Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on ajautunut loppukevään ja alkukesän aikana jumiin, joka ei näytä aukeavan nopeasti. Turkki on viikko toisen perään toistanut Suomelle ja erityisesti Ruotsille omia vaatimuksiaan, jotka maiden pitäisi sen mielestä täyttää ennen pääsemistä Natoon.
Turkin puheet ovat käynnistäneet myös arvauspörssin siitä, kenelle Turkin valtiojohdon vaatimukset tosiasiassa on suunnattu. Kysymystä on koettanut selvittää myös presidentti Sauli Niinistö, jonka tehtävänä on osaltaan avata diplomaattista solmua.
Niinistö näkee lukuavaimen siinä, miten Suomen ja muiden Nato-maiden käytännöt Turkin esittämissä asioissa suhteutuvat toisiinsa. Hän on selvityttänyt Suomen suhtautumista ja käytäntöjä terrorismitilanteeseen erityisesti suhteessa muihin eurooppalaisiin Nato-maihin. Lopputulema on ollut, että käytännöt ja myös Suomen lainsäädäntö vastaavat Nato-maita. Tältä osin Suomen pitäisi siis täyttää Naton jäsenvaatimukset.
Niinistön mukaan ajatusta voidaan jatkaa niin, että vaatimukset saattavat heijastaa Turkin yleisempää tyytymättömyyttä. Jos Suomi käyttäytyy kutakuinkin samalla tavalla kuin muutkin Nato-maat, siitä voi tehdä Niinistön mukaan tiettyjä päätelmiä.
– Siitä voidaan ehkä nyt päätellä vähän, että Turkki haluaa aika laajasti tämän oman näkemyksensä tuoda esiin. Ja laajalle joukolle, Niinistö sanoo STT:lle.
Keskusteluja aseviennistä
Turkin presidentinhallinto nosti presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja Niinistön puhelun jälkeen huhtikuun alussa Twitterissä esille, että Erdogan korosti yhteistyön kasvavaa merkitystä puolustusteollisuudessa ja lausui odotuksensa asevientirajoitusten poistamista.
Niinistö kertoo puhuneensa kyllä Erdoganin kanssa huhtikuun alussa Suomen aseviennistä ja on keskustellut siitä aiemmin muun muassa viime syksynä, mutta asia ei näyttäytynyt huhtikuussa ehtona Suomen Nato-jäsenyydelle.
– Se oli erillinen keskustelu tästä. Se oli jo käyty, kun hän otti tämän Nato-jäsenyyden esille, Niinistö sanoo.
Niinistö kertoo, että hän jätti Erdoganille tarkoituksella tilaa ottaa Suomen Nato-jäsenyys esille. Erdogan kertoikin myönteisestä suhtautumisesta.
– Tietysti olisin sen itse ottanut, jos hän ei olisi itse sitä tehnyt, Niinistö sanoo.
Niinistö ja Erdogan jatkoivat keskustelua toukokuussa, kun Turkin näkemys oli jo muuttunut.
– Silloin puhelussa ei muusta päästy tai syntynyt yhteisymmärrystä kuin siitä, että presidenttien kanslioitten tai kabinettien välillä jatketaan keskustelua ja siihen on sitten otettu myös ulkoministeriötä meiltä mukaan ja heiltä myös, Niinistö sanoo.
Keskustelua Niinistön kabinetista myös käydään tiiviisti, hän kertoo.
Painetta Syyrian konfliktista
Syyrian konflikti oli alkujaan syy siihen, että muun muassa Suomi ryhtyi tekemään negatiivisia päätöksiä Turkkiin suuntautuvasta puolustustarvikkeiden viennistä.
Turkki on ilmaissut valmistelevansa jonkinlaista uutta sotilaallista operaatiota Syyriaan.
– Kaiken kaikkiaan olemme nyt jo melko mutkikkaassa tilanteessa. Enkä tarkoita nyt vain Turkki-kysymyksessä ja meidän Nato-kysymyksessämme, vaan jos nyt ajatellaan Eurooppaa tällä hetkellä. Ja epäilemättä nuo asiat, mitkä mainitsit, niin edelleenkin tekevät huomattavan hankalasta tilanteesta vielä hankalamman.
Vaikeita vaateita palautuksista
Vaikka Turkin viesti on ailahdellut, sillä on ollut konkreettisia vaatimuksia sekä Suomelle että Ruotsille. Aseviennin lisäksi Turkki on nostanut esille myös vaatimuksia siitä, että sen terroristiksi katsomia ihmisiä pitäisi palauttaa Turkkiin.
– Meille puhutaan sitten tosiaan paitsi aseviennistä niin myös näistä palauttamisista. Ja jopa yritetään väittää, että me jotenkin suojelisimme terrorismia, mitä me emme missään tapauksessa tee, Niinistö sanoo.
Kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja niiden varaan rakentuvaa omaa lainsäädäntöään Suomi Niinistön mukaan luonnollisesti noudattaa, mutta ratkaisua asiaan kuitenkin etsitään.
Myös Nato ja erityisesti sen pääsihteeri Jens Stoltenberg ovat aktiivisia asian ratkomisessa, Niinistö kertoo.
Ei ”kosiskelua” Yhdysvalloilta
Turkki-jumi on yksi konkreettinen esimerkki asiasta, jossa Suomi on tänä keväänä näkynyt tavallista enemmän kansainvälisessä lehdistössä.
Kansainvälistä huomiota Suomeen kohdistui niin ikään viime viikolla, kun Washington Postissa julkaistussa kirjoituksessa sivuttiin Yhdysvaltojen roolia Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusta koskevan harkinnan aikana.
Niinistö ei kuitenkaan pidä lehden välittämää kuvaa tapahtumista oikeana.
Hän ei allekirjoita lehden antamaa kuvaa, jossa puhuttiin presidentti Joe Bidenin kosiskelleen Suomea Natoon.
Niinistön mukaan Yhdysvallat oli kyllä jo marraskuussa tiedustelutietojensa perusteella huolissaan Venäjän hyökkäyksestä, mutta missään vaiheessa talvea tai kevättä Suomelle ei tullut Bidenilta houkuttelua Natoon.
– Yhdysvallat on toistuvasti ainakin minulle ilmaissut, että tämä on teidän asianne.
Lue myös:
Naton pääsihteeri Stoltenberg aikoo puhua Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajien kanssa lähipäivinä