Presidentti Niinistö: Euroopan itä­rajoilla ”tietoista pahan­tahtoista toimintaa” – esitti vaikean kysymyksen EU:lle

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti esiin viheliäisen tilanteen Valko-Venäjän ja Puolan välisellä rajalla puhuessaan tiistaina suomalaisille ja ruotsalaisille kriisivalmiusasiantuntijoille.

Niinistö ei maininnut puheessaan Valko-Venäjää eikä Aljaksandr Lukashenkaa, mutta asiayhteys ei jäänyt epäselväksi.

– Kohdatessaan kovan haasteen EU on onnistunut pysymään yhtenäisenä ja päättämään pakotteista niitä vastaan, jotka ovat vastuussa hybriditoimista sen jäsenmaita kohtaan, Niinistö sanoi.

– Tilanne ei kuitenkaan ole vielä ohi. Meidän on oltava rehellisiä itsellemme ja esitettävä kysymys: pystymmekö samanaikaisesti pitämään kiinni sekä turvallisuudestamme että arvoistamme, kun kohtaamme tietoista pahantahtoista toimintaa? Tämä on todellinen dilemma. Pelkään, että helppoja vastauksia ei ole, Niinistö jatkoi.

Niinistön mukaan globaali toimintaympäristö on käynyt ”epävarmaksi ja hermostuneeksi”. Eteen tulee yhä enemmän tilanteita, jotka eivät ole mustavalkoisia.

– Vuosikymmeniä sitten tehdyt sopimukset ovat alttiita hybridivaikuttamiselle ja hyväksikäytölle, Niinistö arvioi.

Niinistö sanoi jo 2016 valtiopäivien avajaisissa, että kansainväliset säännökset ovat syntyneet aivan toisenlaisissa olosuhteissa, ja lisäsi, että ”jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita”.

Niinistön puheen Espoon Hanasaaressa piti poikkeuksellisesti presidentin puolesta kansliapäällikkö Hiski Haukkala. Niinistö ei osallistunut korkean tason foorumiin flunssan vuoksi.

Kansliapäällikkö Hiski Haukkala piti tasavallan presidentin puheenvuoron ruotsalais-suomalaisen korkean tason kriisivalmiuskokouksessa Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

EU on laajentamassa Valko-Venäjän vastaisia pakotteita.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi maanantaina, että pakotteiden piirissä voisi olla esimerkiksi lentoyhtiöitä, matkanjärjestäjiä, matkatoimistoja sekä ihmisiä, jotka puskevat ihmisiä Puolan rajaa kohti.

Haavisto kertoi Puolan ulkoministerin näyttämästä videosta, josta ilmeni, että Puolan puolelle pyrkivää pakolaisryhmää työnnetään aseellisesti eteenpäin.

– Siviilit ovat kahden aseistetun ketjun välillä. Toisaalta Valko-Venäjän puskemana, Puola on toisella puolella rajavartijoiden ja myös sotilaiden toimin. Huonoltahan tämä tilanne näyttää, Haavisto kommentoi tiedotustilaisuudessa maanantai-iltana.

Niinistö käsitteli tiistain puheessaan myös Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön syventämistä.

Niinistön mukaan Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani, ja Suomi on valmis jatkamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistämistä Ruotsin kanssa ilman ennakkoon asetettuja rajoitteita.

– Kun yhteydet ja yhteistyö ovat laaja-alaisia, pienenee riski sille, että varautuisimme vain kaikkein todennäköisimpään tai ensimmäisenä mieleen tulevaan kriisiin. Seuraavakin kriisi voi ottaa mustan joutsenen muodon: olla jotain vaikutuksiltaan suurta, mitä emme osaa odottaa, Niinistö luonnehti.

Niinistö käsitteli Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita jo viime perjantaina puhuessaan Tukholmassa Kuninkaallisen sotilasakatemian 225-vuotisjuhlassa.

Niinistö kyseli, voisivatko Suomi ja Ruotsi löytää ”vielä uusia impulsseja” ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämiseksi sen lisäksi, että vain todetaan, ettei rajoitteita ole.

– Olisiko meillä nykyistä enemmän tilaa yhteisten kantojen muodostamiselle, yhteisille avauksille, Niinistö kysyi.

Niinistö kertoi perjantain puheessaan kiinnittäneensä sisäisen turvallisuuden alalla jo pitkään huomiota siihen riskiin, että Suomi on kulkemassa eri suuntaan kuin Ruotsi ja muut Pohjoismaat.

– Pidän tärkeänä, ettei Suomi joudu tilanteeseen, jossa samanaikaisesti arviomme turvallisuusriskeistä on vähemmän vakava ja lainsäädäntömme väljempi kuin muiden kaltaistemme maiden. Kun uhkakuvamme niin terrorismin kuin kyber- ja hybridiuhkien alalla ovat yhteiset, voisi myös tiiviimmälle tiedonvaihdolle ja vastatoimien harmonisoinnille olla sijaa, Niinistö hahmotteli.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu ja Suomen Turvallisuuskomitea esittelivät tiistaina suosituksensa Suomen ja Ruotsin kriisivalmiuden vahvistamiseksi.

Maiden väliset kriisivalmiuden asiantuntijat esittävät muun muassa kyberuhkia koskevan kahdenvälisen valmiussuunnittelun toteuttamista sekä strategisen ennakkovaroitusjärjestelmän luomista, jonka tarkoituksena olisi parantaa kriisien ja uhkien varhaista havaitsemista.