Poliisihallitus: Norjan ja Tanskan ampumatapauksilla ei tiedossa suoraa liittymäpintaa Suomeen – Silti uhka voi olla koholla myös Suomessa
Norjan ja Tanskan tapahtumilla ei ole tiedossa olevaa suoraa liittymäpintaa Suomeen, Poliisihallituksesta kerrotaan.
Silti on mahdollista, että uhka vastaavalle teolle on jonkin verran kohonnut myös Suomessa, arvioi poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.
– Yleensä tämän kaltaisten näyttävien, laajaa mediahuomiota saavien väkivallantekojen jälkeen turvallisuusuhka on koholla tapauksesta riippuen jopa useita viikkoja muuallakin kuin tapahtumapaikalla, Savolainen sanoo.
Sunnuntaina Kööpenhaminassa ampumistapauksessa kuoli kolme ja loukkaantui vakavasti neljä ihmistä. Oslossa puolestaan tehtiin kesäkuun loppupuolella isku, jossa kuoli kaksi ihmistä ja haavoittui yli kaksikymmentä.
Savolainen tosin muistuttaa, että julkiset paikat Suomessa ovat varsin turvallisia ja väkijoukkoihin kohdistuvat väkivallanteot melko harvinaisia.
– Ennalta estämisen kannalta olennaista on, että kansalaiset ilmoittavat poliisille matalalla kynnyksellä turvallisuuteen liittyvistä seikoista ja sitä vaarantavista henkilöistä, Savolainen sanoo.
Terrorismin uhka-arvio ei ole muuttunut
Suojelupoliisista kerrotaan, että Suomen terrorismiuhka-arviossa otetaan jo huomioon yksittäisten henkilöiden tekemien iskujen mahdollisuus.
Tanskan ja Norjan iskuilla ei ole niiden vakavuudesta huolimatta vaikutusta Suomen arvioon, suojelupoliisin eli supon viestintäasiantuntija Karoliina Romanoff kertoo sähköpostitse.
Suomessa terrorismin uhka-arvio on neliportaisella asteikolla tasolla kaksi eli tasolla ”kohonnut”. Uhkatasot ovat matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea.
Kööpenhaminan ampumista ei tutkita tällä hetkellä terroristisena tekona. Oslon tapausta puolestaan tutkitaan radikaali-islamistisena terroritekona.
Terrorismilla ei ole olemassa yhtä kansainvälisesti sovittua määritelmää. Useimmiten terrorismiin liittyy väkivaltaa tai sillä uhkaamista tavoitteiden saavuttamiseksi ja levottomuuden tai pelon aiheuttamiseksi.
Suomessa viranomaiset tekevät työtä radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.
Kansallisella tasolla väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisystä vastaa sisäministeriö. Se on asettanut työtä varten kansallisen yhteistyöryhmän, jossa ovat edustettuina eri viranomaiset ja järjestöt.
Aiemmin kesäkuussa suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on kritisoinut terrorismilainsäädäntöä.
– Lukuisten eri aikoina tehtyjen muutosten vuoksi terrorismilainsäädännöstä on kuitenkin tullut monimutkainen ja vaikeaselkoinen, ja siksi se kaipaa kokonaisuudistusta ja yksinkertaistamista, Pelttari kirjoitti kolumnissaan.
Kauppakeskuksissa tuskin lisätään vartiointia
Kööpenhaminassa ampuminen tapahtui Field´s-ostoskeskuksessa.
Turvallisuuspalveluyritys Securitaksen toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen arvioi, että Oslossa ja Kööpenhaminassa tapahtuneet yleisöön kohdistuneet ampumistapaukset eivät vaikuta vartioinnin määrään Suomessa esimerkiksi kauppakeskuksissa.
– Tyypillisesti perusvalmius on mitoitettu sen mukaan, että pystytään elämään joka tilanteessa, Mikkonen kertoo.
Vartioinnin määrää lisätään, jos ihmisiä on liikkeellä paljon esimerkiksi suuren tapahtuman vuoksi.
Mikkonen on myös Suomen Vartiointiliikkeitten Liiton puheenjohtaja. Hän muistuttaa, että vartiointiliikkeiden keinot ovat rajalliset ja rikosten tutkiminen kuuluu poliisille.
Vartiointiliikkeiltä niiden asiakkaat, eli esimerkiksi kauppakeskukset, haluavat näkyvää vartiointia.
– Meidän tehtävänämme on ennaltaehkäisy ja tilanteisiin reagointi, Mikkonen sanoo.
Normaalia varautumista kauppakeskuksissa on esimerkiksi hätäpoistumisteiden valvominen, jotta ne pysyvät tyhjinä tavaroista. Mikkonen muistuttaa, että turvajärjestelyistä kerrotaan hyvin rajoitetusti.
Myös poliisista todetaan, että operatiivisen varautumisen yksityiskohdat eivät ole julkisia.
Voit keskustella aiheesta 5.7. klo 23 asti.
Lue lisää:
Tanskan poliisi: Kööpenhaminan ostoskeskusampumisessa ei viitteitä terrorismista