Pohjois-Korea on nyt suljetumpi kuin koskaan ja raportit kertovat nälkäkuolemista – toistuuko 1990-luvun hirvittävä katastrofi?
Viime huhtikuussa Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un teki poikkeuksellisen julkisen tunnustuksen maan orastavan ruokakriisin keskellä.
– Olen päättänyt pyytää puoluettamme käymään kaikilla tasoilla uuteen vaivalloiseen marssiin, jotta voimme helpottaa ihmisten elämää edes hieman, Kim lausui puoluevirkailijoille pitämässään puheessa.
”Vaivalloinen marssi” herätti välittömästi hyytäviä mielikuvia.
Se on Pohjois-Korean virallisessa liturgiassa käytetty termi vuosien 1994–98 hirvittävästä nälänhädästä, jonka arvellaan koituneen miljoonien pohjoiskorealaisten kohtaloksi.
Aliravitsemuksesta kärsiviä pohjoiskorealaisia lapsia kuvattiin Kangwonin maakunnassa heinäkuussa 1997, kun kansainväliset avustusjärjestöt pääsivät viemään apua maahan.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun termi tuotiin nykykäyttöön.
Tämä herätti epäilyt, että luonnonkatastrofien ja koronasulun koettelemassa eristäytyneessä maassa tapahtuu jälleen karmeita asioita piilossa ulkopuolisten katseilta.
”Kerjäläisiä ja nälkäkuolemia”
Kesäkuussa Kim antoi uuden lausunnon, kun hän myönsi ruokatilanteen käyneen kireäksi. Hän sätti myös hallintokoneistoa maan turvallisuustilanteen huononemisesta.
Tämä tulkittiin viittaukseksi koronapandemiaan. Virallisesti Pohjois-Koreassa ei tosin edelleenkään ole todettu yhtäkään tartuntaa.
Myöskään nälänhädästä ei virallisesti raportoida.
Ulkomaista apua Pohjois-Koreaan ei myöskään tällä hetkellä saada toimitettua.
Epäviralliset raportit antoivat jo kesällä huolestuttavia tietoja. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin lähteiden mukaan raja-alueella oli ”enemmän kerjäläisiä ja ihmisiä oli kuollut nälkään”.
Pohjois-Korean raja kuvattuna Etelä-Korean vastaisen rajan demilitarisoidulta vyöhykkeeltä.
Maailman ruokaohjelmalle Pohjois-Koreassa työskennellyt lontoolaisasiantuntija Hazel Smith arvioi tuolloin, että jos maa ei pian saa yli miljoonan tonnin ruokavajetta paikattua, lokakuuhun mennessä tilanne ei enää ole hallussa.
– Alle seitsenvuotiaat lapset, raskaana olevat ja heikoimmat vanhukset … nämä ihmiset näkevät nälkää, Smith ennusti heinäkuussa.
Aikaraja meni jo umpeen.
Selvästi hoikistunut Kim Jong-un puhui kommunistipuolueen perustamisen 76-vuotispäivänä Pjongjangissa 10. lokakuuta.
Lokakuussa Pohjois-Korean diktaattori astui jälleen julkisuuteen – tällä välin itse huomattavasti laihtuneena – ja samaan aikaan tarkkailijat kertoivat maan viranomaisten aloittaneen kansan keskuudessa kampanjan, jonka tarkoituksena on saada nämä kuluttamaan vähemmän ruokavaroja vuoteen 2025 asti.
Muutenkin aliravitulle, huonon perusterveydenhuollon varassa elävälle kansalle vyön kiristyksen pelätään olevan kohtalokasta.
Lue lisää: Kim Jong-un laihtui selvästi – tämä on Etelä-Korean tiedustelun analyysi terveydentilasta
Epätietoisuus tilanteesta
Riippumatonta, luotettavaa tietoa kommunistidiktatuurista on mahdoton saada. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin vain yhteen suuntaan myös suomalaisasiantuntijoiden mukaan.
– Tilanne on hälyttävä, arvioi Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg, joka on itse järjestellyt apua maahan.
– Mutta ei pystytä sanomaan, onko se kuten aiemman nälänhädän aikaan.
Pjongjangin asukkaat vierailivat Kim Il-sungin ja Kim Jong-ilin patsailla puoluejuhlan aikaan lokakuussa.
Hembergin tavoin Pohjois-Koreaa tuntee myös toinen maata pitkään seurannut suomalainen, Suomen Punaisen Ristin (SPR) kansainvälisten ohjelmien päällikkö Toni Jokinen.
– Kaikesta voi vetää johtopäätöksen, että tilanne on vaikea. Mutta kuinka vaikea, sitä on mahdoton sanoa.
– Olemme pimennossa siitä, mikä ruokaturvatilanne maassa todellisuudessa on.
Tarkkailijat ovat arvioineet Pohjois-Koreaa vuosikymmenen hallinneen Kim Jong-unin olevan uransa vaikeimmassa paikassa. Sotilaskoneiston suojaamana diktaattorina hänen oma päänsä ei ole pölkyllä – mutta kansansa on.
Julkisissa lausunnoissaan Kim on kehottanut turvaamaan ”jokaisen riisinjyvän”, ja maan viranomaiset ilmoittivat viime viikolla alkaneensa kasvattaa mustajoutsenia vararavinnoksi kansalle.
Moninkertainen kriisi
Kriisi juontaa juurensa Pohjois-Korean omaan uppiniskaiseen politiikkaan.
Ydinohjelman takia langetetut pakotteet ovat kurjistaneet maata jo pitkään. Kun koronaepidemia alkoi Kiinassa, Pohjois-Korea reagoi sulkemalla rajansa vuoden 2020 alussa.
Lähes kaikki avustustyöntekijätkin lensivät ulos maasta.
Katastrofin sinetöivät ensin kuivuus ja sitten taifuunien aiheuttamat tulvat, joiden arvellaan tuhonneen laajalti viljasatoa. Kim Jong-un on syyttänyt ilmastonmuutosta, ei niinkään valtionsa alkeellista tuotantokoneistoa.
Pohjois-Korean viljelyalueet ovat alttiita luonnonkatastrofeille ja tilanne vaikeuttavat alkeelliset viljelykalustot.
YK:n Pohjois-Korea-tarkkailija Tomas Ojea Quintana arvioi lokakuussa, että Pohjois-Korea on nyt suljetumpi kuin koskaan.
Samaan aikaan se tarvitsisi apua enemmän kuin pitkään aikaan. Tilanne on äärimmäisen turhauttava ja pelottava.
– Perustavaa laatua oleva ongelma on, että koronasulku on jatkunut kohta jo kaksi vuotta, Jokinen sanoo.
Se on katkonut myös maan elämänlankaa, laitonta salakuljetustoimintaa Kiinasta. Tosin tiedossa on, että sulku ei ole täydellinen, vaan Pohjois-Korea on saanut tarvikkeita lauttayhteydellä Kiinasta.
Äskettäin kansainväliset järjestöt saivat vietyä myös pieniä määriä ruoka-apua ja terveydenhoitovälineitä.
Hembergin mukaan Kirkon ulkomaanavulla on valmiina apuohjelma, jolla ruokittaisiin maaseudun koululaisia soijapohjaisella ravinnolla. Tietoa vientiluvasta ei kuitenkaan ole.
– Ruokapula on krooninen, Hemberg sanoo.
Karjaa ajettiin ruoka-apuna Pohjois-Koreaan jopa Etelä-Koreasta nälänhädän aikana 1998. Nyt rajat ovat kiinni joka suuntaan.
Mikä on todellinen koronatilanne?
Asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Korean väite koronattomasta maasta ei voi käytännössä pitää paikkaansa.
Kiinan rajan yli tapahtuu aina jonkin verran laitonta liikennettä, ja sitä kautta viruksen uskotaan päätyneen myös Pohjois-Koreaan.
Piilotteleeko maa toista katastrofia, riutuvien kansalaistensa kuolettavaa epidemiaa?
Sitäkin on mahdoton sanoa.
– On poissuljettua, että Pohjois-Korea ikinä myöntäisi tartuntoja. Vaikka niitä olisi massoittain, se pimitettäisiin ja maa jatkaisi viruksentorjuntakampanjaansa, jota se väittää parhaaksi maailmassa, kommentoi eteläkorealaisanalyytikko Hong Min viime kesänä uutistoimisto AP:lle.
Pohjois-Korea julkaisi kuvaa kommunistipuolueen juhlallisuuksista lokakuussa. Maa ylpeilee koronatoimillaan, ja se on virallisesti säästynyt virukselta täysin.
On arvioitu, että Pohjois-Korea saattaisi hyvinkin onnistua patoamaan epidemian pelkästään raja-alueille. Suljetun diktatuurin ei tarvitse selitellä keinojaan vaan se voi alistaa kansan vaikka kuinka koviin rajoituksiin.
Tästä syystä myös SPR:n Toni Jokinen arvelee, että epidemia on tällä hetkellä aisoissa. Hinta on kuitenkin kova, koska koronaeristys estää myös avun saamisen maahan.
– Maan sulkeminen pahentaa tilannetta.
Valoa saattaa olla näkyvissä, sillä Pohjois-Korea on vastikään viestittänyt olevansa mahdollisesti halukas avaamaan neuvottelut ydin- ja aseohjelmastaan.
Uhittelevan retoriikan muuttumista sopuisammaksi pidetään Pohjois-Korean kohdalla yleisesti varmimpana merkkinä siitä, että maa tarvitsee kipeästi apua.
Pohjois-Korean uutistoimisto KCNA julkaisi kuvan lokakuussa tehdystä ohjustestistä, joka tuomittiin maailmalla.