Ministeriö esittää, että sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten toisen työntekijän palkkatietoja suoraan työnantajalta.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM julkisti maanantaina työryhmän erimielisen mietinnön pakollista palkka-avoimuutta koskevaksi lainsäädännöksi. Palkansaajajärjestöjen mielestä palkka-avoimuus ei edisty tarpeeksi, työnantajien mielestä sitä tulee jo liikaa.
Työryhmä ehdottaa, että työnantajan olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle muun muassa noudattamansa palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen. Myös työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoituksien olisi oltava vapaasti työntekijöiden saatavilla.
Esityksen mukaan henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada palkkakartoitusta laadittaessa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja palkkavertailun kattavuuden varmistamiseksi tai palkkaerojen syiden selvittämiseksi.
SAK:n mielestä ongelmana kuitenkin säilyy edelleen, miten työntekijä voi epäillä palkkasyrjintää, jos hän ei tiedä, millaisia palkkoja työpaikalla käytännössä maksetaan ja millä perusteella työnantaja niitä maksaa.
– Tähän ei työryhmässä kyetty vastaamaan. SAK:n vastaus on, että palkkatiedot pitäisi saada työpaikoilla kaikkien nähtäväksi. Näin myös toimitaan jo muutamissa yrityksissä, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Ilman avoimuutta ei voi tietää, esiintyykö syrjintää
Hänen mukaansa palkkatietojen avoimuus on keino varmistaa, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa.
– Kysymys on siitä, että ketään ei syrjitä sukupuolen tai esimerkiksi kansallisuuden perusteella. Palkkasyrjintää voidaan ehkäistä ja siihen puuttua tehokkaasti vain, jos palkat ovat työpaikalla kaikkien tiedossa.
Myös STTK:n mielestä ehdotetut lakimuutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.
– Hallitusohjelma olisi antanut mahdollisuuden palkkatasa-arvon edistämiseen esitettyä tehokkaammin, arvioi STTK:ta työryhmässä edustanut juristi Anja Lahermaa.
”Lisäisi kateutta ja uteliaisuutta”
Työnantajien mielestä näissäkään esityksissä ei ole ”päätä eikä häntää”.
EK:n mukaan STM:n esittämät lakimuutokset eivät todennäköisesti johtaisi työpaikkojen ilmapiirin parantumiseen, vaan päinvastoin kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen.
”Lakimuutokset voisivat johtaa palkkojen epäreiluun tasapäistämiseen, kun työnantajat eivät enää uskaltaisi palkita työntekijöitään näiden henkilökohtaisesta osaamisesta ja tuloksista perusteettomien syrjintäriitojen pelossa”, EK kommentoi.
Iso osa palkkakartoituksen ulkopuolella
SAK:n Anu-Tuija Lehto taas pitää kummallisena, että henkilöstön edustajan tiedonsaantia palkoista rajataan sitomalla se työpaikalla tehtävään palkkakartoitukseen.
– Palkkakartoitusten ulkopuolelle jää noin kolmannes työntekijöistä, sillä kartoitus pitää tehdä yrityksissä, joissa on vähintään 30 työntekijää. Näitä pienemmissä yrityksissä henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeudet palkoista eivät lisääntyisi.
Lehto huomauttaa, että linjaus on ristiriidassa sen kanssa, että paikallista sopimista halutaan edistää.
– Miten henkilöstön edustaja uskaltaa sopia palkoista, jos hän ei tiedä, millaisia palkkoja ja millä perusteella työnantaja niitä maksaa?
STTK:n mielestä palkka-avoimuutta on edistettävä vaiheittain. Ensin olisi annettava henkilöstön edustajalle oikeus saada koko työpaikan henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Sen jälkeen palkka-avoimuutta voisi avata enemmän samalla, kun lisätään henkilöstön palkkatietämystä.
Raportti pohja poliittiselle keskustelulle
EK vetoaa siihen, että työntekijällä on jo nykylainsäädännön mukaan oikeus saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot niissä tilanteissa, joissa hänen syrjintäepäilynsä on perusteltu. Palkkatiedot pyytää näissä tilanteissa työntekijän puolesta luottamusmies tai muu henkilöstön edustajan tasa-arvovaltuutetun kautta.
Tasa-arvovaltuutetun on annettava palkkatiedot, jos hän katsoo, että syrjintäepäily on perusteltu. Tällainen viranomaisen kautta tapahtuva tiedonsaanti estää työnantajien mielestä esimerkiksi pelkästään uteliaisuuteen perustuvan palkkatietojen urkinnan ja turvaa riittävällä tavalla yksityisyyden suojan.
Erimielisestä työryhmästä raportti siirtyy pohjaksi poliittiselle jatkokeskustelulle. Jatkotoimenpiteistä päätetään myöhemmin.