Banner Before Header

Pelkät palkankorotukset eivät ratkaise historiallista hoitajapulaa, vaan tarvitaan enemmän, sanovat hyvinvointialueiden johtajat

Hyvinvointialueiden johtajien mukaan avaimet hoitajapulan ratkaisuun löytyvät palkkauksesta, työhyvinvoinnin ja työnjaon parantamisesta sekä työn kuormittavuuteen puuttumisesta. Ongelmallisena pidetään sitä, että työvoimapulan takia tietyillä osastoilla joudutaan tukeutumaan vahvasti sijaisiin ja vuokratyövoimaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden henkilöstöpula on kärjistynyt tänä kesänä entisestään, sillä kesäsijaisia ei ole saatu palkattua tarpeeksi. Tilanne on monessa sairaanhoitopiirissä aikaisempia vuosia vaikeampi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviraston Valviran ylijohtaja Markus Henriksson kehotti Ylellä suomalaisia käyttämään alkoholia kohtuudella. Se vähentäisi sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta kesällä.

Työntekijäpula on pakottanut työnantajat ottamaan käyttöön poikkeuksellisiakin palkkauskeinoja. Työntekijöitä etsitään ulkomailta, sopivien työntekijöiden löytäjille luvataan vihjepalkkioita ja työntekijöille maksetaan bonuksia töiden vastaanottamisesta.

Hoitajapula on keskeisessä asemassa myös pitkään jatkuneissa työtaistelutoimissa. Hoitajajärjestöjen ylityö- ja vuoronvaihtokielto on kunta-alalla edelleen voimassa, mutta kesän aikana hoitajat voivat niin halutessaan tehdä ylitöitä ja vaihtaa vuoroja. Järjestöt ovat uhanneet joukkoirtisanoutumisilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023. Työntekijäpula on yksi niistä ongelmista, jotka tulevat hyvinvointialueiden ja niiden johtajien ratkottaviksi.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtajan Timo Aronkytön mukaan työvoimatilanne on heikentynyt viime kuukausien aikana merkittävästi. Alueella pulaa on hoitajista, sosiaalityöntekijöistä ja lääkäreistä.

Tiettyjä toimintoja on jo jouduttu supistamaan. Kuntoutukseen siirtyvät potilaat eivät pääse riittävän nopeasti jatkokuntoutukseen, vaan odottavat erikoissairaanhoidossa, Aronkytö sanoo.

– Työntekijöiden kuormitus kasvaa. He kantavat paljon vastuuta ja venyvät. Emme pysty suunnittelemaan toimintaa pitkällä tähtäimellä.

Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö sanoo, että hoitoalan työvoimapula on kasvanut alueella viime kuukausien aikana merkittävästi.Mikko Kilpinen / Yle

Aronkytö valittiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtoon huhtikuussa. Alueella on jo tehty ohjelma, jonka tavoitteena kohentaa työoloja ja sitä kautta työn veto- ja pitovoimaa. Se käynnistetään heti, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi tammikuussa.

– Työoloja parannetaan ja työn tekemisen kulttuuriin puututaan. Toteutetaan urakiertomalleja, joissa hoitaja voi omassa asiantuntijaroolissaan edetä urallaan ilman, että eteneminen tapahtuisi aina kohti esihenkilötehtäviä.

Lisäksi tarkoituksena on lisätä tiimityömahdollisuuksia ja muuttaa jo olemassa olevia työtehtäviä. Aronkytö haluaisi antaa tiimeille lisää vastuuta ratkaista arjen ongelmia.

– On myös varmaan niin, että meidän pitää muuttaa kannustimia ja palkkausjärjestelmäämme siten, että ne kaikki tunnolliset, vaativaa työtä tekevät ammattilaiset, jotka kantavat paljon vastuuta, myös näkevät sen sitten palkkapussissa.

Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Varhila: Alaa ei saa mustamaalata

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön paikalta Satakunnan hyvinvointialuejohtajaksi valittu Kirsi Varhila painottaa työhyvinvoinnin merkitystä hoitajapulan ratkaisemisessa. Työhyvinvointia voi edistää hänen mukaansa hyvällä johtamistyöllä.

– Työprosesseja on syytä selkeyttää siten, että painopisteet ja resurssit kohdistetaan oikein. Niin, että siellä missä on raskasta, akuuttia ja kiirettä saadaan tarpeeksi osaavia käsiä.

Varhilan mukaan on syytä tarkistaa työtehtävien jakoa ja tehtävänkuvia siltä osin, että voidaan paremmin hyödyntää kaikkien koulutustasojen ammattilaisten työpanosta.

Hän nostaa esimerkiksi vuoden 2017 päätöksen, jossa lähihoitajilta poistettiin oikeus rokottaa. Koronapandemian aikana todellisuus iski vasten kasvoja, ja joulukuun lopulla viime vuonna lähihoitajille lisättiin oikeus antaa koronarokotteita laillistettujen ammattihenkilöiden välittömän johdon ja valvonnan alaisena.

Varhila toivoo, että vastaavat tapaukset käytäisiin systemaattisesti läpi.

Alan houkuttelevuutta hän parantaisi sillä, että toimintakulttuuria hoitoalalla kehitettäisiin. Alaa ei saisi myöskään mustamaalata, Varhila sanoo.

– Tällä hetkellä tuntuu, että alaa mustamaalataan turhankin paljon. Alalla saa tehdä kiinnostavaa työtä ihmisten parissa. Toivoisin, että alasta puhuttaisiin asiallisesti, eikä typistettäisi sitä vain naisten kutsumusalaksi.

Hyvä johtaja voi parantaa työhyvinvointia

Myös Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kiinnittäisi enemmän huomiota alan arvostukseen. Työolosuhteista, palkkauksesta ja etenemismahdollisuuksista on pidettävä erityistä huolta, jotta ala pystyy houkuttelevana, Tollet sanoo.

Työn kuormitukseen ja työntekijöiden jaksamiseen sekä työn joustavuuteen pitää panostaa, jotta työhyvinvointia saadaan parannettua, hän arvioi.

Keski-Suomessakin on jouduttu karsimaan tietyistä palveluista työntekijäpulan takia.

– Työhyvinvointi on tässä ihan keskiössä. Se lähtee meistä kaikista työntekijöistä. Kun mennään uuteen toimintamalliin, pitää luoda uusi kulttuuri ihmislähtöisesti. Tämä tulee ottaa etenkin johtajuuden kautta huomioon.

Tollet toivoo, että palkka-asioissa löydettäisi molempia osapuolia miellyttävä ratkaisu. Hän arvelee, että lyhyellä aikavälillä katsottuna pitkittyneillä työtaisteluilla on saattanut olla jo vaikutusta siihen, miten houkuttelevana hoitoala nähdään.

Pohjois-Savon Yliopistollisen sairaanhoitopiirin johtaja ja tuleva Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet.
Keski-Suomen hyvinvointijohtajana aloittava Jan Tollet sanoo, että työvoimapulaa tulisi ratkoa työolosuhteita parantamalla.Pekka Tynell / Yle

Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajana elokuussa aloittava Marina Erhola sanoo, että hoitajapularatkaisuun tarvitaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, työmarkkinapolitiikkaa ja laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Erhola kaipaa kansallisia ratkaisuja ongelmaan.

– Hyvinvointialueen johtajana minulla on velvollisuuskin viedä realistista tilannekuvaa valtionhallintoon ja pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin vaikuttamaan myös kansalliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, jotta ongelma saadaan ripeästi ratkaistua.

– Sitten omalla alueella pitää huolehtia, että työnantajapolitiikka on hyvää, on asianmukaisesti huolehdittu henkilöstöstrategiasta, sen toimeenpanosta, palkkauksesta, etuisuuksista ja työn kuormittavuudesta.

Etujen lisääminen ei auta, jos kuormittavuus on liian korkealla tasolla, Erhola sanoo. Tilanteeseen on puututtava työn paremmalla tauottamisella, hyvällä työilmapiirillä ja työnantajan ja työntekijöiden luottamuksellisella yhteistyöllä.

Ministeriössäkin etsitään ratkaisuja

Ratkaisuja hoitajapulaan etsitään myös ministeriötasolla. Sosiaali- ja terveysministeriössä on viime marraskuusta asti ollut poikkihallinnollinen työryhmä, joka valmistelee toteutettavia toimia paitsi tälle hallituskaudelle myös ohjelmakokonaisuutta, joka ulottuu myös kuluvan hallituskauden jälkeiselle ajalle.

Työryhmä on arvioinut esimerkiksi sitä, miten hoitoalan ammattilaisia tulee kouluttaa, jotta alalta eläkkeelle jäävä osa saadaan korvattua tulevaisuudessa. Koulutussektorilla halutaan parantaa mahdollisuuksia uudelleen-, täydennys- ja erikoiskouluttautumiselle.

Koulutukseen tehtävät muutokset näkyvät kuitenkin vasta vuosien kuluttua, sanoo STM:n Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston johtaja Jaska Siikavirta. Työhyvinvointiin ja tehtävien uudelleen järjestämiseen voidaan vaikuttaa nopeammallakin aikataululla, Siikavirta sanoo.

– Jos henkilöstöllä on mahdollisuus keskittyä ydintehtäviinsä, eli niihin, joihin hänet on koulutettu ja jotka hän parhaiten osaa, se on paitsi motivaatiotekijä myös laatutekijä.

Siikavirta on myös STM:n työryhmän varapuheenjohtaja.

Työryhmä on arvioinut, että kun koko järjestelmän rakennetta arvioidaan kriittisesti ja tekijät saadaan parhaiten heille sopiviin töihin, työhyvinvointikin lisääntyy. Tavoite on, että sote-alan asiantuntijat voivat jatkossa keskittyä paremmin omiin osaamisalueisiinsa, ja hallinnollisia asioita saadaan hoidettua muun henkilöstön voimin, Siikavirta sanoo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö etsii parhaillaan muilla aloilla jylläävään työvoimapulaan ratkaisuja. Siikavirran mukaan toimiviksi todettuja käytäntöjä jaetaan työryhmien kesken.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 6.7. klo 23:een asti.

Lue myös:

Hoitajavaje on nyt pahin 15 vuoteen, sanoo ministeri Lindén – vakuuttaa silti, että ”hoitojärjestelmä ei ole romahtanut”

Hoitajapula piinaa sairaaloita kesällä – ”Yhtään hoitajaa ei olisi varaa menettää”, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja

Source Link yle.fi