Presidentti Niinistö Naton puolustuksen vahvistamisesta Venäjän vuoksi: ”Jos on uhkaa, niin on vastinettakin”
Presidentti Sauli Niinistö kommentoi sotilasliitto Naton uutta Venäjä-määritelmää sanomalla, että Venäjä koetaan uhkana, koska se käyttäytyy uhkaavasti ja on tehnyt tekoja, joista uhkaavuus voidaan päätellä.
Nato on tänään nimennyt strategisessa konseptissaan Venäjän merkittävimmäksi ja välittömimmäksi uhkaksi Naton turvallisuudelle. Niinistö kuvaa muutosta mielenkiintoiseksi ja totaaliseksi, koska vielä vuonna 2010 vastaavassa paperissa Nato piti Venäjää partnerina.
– Tuossa (uudessa määritelmässä) nyt sanotaan oikeastaan se, joka kai on tullut varsin ilmeiseksi jo Ukrainan kohdalla vuosia sitten ja erityisesti nyt helmikuusta lähtien, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa Madridissa.
Niinistö näkee Naton puolustuksen vahvistamisen itäisissä jäsenmaissa vastineena Venäjän uhkaan.
– Jos on uhkaa, niin on vastinettakin.
Nato-maat päättivät tänään kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvasi kyseessä olevan nopein liittymisprosessi koskaan.
Niinistön mukaan tämänhetkisen tiedon mukaan liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina. Liittymispöytäkirjan allekirjoittaminen tekee Suomesta ja Ruotsista Naton tarkkailijajäseniä.
Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee varsinaisia jäseniä, jäsenyys pitää ratifioida kaikissa 30 Nato-maassa.
Tiedotustilaisuudessa oli paikalla runsaasti myös kansainvälistä mediaa. Heitä kiinnostivat Niinistön jo aiemmin kokouksen aikana läpikäymät asiat liittyen Turkin kanssa allekirjoitettuun yhteisymmärrysasiakirjaan, joka lopulta auttoi ratkaisemaan Nato-jumin.
Asiakirjassa mainitaan, että Suomi ja Ruotsi antavat Turkille kaiken tukensa maan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjunnassa. Suomi ja Ruotsi lupaavat, etteivät tue kurdien YPG:tä ja PYD:tä eivätkä Gülen-liikettä.
Asiakirja jättää avoimeksi, millaista apua Suomi sitoutuu antamaan Turkille. Niinistö huomauttaa, että Suomi on antanut tähänkin asti humanitaarista apua, eikä sitä aiota lopettaa.
Suomi ei Niinistön mukaan ollut kovin halukas siihen, että kurdijärjestöjä mainittaisiin yhteisymmärrysasiakirjassa muun muassa siksi, koska Nato-maiden välillä on eroa, miten järjestöihin suhtaudutaan.
Turkki pitää esimerkiksi syyrialaista YPG:tä terrorijärjestönä, kun taas Yhdysvallat pitää YPG:tä kumppanina taistelussa ääriliike Isistä vastaan.
– Niiden mainitseminen taisi olla yksi päätavoitteista, joita Turkilla oli, Niinistö sanoi.
Asiakirja ei muuta Suomen nykyistä suhtautumista kyseisiin järjestöihin.
– Lopulta pystyimme mainitsemaan ne, koska siinä kontekstissa, kuten sanoin, mikään ei muutu.