Banner Before Header

Paperiväen saunalisä on ja pysyy – tällaisia ehtoja on uusissa sopimuksissa, joista UPM:ssä vasta väännetään

Metsäteollisuuden viimevuotinen irtiotto valtakunnallista työehtosopimuksista konkretisoitui viime viikkoina, kun metsäalan työehtosopimusneuvottelut vietiin paikallisiksi eli yritykset sopivat niistä ammattiliittojen kanssa.

Valmiita yrityskohtaisia työehtosopimuksia on Paperiliitolla tällä hetkellä 35, mikä on noin 75 prosenttia alasta. Joissakin pienissä yrityksissä sekä työtaistelutoimien kohteena olevassa UPM:ssä sopimukset puuttuvat vielä.

Koska UPM:ssä on yli 2 000 työntekijää, sen osuus sopimusten kattavuudesta on yli viidennes.

Millaisia jo solmitut yrityskohtaiset työehtosopimukset (tessit) nyt ovat? Jäävätkö työehdot paperipuolella jatkossa pimentoon? Ammattiliitto ja yksi metsäyhtiö avaavat sopimuksia.

Miten kävi saunalisille?

Uudet työehtosopimukset perustuvat monin kohdin vanhoihin teksteihin ja sopimusmalliin, mutta sivumäärä on lyhentynyt ja teksti on tiivistynyt ja selkeytynyt.

Esimerkiksi urakka- ja palkkiotyö, josta oli kirjauksia valtakunnallisessa tesissä, on voitu poistaa kokonaan, jos yritys on todennut, että tällaista työtä ei ole eikä tule.

Yksi on ja pysyy sitkeästi, ainakin muualla kuin UPM:ssä.

– Kyllä siellä ne saunalisät löytyvät joka tessistä ja samoilla määräyksillä. Niistä puhuttiin yritysten kanssa. Mietittiin, pitäisikö ne muuttaa lauantailisäksi, mutta totesimme että ei missään tapauksessa, Paperiliiton vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen kertoo.

– Onhan se hauska ja perinteinen nimike, joka puhuttaa.

Näin vahvistetaan myös Metsä Groupista.

Aikanaan paperipuolelle vakiintunut termi tarkoittaa nykyään yksinkertaisesti lauantailisää, jollaisia on kaikilla aloilla. Saunalisää maksetaan lauantaisin ja arkipyhien aattoina. Löylynheitosta ei siis paperityöläisille makseta.

Saunalisä on tessien hassujen lisien klassikko. Muutama vuosi sitten se oli tapetilla esimerkkinä eduista, joita työnantajajärjestön, Metsäteollisuus ry:n silloinen puheenjohtaja, UPM:ää johtava Jussi Pesonen vaati vanhentuneena poistettavaksi.

Valtakunnallisessa tessissä saunalisä oli 23 prosenttia paperiteollisuuden keskipalkasta, kuten vuoro- ja iltalisät, ja ne nousivat palkkaa vastaavasti. Yritys-tesseissä lisiä korotetaan paikallisesti paria yritystä lukuun ottamatta.

Lue lisää: Näin paljon paperimies saa palkkaa – arvaatko, mitä sauna­lisä tarkoittaa?

Lue lisää: Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

Metsä Groupin työehtosopimus on hyväksytty Paperiliiton ja Pron kanssa, ja esittelymateriaali uudesta sopimuksesta on työn alla. Itse sopimus julkaistaan lähipäivinä.

– Tämä oli hyvä ja rakentava harjoitus, ja puhuimme ihan oikeista yrityskohtaisista asioista ja siitä, miten saamme siihen (tessiin) Metsä Groupin näköisiä ratkaisuja, työsuhdejohtaja Jari Forss sanoo.

Yrityskohtaiset työehtosopimukset merkitsevät historiallista muutosta siinäkin, että paikallisia työehtosopimuksia ei enää julkaista automaattisesti. Aiemmin Paperiliitto julkaisi valtakunnalliset tessit sivuillaan, kuten on tapana muissakin liitoissa.

– Olemme keskustelleet, voidaanko me julkaista jokaisen yrityksen omaa tessiä netissä. Olemme päätyneet siihen, että ei voida, Häyrynen kertoo.

Jäljelle jäänevät yritysten intra, ja esimerkiksi Metsä Group julkaisee siellä sopimuksen henkilöstölle.

Kun aiemmin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä toimiva lautakunta vahvisti päätöksellään, että valtakunnallinen työehtosopimus on yleissitova, nyt riittää että sopimus toimitetaan ministeriölle.

Vielä ministeriön työehtosopimusrekisterissä ei ole paperiteollisuuden uusia työehtosopimuksia.

Osa metsäteollisuudessa solmittavista työehtosopimuksista saattaa jatkossa sisältää osioita, jotka salataan yrityssalaisuuden perusteella, arvioi työelämäasioiden johtaja Jukka Sarhimaa Metsäteollisuus ry:stä syksyllä Lännen Medialle. Sarkimaa vastasi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselle (vas), jonka mukaan on vaikea nähdä, että sisältö olisi salattava.

Ministeriölle toimitettu yrityskohtainen työehtosopimus on lähtökohtaisesti julkinen, ja siitä voi tehdä tietopyynnön. Ministeriöstä arvioidaan, että tietopyyntötapauksissa tekstiä on arvioitava hieman tarkemmalla silmällä, vaikka salassa pidettäviä kirjauksia tuskin tulee.

– Viranomainen päättää salassapidon, vaikka hyvään hallintokäytäntöön kuuluu, että jos on epäselviä kohtia, on mahdollista siitä kysyä myös sopimuksen osapuolien kantaa, STM:n neuvotteleva virkamies Jarno Virtanen sanoo.

– Jos tessissä olisi esimerkiksi liiketoimintakohtaisia ehtoja, pitääkö yhtiö sitten niitä omana liikesalaisuutenaan.

Toisaalta satojen tai tuhansien työntekijöiden yhtiöissä paperi, joka on työpaikalla pidettävä henkilöstön nähtävillä, ei kuitenkaan pysyisi erityisen salaisena.

Paperiliitto, Sähköliitto ja Pro aloittivat tammikuun alussa lakon kaikissa UPM:n tehtaissa Suomessa.

Metsä Groupilla on useita yhtiöitä, ja jokainen on tehnyt oman työehtosopimuksensa. Tuliko niihin sellaisia elementtejä, jotka palvelevat erilaisia liiketoimintoja, sitä Forss ei suostu avaamaan.

– Meillä ei ollut nyt samanlaista tarvetta. Se mitä saimme, on Metsä Groupin näköinen sopimus. Siinä on meille tärkeitä asioita, ja toisaalta olemme yhdessä (liittojen kanssa) poistaneet sellaisia määräyksiä, joilla ei ole enää merkitystä.

Miten vaikuttaa palkkatietoihin?

Kun tietyn alan työehtosopimukset eivät ole enää nähtävillä, muutos merkitsee tietyllä tapaa siirtymää kauemmas palkka-avoimuudesta. Sen lisääminen on hallitusohjelmassa kirjattu tavoite.

– Se luo hämärän verhon tänne. Jos et osaa etkä tajua lähteä pyytämään niitä (tessiä) STM:stä, et niistä saa mitään tietoa. Ainakin työntekijäpuolen näkökulmasta työehtojen läpinäkyvyys on ollut hyvä asia, Häyrynen katsoo.

Valtakunnallisiin työehtosopimuksiin ei ole ennenkään kirjattu useinkaan todellisia palkkoja vaan esimerkiksi vähimmäispalkkataulukko. Palkat määräyksineen on sovittu paikallisesti yrityksissä muun muassa paperiteollisuudessa.

Päättyneessä valtakunnallisessa tessissä oleva vähimmäispalkkataulukko oli ollut reliikki jo ainakin parikymmentä vuotta sitten. Uusissa yrityskohtaisissa sopimuksissa ei ole enää minimipalkkoja, vaan on todettu, että palkat sovitaan yrityskohtaisesti.

Muutosta on myös muun muassa vuosilomissa. Vanhassa mallissa oli 26 kalenteripäivän vapaa, johon sijoitettiin kesäloma ja muut vapaat. Uusissa tesseissä kesäloma ja talviloma tulevat yhdenjaksoisena eikä työnantaja voi sijoittaa lomapäiviä työntekijän vapaapäivien yhteyteen kuten ennen.

Käytännössä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien kesäloma-aika piteni ja he saavat yhdenjaksoisen talviloman. Muutos vahvistetaan myös Metsä Groupista.

– Se on iso muutos, joka on kaikissa uusissa tesseissä, Häyrynen sanoo.

Source Link is.fi