Banner Before Header

Professori: Tartunnanjäljityksen käytäntöjä pitää kehittää – rokotukset huomioon riskinarviossa ja jäljitys sinne, missä se toimii parhaiten

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuortin mukaan koronajäljitys kaipaa päivittämistä (siirryt toiseen palveluun). Epidemiatilanne on muuttunut huomattavasti, vaikka jotkut piirteet ovat samoja kuin edellisellä syyslomakaudella.

– Viime lokakuussa olimme tilanteessa, jossa tartunnanjäljitys alkoi olla tietyillä alueilla vaikeuksissa suurten ilmaantuvuuslukujen kanssa. Nyt meillä on helpommin tarttuva delta-virus, mutta myös rokotteet, Nuorti toteaa.

Lokakuussa päivittäiset tartunnat ovat nousseet uusiin ennätyslukemiin. Rajoitusten purku ja kontaktien lisääntyminen ovat mahdollistaneet leviämistilanteita, joissa yksi henkilö voi tartuttaa entistä useamman.

Tavoiteltu lähes 80 prosentin rokotuskattavuus yli 12-vuotiailla lähestyy, mutta päivittäiset uudet tartunnat ja sairaalahoidon tarve ovat kasvaneet merkittävästi syksyn aallon aikana.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietojen mukaan viime viikolla sairaalahoitoon joutuneista potilaista 77 prosenttia oli rokottamattomia.

Jäjitys kaipaa kohdentamista rokottamattomiin

Tartunnanjäljitystä tarvitaan Nuortin mukaan edelleenkin, sillä se on rajoitusten ja rokotusten ohella tärkeä keino suojata riskiryhmiä ja pitää Suomea auki, niin kuin se on epidemian puitteissa mahdollista.

– Tartunnanjäljityksen kohdentaminen on avainkysymys. Meidän täytyy muuttuneessa tilanteessa kehittää tartunnanjäljityksen käytäntöjä.

Nuortin mukaan rokotusstatusta voitaisiin hyödyntää tartunnanjäljityksen riskinarviossa THL:n ohjeen mukaisesti.

Jos henkilöllä on täysi rokotussuoja, ei altistumistilanne automaattisesti tarkoita karanteenia, vaan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi käyttää harkintaansa.

– Esimerkiksi Pirkanmaalla karanteeniin määrätään lähinnä vain sellaiset, joilla ei ole täyttä rokotesuojaa ja altistus on tapahtunut pitkässä lähikontaktissa, Nuorti kertoo.

Suuret ja liikkuvat joukot kivenä jäljittäjän kengässä

Kimurantti yksityiskohta koronajäljityksessä on se, etteivät kaikki tartuta samalla tavalla kuin toiset, vaan korona leviää etenkin niin sanottujen supertartuttajien (siirryt toiseen palveluun) kautta.

Nuortin mukaan delta-muunnosta edeltävänä aikana ainoastaan 10–20 prosenttia tartunnan saaneista aiheutti 80 prosenttia jatkotartunnoista. Toisaalta ilmeisesti noin puolet sairastuneista ei välitä tautia eteenpäin lainkaan (siirryt toiseen palveluun).

– Tärkeää on siis jäljitystoiminnan priorisointi. Jäljitystä pitäisi kohdentaa niihin tapahtumiin, joissa on suuri riski jatkotartunnoille ja leviämispotentiaalia väestöön. Toisekseen pitää katsoa, missä tilanteissa tartunnanjäljitys toimii parhaiten, Nuorti sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi syyskuussa riskipotentiaalin arviointitaulukon (siirryt toiseen palveluun) työkaluksi tapahtumien tartunta- ja leviämisriskin arviointiin.

Riskit arvioitiin suurimmiksi massakonserteissa ja sisäurheilukatsomoissa sekä pubeissa, yökerhoissa ja karaokebaareissa.

Mitä suurempia ja liikkuvampia joukot ovat, sitä enemmän jäljitys työllistää. Viikonlopun juhlahulinoissa baaria saatetaan vaihtaa tiuhaan ja tavata paljon tuntemattomia ihmisiä.

Epidemiologian professori Pekka Nuorti arvioi, että virus on seuralaisenamme vielä pitkään. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Toisaalta kaikkia tartunnan saaneita ei tarvitsekaan saada haaviin. Viruksen eksponentiaalista leviämistä hillitsee suuresti jo sekin, jos osa tartuntaketjuista saadaan katkaistua.

Epidemiologiselta kantilta katsoen erityisen merkittävää on se, onko ryhmällä selkeä nimittäjä, yhdistävä tekijä, jonka avulla altistuneet voidaan tunnistaa ja tavoittaa.

Yöelämään liittyvien tartuntaketjujen jäljitys voi siis olla tuskallisen vaikeaa, mutta Nuorti listaa esimerkkejä tilanteista, joissa jäljityksestä hyödytään suuresti.

– Sellaisia ovat ilman muuta sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä tapahtuva tartunnanjäljitys ja esimerkiksi perhepiirit, vastaanottokeskukset tai leirit, joissa on yhteismajoitus sekä joukkueharrastukset ja työpaikat. Näissä jäljitys on yleensä tehokasta.

Jäljitystyön rajallisten resurssien säästämiseksi Nuorti kannattaa tämän kaltaisten tilanteiden priorisointia jatkossakin.

Liian suurten linjojen vetäminen tai kultaisten sääntöjen kirjoittaminen on vaikeaa. Tilannekohtainen arvio ja harkinta on aina tarpeen epidemian selvityksessä.

Aktiivinen jäljitys voidaan lopettaa, kun koronasta tulee tauti muiden joukossa

Milloin jäljitys sitten voidaan lopettaa? Kysymys on monitahoinen.

Nuortin mukaan koronavirus ei häviä maailmasta tai meiltä mihinkään, vaan kehittyy hiljalleen osaksi ihmislajin tautikatalogia. Siitä tulee siis tauti muiden joukossa. Tällä hetkellä on vaikeaa sanoa päivämäärää tai rajapyykkiä, jolloin tämä toteutuu.

Suomen tavoitteena on 80 prosentin rokotuskattavuus yli 12-vuotiailla, mutta leviämisen kannalta pitää katsoa koko väestön immuniteettia. Vaikka tavoitteeseen päästäisiin, jää yhä yli 1,5 miljoonaa ihmistä ilman täyttä rokotuksen suojaa.

Viruksen leviäminen ei tule siis pysähtymään, kun rokotuksetkaan eivät täysin estä tartuntoja. Vaikka esimerkiksi Britanniassa ja Israelissa rokotuskattavuudet ovat korkeita, niissäkin matalan kattavuuden ryhmät ylläpitävät viruksen kiertoa.

– Epidemia tulee mahdollisesti jatkumaan tämän tyyppisenä, että meillä on 6–8 viikon mittaisia tautiaaltoja ja sen jälkeen matalampia kausia. Tartuntahuiput madaltuvat väestön immuniteetin lisääntyessä, ja vähitellen tauti lievenee.

Nuortin mukaan jäljitys on epidemiantorjunnan perustyökalu, joka tukee rokotuksia yhteiskunnan pitämisessä auki, joten se tulee säilymään työkalupakissa edelleen.

Varsinkin, kun kukaan ei vielä tiedä varmaksi, mihin epidemia tulee tästä kehittymään.

Lue myös:

Suuret kaupungit haluavat pikaisen muutoksen koronan tartunnanjäljitykseen: laajoista karanteeneista esimerkiksi päiväkodeissa tulisi luopua

”Näin ei voida jatkaa”, sanoo lääkäri Esa Rintala – koronan jäljitys ja testaaminen ovat ajaneet terveydenhuollon äärirajoille

Source Link yle.fi