Presidentti Niinistön mukaan Suomen suvereniteettia on kyseenalaistettu – Mika Aaltola: tätä se tarkoittaa
Presidentti Sauli Niinistö otti uudenvuodenpuheessaan voimakkaasti kantaa Euroopan turvallisuustilanteeseen Venäjän esittämisen vaatimusten jälkeen. Niinistö tuomitsi selväsanaisesti Venäjän Yhdysvalloille esittämät vaatimukset, joihin kuuluu esimerkiksi Naton itälaajentumisen pysäyttäminen.
– Venäjän joulukuussa esittämät ukaasit Yhdysvalloille ja Natolle koskevat Eurooppaa. Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle. Kaikkien valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus on keskeinen perusperiaate, jota kaikkien tulee kunnioittaa, Niinistö sanoi puheessaan.
Presidentti kehotti miettimään tarkasti, kenen kanssa ja mistä keskusteluja käydään. Venäjä näyttää pyrkivän jättämään EU:n Ukrainan kriisiä koskevien keskustelujen ulkopuolelle. Samaan aikaan Venäjä pyrkii puuttumaan EU-maiden itsemääräämisoikeuteen vaatimalla, etteivät Suomi tai muut sen lähialueilla sijaitsevat maat saisi liittyä Natoon.
Niinistön mukaan EU ei voi jäädä tilanteessa pelkästään kuuntelemaan.
– Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin, presidentti lausui.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee Niinistön tarkoittavan suvereniteetilla nimenomaan esimerkiksi Nato-jäsenyyden hakemista.
– Se tarkoittaa Suomen itsemääräämisoikeutta esimerkiksi puolustuksen järjestämisen, kumppanien valinnan ja liittoutumisen suhteen. Sitähän se Venäjän ukaasi, jota sanaa presidentti käytti, tarkoitti. Siinä suhteessa tilanne on huono.
Aaltolan mukaan Niinistö on jo aiemmin peräänkuuluttanut EU:lta selkeämpää linjaa siihen, mitä unioni ja siihen liittyvä solidaarisuus merkitsevät käytännössä.
– Tässä on nyt tilanne jossa katsotaan, kuinka unioni reagoi, vaikka se on suljettu pois neuvotteluista, koska Venäjä ei näe unionia relevanttina pelurina. EU:lla kuitenkin on valtaa, resursseja ja kykyä tehdä myös itsenäisesti päätöksiä ja puolustaa jäsenmaitaan.
EU:lla voisi Aaltolan mukaan olla proaktiivisempi ote, jossa ei ainoastaan reagoitaisi tai jätettäisiin reagoimatta, vaan pyrittäisiin aktiivisesti vakauttamaan heikentyvää tilannetta.
– Niinistö haluaisi, että myös EU:lla olisi roolia, eikä ainakaan tällaista sivustaseuraajan asemaa. Näin korostetaan sitä vaadetta EU:n suuntaan.