Pankit voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen nopeammin kuin politiikka – ne ovat ratkaisevassa asemassa, sanoo Saksan keskuspankin johtaja
FRANKFURT / HELSINKI
Jos 18 suurinta yhdysvaltalaista pankkia ja varainhoitajaa muodostaisivat valtion, tämä valtio olisi maailman maista viidenneksi suurin ilmaston lämpenemisen aiheuttaja.
Näin laskevat Sierra Club ja Center for American Progress -järjestöt tuoreessa selvityksessään (siirryt toiseen palveluun). Päättäjien pitäisi siksi käsitellä pankkialaa kuin mitä tahansa muutakin suuripäästöistä teollisuuden alaa raportöörien mielestä
Bloombergin mukaan (siirryt toiseen palveluun) amerikkalaiset ja japanilaiset pankit ovat maailman suurimpia hiilipäästöjen tukijoita, kun ne rahoittavat öljy- ja hiiliteollisuutta.
Osa pankeista on jopa surutta lisännyt ilmastonmuutosta vauhdittavan teollisuuden rahoitusta viime vuosina. Se lisää myös niiden tulevaisuuden riskejä.
Ilmastonmuutos voi aiheuttaa luottotappioita
Euroopan keskuspankki EKP selvitti vastikään, miten hyvin euroalueen 122 suurinta pankkia on perillä ilmastoriskistään. Marraskuussa julkaistun raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan vain harva pankki ottaa huomioon ilmaston ja luonnon muutoksista niiden taseisiin mahdollisesti koituvat seuraukset.
EKP varoittaa, että se saattaa joutua asettamaan lainanantajille aiempaa suurempia vakuusvaatimuksia lämpenemisen vuoksi. Se aikoo arvioida ilmastoriskiä säännöllisesti, kun se jatkossa määrittää yksittäisten pankkien pääomatasoja.
Euroalueen suurin keskuspankki Saksan Bundesbank aloitti ilmastovaikutusten arvioinnin kolme neljä vuotta sitten nollasta, Bundesbankin johtokunnan jäsen Sabine Mauderer kertoo Ylen haastattelussa.
Prosessi on ollut kimurantti, koska aiempia vertauskohtia ei ole.
– On puutetta datasta, tietoja on vaikea yhdistellä, niitä ei voi verrata keskenään tai dataa ei yksinkertaisesti ole. Pitää miettiä, mistä löytyy taikuus arvioimaan varallisuuserien ilmastokestävyyttä tai mitä etappeja pitää saavuttaa missäkin ajassa. Kysymysten päälle syntyy uusia kysymyksiä, Mauderer kuvaa.
Mistä riski syntyy?
Tehtävä on kuitenkin välttämätön: finanssialan pitää tunnistaa ilmastoriskit rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi. Muuten voi koitua suoranaisia luottotappioita.
Suomessa ilmastoriski on kokonaisuudessaan pienempi kuin missään muualla maailmassa jälleenvakuutusjätti Swiss Ren laskelmien mukaan.
– Pankkien pitää hankkia tietoja ja dataa asiakkaistaan, jotta ne ymmärtävät, mitä riskejä niiden bisnesmalliin kuuluu. Rahoittavatko ne hiili- ja terästeollisuutta, tai rahoittavatko ne sellaista teollisuudenalaa, jolla ei ole harjoitetun ilmastopolitiikan seurauksena tulevaisuutta, Mauderer kysyy.
Näille yrityksille voi tulla maksuvaikeuksia tulevaisuudessa. Siksi pankkien pitää laskea, kuinka paljon ne kestävät ilmastoriskiä, ja pyrkiä poistamaan taseissaan piilevät vaarat.
Pankeilla on olennainen rooli muutoksen ohjaamisessa.
– Finanssijärjestelmän rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on ohjata rahavirtoja oikeaan suuntaan. Sen pitää edesauttaa muutosta reaalitaloudessa kohti [hiilidioksidipäästöjen] nettonollaa 2045 tai 2050 mennessä, Mauderer sanoo.
Yle vieraili Bundesbankissa joulun alla viimeisten joukossa. Sen päärakennus meni valtavaan remonttiin vuodenvaihteessa. Remontti on puhuttanut Saksassa, koska kustannusten pelätään nousevan yli miljardiin euroon. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Hiilipäästöjen leikkaamiseen tarvitaan Maudererin mielestä ”innovaatioita, innovaatioita ja innovaatioita”. Ne vaativat riskinottoa. Pankkien riskinkestokyvyllä on kuitenkin rajansa.
– Siksi pääomamarkkinoilla on jatkossa iso rooli. Valitettavasti Euroopassa ei ole samanlaisia pääomamarkkinoita kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Aasiassa.
Yhteiset yrityslainamarkkinat aiotaan kuitenkin rakentaa. Esimerkiksi komissio esitteli viime vuonna (siirryt toiseen palveluun) suunnitelmansa eurooppalaisten vihreiden joukkovelkakirjojen standardeista eli laatuvaatimuksista.
EKP kerää tietoja tänä vuonna
Bundesbank on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää, johon myös Suomen Pankki kuuluu.
EKP aikoo julkaista uuden raportin pankkien ilmastoriskeistä vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Se suunnittelee myös laajempaa stressitestiä (siirryt toiseen palveluun) pankkien strategiasta, hallinnosta ja ilmastonmuutoksen riskienhallinnasta kesään mennessä.
Pankkien ilmastoriski on käytännössä niiden asiakkaiden riski, Mauderer selittää.
– Pankit ovat asiakkaidensa bisneskumppaneita. Kun ne lainaavat rahaa yrityksille ja yksityisille, niiden täytyy tunnistaa yrityslaina-asiakkaidensa hiilijalanjälki.
Pankit ohjaavat ilmastosiirtymää
Pankit pystyvät ohjaamaan asiakkaitaan kohti hiilineutraaliutta ja uuden teknologian käyttöä mitään poliittisia sitoumuksia nopeammin. Ne päättävät, mikä hanke saa rahaa ja mikä ei.
Tulevaisuudessa piittaamattomasti päästöihinsä suhtautuvat yritykset jäävät ilman rahoitusta tai joutuvat ainakin maksamaan siitä kalliimpaa hintaa.
– Ei kuitenkaan niin, että annetaan rahaa vain yrityksille, jotka ovat jo valmiiksi vihreitä. Voimme hillitä ilmastonmuutosta vain, jos voimme muuttaa koko teollisuutta.
Euroopan keskuspankin ilmastosuunnitelmat ovat herättäneet myös kritiikkiä.
Finanssialan konservatiivien mielestä EKP:n ei pitäisi ottaa lainkaan kantaa ilmastonmuutokseen vaan noudattaa sille perinteisesti kuuluvaa ”markkinaneutraaliuden” periaatetta – keskittyä hintavakauteen ja inflaatioon.
Neutraalius tarkoittaa, että keskuspankki ei saa vääristää markkinoiden hintamekanismeja rahapolitiikallaan. Se ei siis kriitiikkojen mielestä saisi asettaa ilmastoystävällisiä teollisuudenaloja muiden edelle tai kohdistaa saastuttavaan teollisuuteen yhteiskunnallista painetta.
Keskuspankit voivat kuitenkin toimia muutoksen käynnistäjinä, koska liikepankkien valvojana niillä on oikeus saada tietoja valvottavien varallisuudesta ja määrittää pankkien vakavaraisuusvaatimuksia. Ne voivat myös lopettaa sellaisten yritysten velkapapereiden ostamisen, jotka eivät paljasta ilmastoriskejään.
Samaa logiikkaa ne voivat käyttää omissa luottoluokitteluissaan ja esimerkiksi alentaa yritysten luottopisteitä, jos avoimuutta ei ole.
Pulma on se, että ilmastonmuutoksen aiheuttamaa riskiä on vaikea laskea. Luottoluokituksissa arvioidaan maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä tyypillisesti aikavälillä yhdestä kolmeen vuoteen.
Suuret ilmastoriskit saattavat kuitenkin toteutua vasta kymmenen vuoden päästä. Jotkut taas saattavat kärjistyä piankin, kuten esimerkiksi Saksan tulvissa viime kesänä nähtiiin.
– Aikaperspektiivi täytyy miettiä uudelleen ja se, mitä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tapahtuu. Jo lyhyellä aikavälillä ilmastonmuutoksen fyysiset riskit maastopaloista hirmumyrskyihin vaikuttavat talouteen, hintoihin ja inflaatioon.
Hintoihin heilahtelua
Euroopan keskuspankkijärjestelmän päätehtäväksi on annettu hintavakauden ylläpito.
– Minulta kysytään usein, miksi keskuspankkien pitäisi välittää ilmastonmuuutoksesta. Ilmastonmuutoksella on vaikutus hintoihin. Katso Brasiliaa (siirryt toiseen palveluun), Madagaskaria (siirryt toiseen palveluun)… ruuan hinnat ovat nousseet ilmastonmuutoksen vuoksi.
Päästöoikeuksien hinta on yli kolminkertaistunut vuodessa Euroopassa. Hiilestä riippuvaisten alojen ja yritysten kustannukset kasvavat.
Yritykset joutuvat ottamaan korkeamman vakuutusturvan, kun ne suojautuvat ilmastonmuutoksen seurauksilta. Vakuutusmaksut nousevat, joten vakuutusyhtiöiden on järjestettävä toimintaansa eri tavalla.
Kuivat kaudet tai merenpinnan nousu taas vaikuttavat paitsi maataloustuotantoon myös siihen, missä ihmiset voivat asua. Se vaikuttaa myös elinkustannuksiin.
Lähivuosikymmenet eletään ”siirtymäriskin” aikaa, Mauderer sanoo. Se tarkoittaa, että reaalitalous ei ehdi sopeutua nollatavoitteeseen ilman isoa muutosta bisnesmalleissa.
– Olemme prosessissa, joka vie aikaa. Sekin, mitä pidetään kestävänä investointina, muuttuu ajan kanssa. Vuonna 2030 todennäköisesti pidetään eri asioita ilmastollisesti kestävinä kuin nyt.
Omaisuus pitää arvioida uudestaan
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös omaisuuden arvostukseen, koska esimerkiksi yritysten omistamiin koneisiin ja laitteisiin kohdistuu riskejä.
Jos näitä riskejä ei ole selvitetty, omaisuus voi olla hinnoiteltu ja kirjattu väärin. Kirjanpidossa yritysten pitäisi ottaa huomioon tulevat voitot sekä niihin liittyvät riskit.
Osalla keskuspankeista on myös hallussaan yritysten joukkovelkakirjoja. Niidenkin hinnoittelu saattaa olla pielessä, tai ainakin niihin liittyvät riskit pitäisi tunnistaa.
Etenkin sellaisten pankkien lainasalkut ovat alttiita ilmastonmuutokselle, jotka ovat rahoittaneet paljon valmistavaa teollisuutta.
Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Nordea: Emme rahoita enää hiiltä
Pohjoismaiden suurin pankki Nordea aikoo pienentää sekä laina- että sijoitussalkkunsa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä puoleen vuoden 2019 tasosta. Täysin hiilineutraaliksi pankkikonserni pyrkii 2050 mennessä.
Se on iso muutos. Uusi linjaus tarkoittaa, että Nordea ei myönnä rahoitusta yritykselle, joka aikoo valmistaa tuotteitaan huoletta öljy-, kivihiili- tai turvepohjaisesti tulevaisuudessakin.
– Jos ei ole siirtymäsuunnitelmaa ja kunnianhimoisia tavoitteita, niin ei kyllä enää tänä päivänä meiltä rahaa saa, johtaja Nina Arkilahti sanoo.
Arkilahden mukaan Nordea on hyvin perillä ilmastoriskeistään. Asiakkaiden ilmastosiirtymät ovat pankille osa riskienhallintaa. Keskusteluja yritysten kanssa käydään jatkuvasti.
– On pankin etu, että asiakkaina on yrityksiä, jotka ovat halukkaita ja kykeneväisiä tekemään siirtymän.
– Jos olemme rahoittaneet kiinteistöä, joka on alttiina tulvalle tai muulle sään ääri-ilmiölle, niin totta kai se saattaa vaikeuttaa sen asiakkaan takaisinmaksukykyä ja heikentää vakuuden arvoa.
Nordealla on iso rooli esimerkiksi kaivosteollisuuden, merenkulun ja valmistavan teollisuuden ilmastosiirtymän rahoittamisessa. Nämä alat ovat perinteisesti olleet olleet riippuvaisia päästöjä tuottavasta energiasta.
– Ohjaamme yrityksiä niin, että niiden suunnitelmat ovat Pariisin ilmastosopimuksen mukaisella tiellä. Kun yritys tällaisen suunnitelman esittää, niin meidän on helppo heidän kanssaan jatkaa toimintaa ja rahoittaa niitä investointeja, jotka vaaditaan, Nina Arkilahti sanoo.
Voit keskustella aiheesta 12.1. klo 23 saakka.
Aiheesta lisää: