Banner Before Header

Pekka Toveri kertoo, mikä venäläisiltä meni pieleen Ukrainassa

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri luonnehti torstaina Suomen Sotatieteellisen Seuran luentotilaisuudessa suureksi kysymys­merkiksi Ukrainan sodassa sitä, kuka Venäjän operaatiota oikein johti sen alussa.

Hänen mukaansa Venäjän joukoilla ei ollut Ukrainassa selkeää yhtä operatiivista johtoporrasta.

– Venäläisten oppikirjat sanovat, että yhden maan valtaaminen on paikallinen sota, jota yleensä yksi sotilaspiiri johtaa.

Ukrainassa venäläiset eivät toimineet niin kuin opettavat: Ukrainassa on ollut yleisesikunta, ilma- ja merivoimat, erikoisjoukot, kolme sotilaspiiriä, voimaministeriöiden joukot, tshetsheenijoukot, Ossetian joukkoja, 10 armeijaa, divisioonat, prikaatit, rykmentit ja näiden johtajat.

Prikaateilla ja rykmenteillä oli yksi, tai maksimissaan kaksi pataljoonan taisteluosastoa, jota ne johtivat.

Toveri kertoo miettineensä, miksi Venäjä oli lähtenyt Ukrainassa liikkeelle tällaisella organisaatiolla.

– Kyllä minulla on tullut mieleen kyyninen ajatus, että on lähdetty hakemaan glooriaa. Tämänhän piti olla valtaus: totta kai kaikkien pitää olla mukana.

Toverin mukaan Ukrainaan pitää saada mukaan jalkaväkidivisioona, joka vuonna 1944 valtasi Berliinin valtiopäivätalon niin, että komentaja saa komean kunniamerkin ja divisioona lippuunsa uuden bannerin ”Kiovan valtaus”.

– En löydä muuta selitystä sille, että rakennetaan tällainen johtamisjärjestelmä, joka on niin moniportainen, sekava ja niin pienelle joukolle.

Paitsi että venäläisten johtamisjärjestelmä Ukrainan sodassa on ollut heikko, eivät venäläiset saaneet rakennettua kunnolla kenttäviestijärjestelmää.

Taistelujen alkuvaiheessa joukot tuhosivat matkapuhelinverkon tukiasemia. Kun armeija huomasi, ettei kenttäviestijärjestelmä toimi, he ottivat puhelimet käyttöönsä.

– Julkisten lähteiden perusteella ainakin yksi kenraali pääsi hengestään, kun puhui liian pitkään puhelimeen ja ukrainalaiset paikansivat, Pekka Toveri kertoi.

Toveri sanoo, että venäläisillä ovat hyvät kenttäviestijärjestelmät, mutta niitä ei ollut saatu käyttöön Ukrainassa.

– Onko se sitten messuilmiö, että on vain messuilla niitä esitelty. Tai kun tietää venäläisen korruption, ovatko rahat menneet toisiin taskuihin ja kehittyneitä järjestelmiä on korvattu yksinkertaisilla kiinalaisilla järjestelmillä.

Ukrainan sodassa venäläisten suunnitelmat maan valtaamisesta menivät Pekka Toverin mukaan pieleen muun muassa siitä syystä, että operatiivisen suunnitelman perusteet olivat väärät.

Toveri sanoo, että lähdettiin miehittämään alue, kun olisi pitänyt lähteä taistelutehtävään.

– Taustalla oli varmaan se, että poliittisen johdon tilannekuva oli aivan väärä. Kuviteltiin, että Ukrainan johto pakenee maasta, jos ehtii. Ukrainan asevoimat ei taistele tai ei kykene taistelemaan, ja Ukrainan kansa seuraa sivusta, että nyt valta vaihtuu.

Venäjän johto havahtui siihen tosiasiaan, ettei Ukrainan johto lähde mihinkään, vaan päinvastoin on kokoavana voimana kansalle. Myös kansa yhtenäisti talvisodan tapaan rintamansa yhteiseen taisteluun vapauden puolesta, ja asevoimat taistelee tiikerin lailla viimeiseen mieheen.

– Jos olisi arvioitu vastustaja oikein, ei olisi hyökätty kuin nyt. Kolmelta ilmansuunnalta, lukuisia pieniä teitä, pieninä osastoina ilman että on luotu kunnon painopistettä, Toveri havainnollisti.

Hyökkäys eteni miten eteni ja venäläiset jumiutuivat paikoilleen pariksi viikoksi.

–  Sitten keksittiin plan B ja todettiin, että tätä juuri haettiin. Ei oltu valtaamassa Ukrainaa, vaan oltiin tuhoamassa Ukrainan asevoimat. Ja haluttiin itse asiassa Donbasin alue.

Source Link is.fi