Banner Before Header

Potkut saaneet Huolto­varmuus­keskuksen johtajat purkautuivat kuulusteluissa poliittisesta paineesta: ”Tasavallan presidentti oli kiukkuinen”

Potkut maskisotkun takia saaneet Huoltovarmuuskeskuksen entiset johtohenkilöt purkautuivat poliisikuulusteluissa kaoottisista olosuhteista sekä poliittisesta paineesta, jonka alla maskikauppoja solmittiin keväällä 2020.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema kertoi kuulusteluissa osallistuneensa 3. huhtikuuta 2020 videopalaverina toteutettuun ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokoukseen.

– Paikalla oli poikkeuksellisesti kutsuttuna myös ministeri Haatainen ja kansliapäällikkö Gustafsson. Tasavallan presidentti oli kiukkuinen hallinnon hitauteen ja saamattomuuteen. Tilanne oli kriittinen ja vakava, koska terveydenhuollossa ei kohta olisi ollut enää suojaimia. Ministeri Kiuru esitti asian siten, että heillä asiat STM:ssä on hyvin, mutta hitaus suojainhankinnoissa johtuu HVK:sta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) esitti Tomi Louneman mukaan ”vahvaa epäluottamusta” Huoltovarmuuskeskukselle jo 1.4.2020.

Louneman mukaan Kiuru oli esittänyt vahvaa epäluottamusta Huoltovarmuuskeskukselle 1.4.2020 siitä, ettei hankintoja oltu saatu käyntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö oli siirtänyt HVK:lle vastuun suojainhankinnoista viikkoa aiemmin.

– Kiuru ei tunnistanut sitä, että hänen hallinnonalan toimijoiden kuuluisi tehdä hankintoja eikä HVK:n, Lounema kommentoi poliisikuulusteluissa.

Lounema kertoi saaneensa 26.3.2020 sähköpostin ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr), jossa hän kertoi olevansa päivittäin yhteydessä tasavallan presidentin kanssa, joka oli ilmaissut huolensa suojainhankinnoista.

– Minulle tuli käsitys, että Haavisto toimi presidentin viestinsaattajana.

IS sai tietopyynnöllä kirjeen, jonka ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) lähettivät STM:n ministereille perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd) ja silloiselle sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas) 30. maaliskuuta 2020. Kirje tukee käsitystä paineesta, jota ylimmältä poliittiselta johdolta tuli maskiasiassa.

– Viime päivinä eri puolilta maata saadut tiedot suojavarusteiden ja muiden välttämättömyystarpeiden riittävyydestä ovat herättäneet vakavaa huolta. Ulkoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä THL ovat muutamissa tapauksissa jo koordinoineet toimintaansa ulkomailla, mutta tarve tiiviimmälle yhteistyölle ja kokonaistarpeiden hahmottamiselle on akuutti maamme huoltovarmuuden takaamiseksi. Korkean tason vaikuttamisen osalta niin tasavallan presidentti kuin UM:n ylin johto ovat valmiita käyttämään kanaviaan hankintojen mahdollistamiseksi lyhyelläkin varoitusajalla. Tämänkaltainen tuki voi olla tarpeen esimerkiksi asioitaessa Kiinan kanssa, Haavisto ja Skinnari kirjelmöivät Kiurulle ja Pekoselle.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) vaati 30.3.2020 kirjeessään STM:n ministereille, että ulkoministeriö ”kytketään relevantein osin” kriittisten suojavarusteiden hankintasuunnitelmaan.

Haavisto ja Skinnari painottivat, että ulkoministeriö ”voi tuottaa kansalliselle huoltovarmuustyölle merkittävää lisäarvoa, kunhan tieto kulkee sujuvasti ja tarpeet ovat selvät”.

Kiuru ja Pekonen kiittivät samana päivänä lyhyessä vastauksessaan ulkoministeriötä yhteydenotosta ja vakuuttivat, että sosiaali- ja terveysministeriö on ”erittäin valmis nopeaan yhteistyöhön ulkoministeriön kanssa koskien pandemiaan varautumista materiaalisen valmiuden ja muun pandemian hoitoon tarvittavan toiminnan osalta”.

Tässä paineisessa ilmapiirissä Huoltovarmuuskeskuksen johtajat lähtivät maskikaupoille.

– Tilanne oli kaoottinen. STM:n valmiuspäällikön Pekka Tulokkaan kanssa istuin lähes päivittäin keskustelemassa siitä, kaatuuko terveydenhuolto ja voiko terveydenhuoltohenkilökunta mennä enää potilaiden luokse. Laskeskelimme, pärjätäänkö pääsiäisen yli olemassa olevilla suojaimilla. HVK:n varastot toimivat 1–2 viikkoon puskurina suojainten osalta ja 23.3.2020 päätettiin ottaa huoltovarmuusvarastot käyttöön, Huoltovarmuuskeskuksen entinen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola kertoi kuulusteluissa.

Hakolan mukaan suojaimia piti hankkia, mutta kukaan ei tiennyt, mistä niitä saadaan.

– Painetta aiheutti koko vallitseva tilanne: varmuusvarastot otettiin käyttöön, Uusimaa oli kiinni ja tilanne oli karmaiseva, Hakola kuvaili.

Hektisin aika oli Hakolan mukaan 20.3.–9.4.2020. Yhteydenottoja tuli yli 3000.

– Kauppakeskusteluja kävimme kolmen hengen toimesta kymmenittäin. Toimestani käytiin keskusteluja viiden eri tahon kanssa suojainkaupoista. Lisäksi teimme hankintoja samaan aikaan ruumispusseista, käsineistä, lääkkeistä ja terveydenhuollon laitteistoista. 11.4.2020 mennessä STM oli esittänyt tukipyyntöjä 141 miljoonan euron edestä. Olimme siihen mennessä vahvistaneet hankintoja 77 miljoonan euron edestä.

Hakola kuvaili sisäisessä sähköpostiviestissä 29.3.2020, että riskitasoa terveydenhuollon hankinnoissa ei ole ainoastaan korotettu, se on viety ”pilviin”.

– Kaupat tehdään spot-kauppoina, usein puhelimessa, ja pääosin vain ennakkomaksua vastaan.

Maskikauppias Onni Sarmaste lähestyi puhelimitse Huoltovarmuuskeskusta 27.3.2020 ja kertoi edustavansa The Look Medical Care Ou -yhtiötä.

– Sarmaste kertoi katsoneensa A-studion maanantaina, kun Sillanaukee (sosiaali- ja terveysministeriön silloinen kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee) kertoi, että rekat ovat liikkeellä eli tarkoitti sitä, että huoltovarmuusvarastot on auennut. Torstaina Sarmaste kertoi saaneensa ahaa-elämyksensä suojainbisneksestä ja perjantaina hän otti yhteyttä ja tarjosi suojaimia, Hakola kommentoi kuulusteluissa.

Hakolan mukaan Sarmaste kertoi, että hänellä on kovasti kontakteja ja ilmoitti tekevänsä vastaavaa kauppaa muun muassa ltaliaan.

Onni Sarmaste tarjosi maskeja Huoltovarmuuskeskukselle Tiina Jylhän yrityksen nimissä.

Sarmaste ilmoitti pystyvänsä järjestämään maskeja edustamansa virolaisen yhtiön The Look Medical Caren kautta.

HVK sai samaa hankintaa koskien kaksi rinnakkaista tilausvahvistusta, toisen Sarmasten edustamalta The Look Medical Care Ou:sta ja toisen Sarmasten edustamalta Ldn Legal Partnersilta.

Sarmaste ilmoitti puhelimitse, että maksu suoritetaan Belgiaan, koska Tallinnan rahayhtiön kautta maksu ei välity Kiinaan niin nopeasti.

Hakola, Lounema ja hallintojohtaja Asko Harjula kuittasivat 30.3.2020 Sarmasten toimittaman proforma-laskun. Rahat lähtivät Ldn Legal Partnersille. Tilauksen arvo oli 4 980 000 euroa (alv 0%).

– Maksu suoritettiin Belgian tilille ja Sarmaste ilmoitti meille, että tämä maksunvälittäjäyhtiö oli ilmoittanut hänelle, että näin isoa summaa ei voi kerralla maksaa. Belgialainen pankki palautti koko maksun 31.3.2020 HVK:n tilille. 31.3.2020 Sarmastelta tuli uusi sopimuspohja, jossa maksun saaja oli Financial Group Helsinki Oy. Sarmaste toimitti belgialaiselta pankilta meille transaktiokuitin, mistä näkee, että raha on lähtenyt takaisin meille. Luotimme siihen kuittiin ja maksoimme uudestaan suorituksen Sarmasten ilmoittamalle uudelle tilille, Hakola kertasi.

Hakolan ja Harjulan tietoon tuotiin, että Finance Group Oy:llä on ainakin 10 000 euroa verovelkaa, mutta kaupassa päätettiin edetä.

Harjula kertoi kuulusteluissa ajatelleensa, että ”riski on huima, mutta ei voi mitään”.

– Ehkä ajattelin, että rahat katoaa Kiinaan johonkin korruptiotilille, Harjula sanoi.

Harjulan mukaan hän ei olisi voinut kauppoja estää.

– Ajattelin, että niitä rättejä on nyt vaan saatava jostain. Minulle tuli mieleen, että tämä on HVK:n talvisota eli kun jatkosodassa rintaman murtuessa varikon päällikkö kieltäytyi luovuttamasta ammuksia kun lupalappu puuttui niin ajattelin, että en halua toimia virkaintoisen varikon päällikön tapaan ja estää hankintoja.

Sarmasteen kanssa tehdyn kaupan jälkeen Jylhän yritys The Look Medical Care lähestyi Hakolaa ja tarjosi uusia sopimuksia.

Yritys toimitti Hakolalle 5 130 000 euron arvoisen proforma-laskun 2. huhtikuuta.

Hakola vahvisti tilauksen aamupäivällä. Iltapäivällä Hanselin asiantuntija vahvisti, ettei Jylhän yrityksellä ollut alv-tunnistetta tai luottoluokitusta.

Siitä huolimatta HVK maksoi The Look Medical Carelle 2 655 000 euroa virolaista pankkiyhteyttä käyttäen.

Lento Kiinasta lähti matkaan 6. huhtikuuta ja saapui Suomeen 7. huhtikuuta 2020.

Huoltovarmuuskeskukselle oli jo 6. huhtikuuta tiedossa, ettei Sarmaste ollut saanut kaikkia tilattuja tuotteita kasaan.

– Pohdimme, onko kanttia ilmoittaa, että lentoa ei lennetä, kun konetta ei saada täyteen. Ministeri Pekonen vaati tiedot siitä, milloin ensimmäinen suojainlasti on Suomessa, koska hänen piti saada asiasta twiittaus ulos. Lehdistö piti saada kentälle. Tämä poliittinen paine aiheutti sen, että päätimme, että haetaan se tavara mitä saadaan, Hakola kertoi.

Huhtikuun alussa 2020 suojavarusteita odotettiin kuumeisesti Suomeen. Kuvassa Huoltovarmuuskeskuksen tilaamia suojavarusteita Helsinki-Vantaan lentokentällä Vantaalla 15. huhtikuuta 2020.

Hakolan mukaan Pekoselle pyrittiin viestimään, että kun suojaimille oli varattu testausmahdollisuus, niin voitaisiinko odottaa, että tuotteet on testattu ennen kuin lastin saapumisesta tiedotetaan.

– Tomi Louneman kanssa asiasta oli keskusteltu, että Pekoselle viesti pitäisi saada. Kuitenkin asia päättyi siten, että lehdistö oli kentällä odottamassa, kun suojaimet saapuivat ja testitulokset olivat välittömästi mediassa ja aiheutti tämän koko sotkun.

Huhtikuun 8. päivänä VTT:n laboratoriotesteissä Tampereella paljastui, etteivät Suomen valtion Kiinasta tilaamat hengityssuojaimet sovellu sairaalakäyttöön.

Samana päivänä selvisi, että virolainen Luminor-pankki oli jäädyttänyt maksun Tiina Jylhän The Look Medical Carelle.

Huhtikuun 9. päivänä koko maskisoppa räjähti silmille, kun Suomen Kuvalehti paljasti Sarmasteen ja Jylhän välisen kiistan ja erikoisen vyyhden kaupan taustalla.

Lounema pyysi eroa 10. huhtikuuta. Pääministeri Sanna Marin (sd) oli aiemmin samana päivänä sanonut IS:lle, ettei Lounema enää nauti hänen luottamustaan.

Tomi Lounema erosi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan paikalta 10. huhtikuuta 2020.

Harjula ja Hakola saivat potkut 5. toukokuuta. Keskusrikospoliisin esitutkinta hengityssuojainkaupoista oli alkanut jo 17. huhtikuuta.

Marraskuun alussa selvisi, ettei Lounemaa, Harjulaa ja Hakolaa vastaan nostetta syytettä luottamusaseman väärinkäytöksestä.

Hakola kertoi poliisille, että ”tarkoituksena on ollut vain pelastaa Suomea ja toimia STM:n tukena”.

– Tämä suojainhankinta oli HVK:lle täysin epätyypillinen tehtävä, johon ei ollut varautumista, ei järjestelmiä eikä menettelytapoja. HVK on varautumisorganisaatio eikä hankintaorganisaatio eikä HVK:lle ole myöskään laissa määritelty tällaista tehtävää, Hakola kommentoi.

Hakola kuvaili itseään sijaiskärsijäksi ja katsoi, että HUS-logistiikalla olisi ollut mahdollisuus hoitaa maskihankinnat.

Harjulan mukaan HVK:lle päätyneen suojainhankinnan taustalla oli kolme juurisyytä.

– Ensimmäinen oli poliittinen päätös siirtää hankinnat STM:stä eri hallinnonalalle. Toinen on TEM:n tietämättömyys HVK:n toimintatavoista ja resursseista. Kolmas oli poliitikkojen pyrkimys saada myönteistä julkisuutta suojainhankinnoilla, muun muassa kutsumalla televisiokamerat lentokentälle.

Source Link is.fi