolmen suuren yhteistyöhön. Päätös tunnetaan nimellä kassakaappisopimus.
– Jos sosiaalidemokraatit eivät tähän suostuisi, muodostaisimme keskustajohtoisen hallituksen, jossa olisi keskustaryhmät ja kokoomus.
Keskusta voitti vaalit ja sosiaalidemokraatit kokivat pahan tappion.
– Manuaalisessa ohjauksessa muodostettiin kuitenkin Harri Holkerin (kok) johtama sinipunahallitus, Väyrynen sanoi viitaten presidentti Mauno Koiviston rooliin hallituksen muodostuksessa.
Väyrynen totesi keskustan saaneen hyvityksen vuoden 1988 presidentinvaaleissa, joissa hän voitti kokoomuksen Holkerin.
Väyrynen kävi puheessaan läpi keskustan vaalitappioita ja voittoja ja omaa rooliaan puolueessa.
Väyrysen mukaan keskustan toimintaan tuli 1980-luvun lopun nousun myötä uusi nuorten sukupolvi, joka kutsui itseään keskustaliberaaleiksi ja ryhtyi muuttamaan keskustaa liberaalipuolueeksi.
Paavo Väyrynen perkasi puheessaan keskustan historiaa 1980-luvulta.
– Siitä lähtien puolueessa on käyty kilpailua alkiolaisen ihmisyysaatteen kannattajien ja liberaalien välillä. Aluksi tilaa oli molemmille, mutta 2010 Lahdessa liberaalit valtasivat kaikki johtopaikat.
Hänen mukaansa puolue on ryhtynyt toteuttamaan politiikkaa, jonka arvopohja on vieras suurelle osaa perinteistä kannattajakuntaa.
– Olemme kokeneet saman kohtalon kuin viisi vuosikymmentä aikaisemmin. Äänestäjien luottamus keskustaan on romahtanut.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien tulos oli huonompi kuin koskaan.
– Luottamus palautui vuoden 2012 presidentinvaaleissa.
Väyrynen oli silloin itse keskustan ehdokkaana.
– Menestys jatkui vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, joiden kampanjassa luvattiin palata kotiin. Sen jälkeen luottamus on menetetty vielä aikaisempaa pahemmin.
Väyrynen totesi, että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja 2021 kuntavaaleissa keskustan tulos oli puolueen historian heikoin.
– Eduskuntavaalien jälkeen kannatus on pudonnut edelleen noin kaksi prosenttiyksikköä. Näköpiirissä on jopa lähes kymmenen eduskuntapaikan menetys.
Väyrysen mukaan puolueen ja Suomen pelastamiseksi tarvitaan radikaaleja ratkaisuja.
– Oli virhe lähteä nykyiseen hallitukseen, mutta ei siitä voida nyt enää lähteä.
Hänen mielestään luottamus keskustaan on palautettava eriyttämällä puolueen ja hallituspolitiikan johtaminen.
– Olen valmis johtamaan keskustan vaalivoittoon ensi kevään eduskuntavaaleissa.
– Keskustan on palattava alkiolaisille juurilleen. Entiset hengelliset, yhteisölliset ja luontoarvot on palautettava politiikkamme perustaksi.
Väyrynen sanoi, ettei hän suostu ministeriksi nykyiseen hallitukseen, jos hänet valitaan puheenjohtajaksi.
– Nykyinen joukkue Annikan johdolla saisi edelleen jatkaa keskustan hallituspolitiikkaa. Keskustan johtoon nousisi uusi tuore kasvo. Minä, Väyrynen nauratti puoluekokousyleisöä.