Päivi Viljasalo, 42, lähti takaisin kouluun, kun lapsuuden oppimisvaikeudet saivat selityksen – liki puoli miljoonaa työikäistä on peruskoulun varassa
Vantaalaisen Päivi Viljasalon, 42, koulunkäynti oli nuorena raskasta.
Peruskoulussa hänellä oli vaikeuksia oppia varsinkin tilanteissa, joissa piti lukea luokassa hiljaa ja tehdä sen jälkeen tehtäviä.
Viljasalo alkoi saada paniikkihäiriöitä, kun hän ylsi harvoin opettajien asettamiin tavoitteisiin. Opettajat puolestaan luulivat, että Viljasalo ei viitsinyt tehdä tehtäviään.
– Ihmettelen kyllä, miten edes pääsin yläasteelta läpi.
Viljasalo sai kuitenkin peruskoulun päästötodistuksen vuonna 1995, minkä jälkeen hän haki käsi- ja taideteollisen koulun tekstiililinjalle Petäjävedelle.
Viljasalo pääsi kouluun, vaikka hänellä ei ollutkaan päivääkään kokemusta ompelemisesta. Koulunkäynti loppui kuitenkin lyhyeen, kun Viljasalo keskeytti opiskelun kahden viikon jälkeen.
– Tuli hyvin pian vastaan se, ettei minulla ollut tarvittavia koulunkäyntitaitoja.
Alkoi kierre, jossa Viljasalo yritti tutkinnon suorittamista eri opinahjoissa, mutta luovutti nopeasti. Omien laskujensa mukaan hän kokeili viittä eri koulua.
Viljasalo ei lopulta saanut suoritettua peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Hänen pelastuksekseen koituivat erilaiset lyhyet työkokeilut ja -kokemukset, joiden kautta hän päätyi vakituiseksi varastotyöntekijäksi kuljetus- ja kuriiripalveluyhtiö DHL:lle Vantaalle.
Jämähtänyt kehitys
Viljasalo ei ole ainoa, joka on jäänyt vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Työllisyyteen perehtyneen konsultti Jussi Pyykkösen Ajatuspaja Visiolle tekemän tuoreen raportin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 450 000 työikäistä vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Ajatuspaja Visio on vihreitä lähellä oleva ajatushautomo, ja Pyykkönen on puolueen entinen talouspoliittinen erityisavustaja.
Luku on Pyykkösen mukaan huolestuttava, koska peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien työllisyysaste on vain 48 prosenttia. Nuorten työllisyystilanne tässä joukossa on vanhempia vaikeampi.
– Meillä on yhteiskunnan kehittymisen myötä kadonnut tehtäviä, joissa pärjää ilman koulutusta. Näiden tilalle on tullut työpaikkoja, joissa tarvitaan vahvaa sivistyksellistä pohjaa, Pyykkönen sanoo.
Vanhemmat ikäluokat ovat saattaneet löytää töitä ilman toisen asteen koulutusta, mutta nuorille näitä töitä ei ole enää yhtä paljon tarjolla.
Vaikka yhteiskunta on muuttunut, nuorten peruskoulun jälkeisessä kouluttautumisessa on näkynyt vain vähän myönteisiä muutoksia viime vuosikymmeninä.
Pelkällä peruskoulun tutkinnolla työmarkkinoille ponnistaneiden nuorten määrä on pysynyt hieman alle 20 prosentissa yli 30 vuotta. Tutkijoilla ei ole selvää käsitystä, miksi kehitys on pysähtynyt paikalleen.
– Ei meillä siihen ole mitenkään hyviä selityksiä. Meillä on olemassa hyvin suuri joukko kohdennettuja toimenpiteitä, millä ilman tutkintoa jäävien määrää on pyritty pienentämään. Mutta tuntemieni tutkimusten perusteella ei ole selkeää näyttöä erityisen toimivista toimista, sanoo pitkään koulutusta tutkinut Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo.
Maantieteellisesti tutkinnottomuus keskittyy isolta osalta pääkaupunkiseudulle, jossa asuu muutenkin eniten ihmisiä Suomessa. Ilman peruskoulun tutkintoa olevien suhteellinen osuus on myös muuta maata hieman suurempaa.
Pyykkösen raportin mukaan maantieteellinen keskittyminen johtuu osin maahanmuutosta. Tilastokeskuksen rekisteristä puuttuu ulkomailla suoritettuja tutkintoja.
Mutta koulutuksen puute ei pelkästään ole ongelma siinä vaiheessa, kun nuori hakee töitä. Se vaikeuttaa myös työpaikan vaihtamista.
Diagnoosi muutti elämää
Päivi Viljasalon elämässä tapahtui monella tapaa iso muutos, kun hän sai ensimmäisen lapsensa 14 vuotta sitten.
Pojan vaikeudet keskittyä ja oppia saivat hänet pohtimaan myös hänen omaa koulunkäyntiään.
– Mietin, että tuo juttuhan on ihan normaalia, koska olen ollut samanlainen. Sitä kautta hoitava tahokin oli sitä mieltä, että olisiko tässä jokin juttu.
Viljasalo sai diagnoosin sekä keskittymishäiriö ADHD:sta että lukihäiriöstä nopeasti. Diagnoosi helpotti Viljasalon ajatuksia alanvaihdosta, kun selkä-, polvi- ja olkapäävaivat ovat työntämässä häntä pois nykyisestä työpaikastaan.
Nyt hän opiskelee opintovapaalla ammattiopisto Luovissa kuvallista mediaa, jossa hän keskittyy erityisesti graafiseen ilmaisuun. Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos.
Viljasalon mukaan suurin ero uudessa oppilaitoksessa verrattuna hänen vanhoihin kouluihinsa on, että hänen tarpeensa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.
– Siellä lähdetään siitä, että mitä muuta sinulla on elämässä ja koulunkäynti sovitetaan siihen. Henkilökunta pyysi kertomaan jo etukäteen, millaisista varoitusmerkeistä voi päätellä, että minä tarvitsen apua tai olen ylikuormittunut.
Opiskelu uudenlaisessa koulussa on poistanut myös vanhat pelot. Hän arvioi, että monella koulut jäävät kesken, koska he eivät pysty käsittelemään epäonnistumisen pelkoa.
Usealle on helpompaa luovuttaa koulunkäynti alussa kuin mennä tilanteeseen, jossa on tuntenut itsensä aiemmin heikoksi ja tyhmäksi.
– Tiedän, että erityisopiskelupaikat ovat kalliita. Puhumme kuitenkin kolmesta vuodesta, ja ne voivat muuttaa ihmisen elämän suunnan.
Viljasalolla on myös selkeä syy puhua avoimesti vaikeuksistaan koulumaailmassa.
– Minulla on kotona erityislapsi. Puhun ongelmistani, koska haluan, että poikani voisi elää nykyistä vapaammassa maailmassa, jossa tukea olisi tarjolla.
Viljasalo on opiskellut nyt hieman yli kaksi vuotta ammattiopistossa, ja hänen opintonsa ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Nyt näyttää siltä, että hän saa suoritettua peruskoulun jälkeisen tutkinnon ensi vuoden aikana.
Miljardiluokan ongelma
Suomi kohtaa tulevaisuudessa isoja haasteita, kun iso osa työikäisistä eläköityy ja työikäiseksi tulee entistä pienempiä ikäluokkia.
Huoli kiinnittyy ennen kaikkea siihen, miten yhteiskunnan palvelut ja eläkkeet saadaan rahoitettua.
Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että mahdollisimman monen suomalaisen pitäisi saada jatkossa töitä.
– Meillä on tällä hetkellä yrityksissä merkittävä työvoimapula. Ja oikeastaan ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä on sellainen tilanne, että koulutetun väestön määrä ei kasva, Jussi Pyykkönen sanoo.
Pyykkönen on tehnyt karkean laskelman siitä, mikä olisi toisin, jos kaikki 450 000 peruskoulun varassa olevaa työikäistä olisivat hankkineet toisen asteen tutkinnon ja heillä olisi sitä vastaava työllisyysaste.
Hänen laskelmansa mukaan julkinen talous hyötyisi tästä 1,4–2,4 miljardia euroa vuodessa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on pyrkinyt puuttumaan tilanteeseen ja päättänyt oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen asti.
Oppivelvollisuuden laajentamista tutkinut professori Uusitalo sanoo, että uudistuksen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Uudistus tuli voimaan viime vuoden elokuussa.
Esimerkit maailmalta kuitenkin osoittavat, että oppivelvollisuusiän laajentaminen parantaa ihmisten työllistymistä, kasvattaa heidän tulojaan ja vähentää sosiaaliturvan varassa elämistä.
– Kukaan ei ole missään väittänyt, että oppivelvollisuuden laajentaminen ratkaisisi kaikki ongelmat. Tutkimukset kuitenkin viittaavat, että koulussa pysyvien nuorten osuus kasvaa. Nyt Suomen kohdalta jää nähtäväksi, miten suuri osa se on, Uusitalo sanoo.
Mistään julkisen talouden ihmelääkkeestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä oppivelvollisuuden laajentaminen lisää myös kustannuksia. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi tammikuussa 2018, että ratkaisu voi olla pitkällä aikavälillä budjettineutraali.
Suurin vaikutus uudistuksella on kuitenkin nuoriin, jotka ovat valmistumassa perusasteelta. Uudistus voi parantaa monen elämänlaatua pitkällä aikavälillä.
Pyykkönen esittää myös aikuiskoulutustuen aiempaa tarkempaa kohdentamista ihmisille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusten mukaan tuki kasautuu nykyään erityisesti korkeasti koulutetuille naisille, jotka työskentelevät julkisella sektorilla.
– Tämä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, jos haluamme pitää yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista huolta. Uudelleenkohdentaminen tarkoittaisi myös henkilöitä, jotka ovat tällä hetkellä töissä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, Pyykkönen sanoo.
Pyykkösen laskelmien mukaan perusasteen tutkinnon varassa olevista ihmisistä alle 20 prosenttia työllistyy, jos he joutuvat etsimään uutta työpaikkaa.
Heidän kouluttaumisestaan työelämässä voitaisiin saada suurempi hyöty yhteiskunnalle kuin jo koulutettujen lisäopiskelusta.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 28.6. klo 23:een asti.
Lue lisää: