Banner Before Header

Palkka-avoimuus nosti kateuden pelon pintaan

Palkka-avoimuutta pohtinut kolmikantainen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmä jätti maanantaina erimielisen ehdotuksensa tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistille.

Työryhmä esittää, että henkilöstön edustajat ja palkkasyrjintää epäilevä työntekijä voisivat saada toisten työntekijöiden palkkatietoja.

SAK, STTK ja Akava olisivat halunneet edistää työelämän laajempaa palkka-avoimuutta. Järjestöt arvostelevat työryhmän esitystä riittämättömäksi, mutta oikeansuuntaiseksi.

Lue lisää: Työnantajaliitot torjuvat jyrkästi palkkojen ”pakkojulkisuuden” – johtaisi ”kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen”

Esityksen jälkeen alkoi vilkas keskustelu siitä, tarvitaanko palkoista nykyistä enemmän avoimuutta. Keskustelua käytiin myös Twitterissä. Kantaa ottivat poliitikot, järjestöjen edustajat ja yksityishenkilöt.

Elinkeinoelämän keskusliiton viestintäpäällikkö Esa Perälammen mukaan 66 prosenttia suomalaisista ei halua, että työkaveri saa muitta mutkitta tietää toisen palkan.

Akava Ry:n työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko sanoo, että palkka-avoimuus ei tarkoita sitä, ettei palkkaeroja voisi olla.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas) erityisavustaja Juho Orjalan mukaan avoimuuden vastustajien perustelut eivät vakuuta. Hänen mukaansa vastustuksen taustalla voi olla se, että palkkausjärjestelmät eivät kestäisi päivänvaloa.

Teknologiateollisuus ry:n työ, osaaminen ja innovaatiot -yksikön johtaja Anne Sommer kertoi, ettei palkkojen julkisuus ole oikea tie oikeudenmukaiseen palkkaukseen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmän poliittinen avustaja Anniina Horto kyseli, miten palkka-avoimuus lisää kateutta.

Palkkakeskustelu kävi kuumana Twitterissä monella tavalla. Ammattiliitto Pro:n viestintäpäällikkö Jaana Aaltosen mukaan elinkeino ansaintalogiikassa on vikaa, jos kokopäivätyöstä ei voi maksaa riittävää palkkaa. Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara oli esittänyt Helsingin Sanomissa, että työmarkkinoiden eriarvoistumista purettaisiin yleiskorotuksista luopumalla kasvukeskuksissa ja siirtymistä perustulon suuntaan.

Source Link is.fi