Suomi ilmoittaa halukkuudestaan liittyä Natoon vielä toukokuun aikana. Kokoomuksen puheenjohtaja, puolustusvaliokunnan tuore puheenjohtaja Petteri Orpo lähtee siitä, että näin tapahtuu.
– Kun seurasin eilistä eduskuntakeskustelua ja olen puhunut laajasti kollegoiden kanssa eri puolueista, niin minulla on vahva käsitys siitä, että Suomi tulee tämän päätöksen toukokuussa tekemään. Mitä nopeammassa tahdissa, sen parempi, Orpo arvioi Ilta-Sanomille Washingtonista.
Orpo ja Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson ovat kiertäneet maanantaista lähtien Washingtonissa keskustelemassa yhdysvaltalaisten poliitikkojen ja asiantuntijoiden kanssa Euroopan turvallisuustilanteesta sekä Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisista ratkaisuista.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson ovat kiertäneet maanantaista lähtien Washingtonissa keskustelemassa Suomen ja Ruotsin turvallisuusratkaisuista.
Tapaamiset järjestyivät muun muassa apulaisulkoministeri Karen Donfriedin ja turvallisuusneuvoston Eurooppa-asiain johtajan Amanda Sloatin, presidentti Joe Bidenin erityisavustajan kanssa.
Orpon mukaan siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Yhdysvalloista löytyisi tukea Suomen jäsenyydelle.
– Tuki on vahvaa. Ukrainan sodan alkuvaiheessa viesti tulkittiin Suomessa niin, että älkää kiirehtikö, ettei tilanne eskaloidu. Nyt kun sodan kuvio on selvinnyt, monen analyysi on se, että sota voi jatkua pitkäänkin. Viesti on se, että toimikaa ripeästi. Te täytätte kriteerit ja olette tervetulleita.
Orpon mukaan Yhdysvaltain senaatti voisi käsitellä Suomen Nato-jäsenyydestä ripeässäkin aikataulussa.
– Kuulin sellaisen kuvailun, että päätös ei tulisi päivissä, mutta ei kuukausissa. Tulkitsin sen niin, että se olisi enemmänkin viikkoja. Kaikki vakuuttelevat, että prosessi tulee olemaan niin nopea kuin mahdollista.
Kokoomus on ajanut Suomea Natoon jo vuosikaudet. Orpo myöntää, että matkasta puhuminen saa jopa hieman liikuttumaan.
– On hieno nähdä, että me olemme täällä Washingtonissa Naton mahtimaan ytimessä ja täällä ollaan niin tietoisia Suomesta ja meidän tilanteestamme. Täällä tuodaan esille sitä, miten Suomi on ollut niin hyvä Nato-kumppani ja kuinka valmis me olemme Nato-maaksi.
Myös Ruotsi on viime päivinä vaikuttanut laittaneen Naton suhteen uuden vaihteen silmään.
Selvitys maan turvallisuuspoliittisesta linjasta pyritään saamaan valmiiksi jo 13. toukokuuta mennessä.
– Tämä on hyvä signaali siitä, että Ruotsi pyrkii Suomen kanssa samaan aikatauluun. Minulle on tullut olo, että johtuen Suomen kyvystä tehdä nopeita päätöksiä Ruotsissakin hallitus on kiristämässä aikataulua.
Orpon mielestä Suomen ei tulisi kuitenkaan jäädä odottelemaan Ruotsia oman Nato-hakemuksensa kanssa, mikäli länsinaapurissa ei asian kanssa syystä tai toisesta edetä.
– On ihan selvä, että Suomen pitää tehdä omista lähtökohdistaan itsenäinen ratkaisunsa.
Toiveena kuitenkin on, että Natoon suunnattaisiin yhdessä Ruotsin kanssa. Orpo uskoo, että jäsenyysprosessi olisi myös joutuisampi, mikäli maat hakisivat Natoon samanaikaisesti.
Viime aikoina keskustelua on herättänyt etenkin se, puolustaisiko Yhdysvallat Suomea tarvittaessa Venäjän aggressiolta niin kutsuttuna harmaana ajanjaksona jäsenhakemuksen jättämisen ja sen hyväksymisen välillä.
Orpon mukaan Suomen ei tarvitse olla huolissaan sotilaallisesta turvallisuudestaan jäsenyysprosessin aikana, vaikka se ei olekaan vielä tässä vaiheessa Naton varsinaisten turvatakuiden piirissä. Naton artikla viiden turvatakuut tulevat voimaan vasta jäseneksi hyväksymisen jälkeen.
Riskit on toki Orpon mukaan tunnistettava ja niihin on varauduttava.
– On kuitenkin Naton ja sen jäsenmaiden intressi taata kaikki mahdollinen ja tarjottavissa oleva tuki ja apu jäsenyysprosessin aikana.
– Se oli yksi aihe jokaisessa keskustelussa. Yhdysvalloissa ymmärretään Suomen tilanne ja kysyttiin, miten he voivat olla avuksi ja mitä voimme tehdä yhdessä.
Orpon mukaan jo jäseneksi kutsuminen sitoo Nato-maita.
– Eiväthän he voi sivusta katsoa, jos maa, jonka he ovat kutsuneet jäseneksi joutuisi aggression kohteeksi. Se tarkoittaa silloin apua kyberhyökkäyksiä ja hybridiuhkia vastaan sekä materiaaliapua. Olemme myös puhuneet yhteisten Nato-harjoitusten järjestämisestä matkan varrella Suomen alueella.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tänään esittänyt yksimielisesti puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi Orpoa. Orpo seuraa tehtävässä edesmennyttä kansanedustajaa, ministeri Ilkka Kanervaa.
– Kanervan saappaita ei ulko- ja turvallisuuspolitiikassa täytetä. Iken osaaminen ja kokemus on aivan omaa luokkaansa.
Orpo hoitaa tehtävää määräaikaisesti turvallisuusympäristön muutosta käsittelevän ajankohtaisselonteon käsittelyn ajan. Tavoitteena on käsitellä selonteko kesään mennessä.
Orpo myöntää toimivansa valiokunnan johdossa selonteon kirittäjänä.
– Selonteon merkitys on niin suuri, että haluan olla siinä mukana.
Syksyllä aikaa alkavat viemään tulevat eduskuntavaalit ja kokoomus valitsee valiokunnan johtoon henkilön, joka pystyy keskittymään siihen kokonaan.