Pitäisikö hyvinvointialueiden johtaville poliitikoille maksaa 6000–7000 e/kk? Näin puheenjohtajat vastasivat IS:n vaalikoneessa
Sote-uudistus tuo tullessaan joukon uusia poliittisia luottamushenkilöitä.
Ketju on seuraava: hyvinvointialueilla toimiva aluevaltuusto valitsee aluehallituksen, joka nimittää aluehallituksen puheenjohtajan.
IS:n aluevaalikone piti sisällään seuraavan väitteen: Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan pitää toimia tehtävässä kokopäiväisesti ja hänelle tulee maksaa sen mukaista palkkaa/palkkiota esimerkiksi 6000–7000 euroa kuussa.
Kyse olisi kansanedustajatason korvauksesta, sillä kansanedustajille maksetaan palkkiota vähintään 6614 euroa kuussa.
Jokseenkin samaa mieltä vaalikoneväitteen kanssa oli kaksi puheenjohtajaa, valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sekä vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela.
– Hyvinvointialueet hallinnoivat kaikkiaan noin 20 miljardin euron edestä julkisia varoja. Asia on hyvinvointialueiden päätettävissä, mutta päätoiminen hallituksen puheenjohtaja pystyisi käyttämään enemmän aikaa hyvinvointialueen johtamiseen ja asioihin perehtymiseen kuin sivutoiminen. Tämä vahvistaisi hyvinvointialueen poliittista johtamista. Näinhän on toimittu esimerkiksi joissain maakuntien keskuskaupungeissa. Palkan suuruuteen en ota kantaa, Saarikko vastasi.
– Aluehallituksen puheenjohtajalla on paljon työtä ja vastuuta, sillä kyse on kansalaisten välttämättömistä ja elintärkeistä palveluista. Näitä asioita ei voi hoitaa kiireessä muun työn ohessa. Perusteet kokopäiväiselle luottamustehtävälle ovat olemassa. Palkan tai palkkion tulee kuitenkin olla kohtuullinen, Suomela kommentoi.
Jyrkimmin vaalikoneväitteen kanssa eri mieltä oli perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Purra ei perustellut näkemystään. Aiemmin Purra on kritisoinut sitä, että alueille on syntymässä uusi ”virkamiesten superluokka”.
Tässä kohtaa on syytä olla tarkka käsitteissä: aluevaltuustot valitsevat jatkossa alueelleen hyvinvointialuejohtajan, joka on virkamies, toisin kuin hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja.
IS:n vaalikoneen väite koski nimenomaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajia, jotka ovat poliittisia luottamushenkilöitä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Sdp:n varapuheenjohtaja Niina Malm ja Rkp:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström eivät ole halukkaita maksamaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajalle 6000–7000 euroa kuussa: kaikki olivat vaalikoneväitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pitää mahdollisena sitä, että hyvinvointialueen puheenjohtajuus olisi sivutoimi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on kantanut huolta julkishallinnon paisumisesta sote-uudistuksen myötä.
Orpon mukaan tehtävän vaativuus riippuu ”maakunnan koosta ja haasteista”.
– Siksi en lähtisi kiveen hakkaamaan asiaa, vaan maakuntien pitää se itse arvioida. Jättäisin mahdollisuuden auki myös mallille, jossa puheenjohtaja hoitaa tehtävää oman työnsä ohella, sillä maakunnilla on erikseen virkajohto. Palkasta pitää vielä keskustella.
Essayahin mukaan korvauksen määrittely on aikaista, koska tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten sitovasta tehtävästä on kyse.
– Nykyisellään sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat saavat toki luottamustoimestaan palkkion ja sellainen kohtuullisen tason palkkio tähänkin on sopivampi kuin palkka.
Anderssonin mukaan ”hallituksen puheenjohtajan kokopäiväisyys on varmasti perusteltua, mutta palkka-/palkkiotasoa kannattaa harkita tarkkaan ja huomioida paikalliset olosuhteet”.
Malm ja Wickström eivät perustelleet näkemystään. Liike Nytin varapuheenjohtaja Karoliina Kähönen ei ottanut kysymykseen lainkaan kantaa.
Puheenjohtajien näkemykset eroavat jyrkästi myös sen suhteen, tuleeko hyvinvointialueille siirtää lisää tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lisäksi.
Innokkaimmin lisää tehtäviä alueille olisi siirtämässä Saarikko.
– Keskustan kanta on, että hyvinvointialueille tulee siirtää jatkossa uusia tehtäviä, jolloin alueiden nimi muutetaan maakunnaksi. Maakuntiin siirrettäisiin nykyisten maakunnan liittojen tehtävät, kuten aluekehitystehtävät, edunvalvonta, maakuntakaavoitus ja valtionhallinnon alueilla olevat elinkeinojen ja yritystoiminnan edistämiseen liittyvät tehtävät, Saarikko vastasi.
Andersson, Suomela ja Malm olivat jokseenkin eri mieltä vaalikoneväitteen kanssa, jonka mukaan hyvinvointialueille ei tule siirtää jatkossa yhtään lisää tehtäviä.
Orpo, Essayah, Purra ja Wickström suhtautuvat sen sijaan uusiin tehtävien siirtoihin nihkeästi.
– Sote-uudistus on jo nykyisellään valtava uudistus, jonka käynnistäminen vie vuosia. En näe perusteltuna laajentaa hyvinvointialueiden tehtäviä muille sektoreille, Orpo kommentoi.
– Monialaisia maakuntia pohtinut parlamentaarinen työryhmä tuli siihen tulokseen, että ympäristöterveydenhuolto, jolla on linkitys soteen, voitaisiin siirtää hyvinvointialueille vuonna 2026. Muutoin alueiden tulee mielestäni keskittyä sote- ja pelastuspalveluiden hoitamiseen, Essayah linjaa.
Purra ja Wickström eivät perustelleet näkemystään. Kähönen antoi myös tehtävien siirtoa koskevaan kysymykseen vastauksen en osaa sanoa.
Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa.
Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut aluevaaleissa. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.
Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella.
Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen, valitsee aluehallituksen puheenjohtajan ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.
Hyvinvointialueita on yhteensä 21.
Lähde: soteuudistus.fi