Banner Before Header

Puhtaan energian jättilaitos kariutui, kun luonto päihitti insinöörit – Fortum vetäytyi St1:n geotermisestä pilotista Espoossa

Yksi viime vuosien kiinnostavimmista puhtaan energian hankkeista kerää nyt pölyä päälleen kaukolämpökeskuksen pihalla Espoon Otaniemessä. St1:n työmaalla on eletty hiljaiseloa jo tovin aikaa ja eilen Fortum ilmoitti irtautuvansa geotermisen lämmön laitoshankkeesta.

Seitsemän vuoden yritys riitti Fortumille.

– Tässä ajassa ei saavutettu kaupallisesti ja teknisesti toimivaa ratkaisua. Energia-ala kehittyy nopeasti, ja muut puhtaat tuotantomuodot ovat ohittaneet kilpailukyvyssä geotermisen tuotannon. Keskitämme resurssimme jatkossa näiden hankkeiden edistämiseen, sanoo Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa tiedotteessa.

Fortumin ilmoitus on yhdenlainen piste kunnianhimoiselle hankeelle, jota on seurattu suurella mielenkiinnolla sen alkuajoista lähtien. Tie maan syvyyksiin on ollut pitkä ja vaikea ja päätyi lopulta ongelmaan, jota ei osata ratkaista ainakaan nykyisillä keinoilla.

Laitoksen piti tuottaa 10 prosenttia Espoon kaukolämmöstä vuonna 2017

Vuonna 2015 Espoon Otaniemessä kuhisi, kun media tutustui kunnianhimoiseen puhtaan energian hankkeeseen. St1:n koeporaukset olivat käynnissä ja tavoitteena oli pumpata lämpöä liki seitsemän kilometrin syvyydestä. Kaukolämpöyhtiö Fortum oli sitoutunut ostamaan laitoksen lämmön, jonka suunniteltiin kattavan 10 prosenttia Espoon tarpeesta.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan laitoksen oli määrä valmistua vuonna 2017. Laitossuunitelman mittakaava oli ja on edelleen omaa luokkaansa.

Lämpökaivomatematiikkaa.
Lämpökaivomatematiikkaa: 7 reikää 300 metrin syvyyteen lämmittää yhden kerrostalon. 1 reikä 1,3 kilometrin syvyyteen lämmittää 4 kerrostaloa. 2 reikää 6,4 kilometrin syvyyteen lämmittää kaupunginosan. (Mikäli gif ei näy oikein, voit kokeilla avata jutun selaimessa)Petteri Juuti / Yle

Tarkoitus oli porata liki seitsemän kilometrin syvyyteen kaksi ämpärin levyistä reikää. Toiseen pumpattaisiin viileää vettä, joka kulkisi maan alla pienissä raoissa kohti toista reikää. Sieltä maan pinnalle saataisiin niin kuumaa vettä, että sitä voitaisiin käyttää suoraan kaukolämmityksessä ilman lämpöpumppuja.

Poraus ennennäkemättömän syvälle viivästyi vuosilla

Energiakaivojen syvyys oli Suomen olosuhteissa täysin poikkeuksellinen, eikä poraus sujunut ongelmitta. Yle uutisoi ongelmista vuonna 2018.

Suomen syvin reikä kallistui – Kolaus uusiutuvan energian jättihankkeelle

Porausten viimeinen vaihe alkoi vuonna 2019 ja vielä tuolloin usko tekniikkaan oli kova.

Maan syvyyksien lämmöllä korvataan vielä kivihiiltä, uskoo Espoon koelaitoksen kanssa kamppaillut St1: ”Oppirahat on maksettava”

Kallio piti pintansa paineessakin ja vesitti tuotantotavoitteet

St1 onnistui lopulta poraamaan lämpökaivot tavoitesyvyyteen, mutta lopulta suomalainen kallioperä osoittautui insinööritaitoa vahvemmaksi. Yrityksistä huolimatta St1 ei saanut suurennettua kaivojen välillä meneviä pieniä rakoja, joten vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen.

– Näyttää siltä, että se alkuperäinen idea laitoksesta ei toteudu. Meidän pitää ihan merkittävästi parantaa sitä vedenjohtavuutta siellä kivessä, sanoo Hannes Haapalahti, joka johtaa St1:n Maasta lämpöä -yksikköä.

Vaikka Fortum sanoi tiedotteessa kääntävänsä katseen geotermisestä lämmöstä muihin tuotantomuotoihin, St1 ei ole tyystin tulppaamassa Otaniemen lämpökaivoja. Vaikka tällä hetkellä ei ole tietoa tekniikasta, jolla raot maan syvyyksissä saataisiin merkittävästi nykyistä isommiksi, tutkimusta ja kehitystä jatketaan konttorilta käsin.

100 miljoonaa meni, mutta oppiakin tuli

Otaniemen pilottilaitokseen on käytetty suurinpiirtein sata miljoonaa euroa. Kymmenisen miljoonaa on ollut julkista tukea, loput on maksanut St1 itse.

Vaikka laitosta ei tullut, rahat eivät menneet Haapalahden mukaan hukkaan. Pilotin ansiosta yhtiö on oppinut paljon geologiasta ja poraamisesta.

Opeista hyötyvät myös ahtaiden tonttien taloyhtiöt, joiden pihalle ei mahdu tavanomaisia 300 metriä syviä maalämpökaivoja.

– Tavanomaista syvempien lämpökaivojen kehityskulku on itse asiassa aikanaan alkanut Otaniemen projektista. Se on synnyttänyt ihan uuden liiketoiminnan, joka tänä päivänä tuottaa jo ihan kilpailukykyisiä ratkaisuja esimerkiksi taloyhtiöiden lämmitykseen.

Haapalahti kertoo St1:n olevan tavalla tai toisella mukana myös monissa kaukolämpöyhtiöiden geolämpöhankkeissa, joissa tavoitellaan yli kilometrin syvyisiä kaivoja.

Pettymyksestä huolimatta pilottihanke ei kaduta.

– Meillä on edessä joka tapauksessa vihreä siirtymä ja se vaatii mittavia ja ennakkoluulottomia investointeja uusiin tekniikoihin. Me olemme ylpeitä panostuksistamme Otaniemen hankkeeseen ja haluamme näyttää tietä muillekin toimijoille.

Asiantuntija: ”Mitään ei saa, jos mitään ei kokeile”

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n asiantuntija antaa arvoa St1:n yritykselle, vaikkei tavoite laitoksesta onnistunutkaan. Hanke toi mukanaan huomattavaa edistystä seismologian, geologian ja geofysiikan aloille.

– Eihän tällaista tietoa ole ollut mahdollista saada mistään aikaisemmin. Tämä toi perustutkimukselle ison potkun, sanoo geoenergian johtava asiantuntija Teppo Arola.

Arola uskoo, että Otaniemen kaltaista yritystä ei ainakaan vähään aikaan nähdä epäonnistumisen takia. Mutta matalampien geolämpökaivojen osalta tilanne on eri. Hänen mukaansa niissä kyse ei ole niinkään siitä, saadaanko tekniikka toimimaan, vaan siitä, milloin se saadaan riittävän edulliseksi.

St1:n hanke on kaikesta huolimatta ollut tärkeä.

– On tietysti helppo sanoa, ettei tullutkaan mitän, mutta kyllä me tällaisia tarvitaan, että ala menee eteenpäin, sanoo Arola.

Mitä ajatuksia tämä juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 23.4.2022 kello 23:een saakka.

Voit kuunnella lisää Teppo Arolan ajatuksia Otaniemen hankkeen kaatumisen merkityksestä ja geolämmön tulevaisuudesta tästä Areena-audiosta.

Ylen verkkojutut Otaniemen laitoksesta:

Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvyydestä (28.11.2014)

Huima hanke Espoossa: Suomen syvin reikä ja peruskalliosta kaukolämpövoimala (13.5.2015)

Suomen syvin reikä kallistui – Kolaus uusiutuvan energian jättihankkeelle (5.9.2017)

Ihmettelitkö eilen illalla, kun Helsingissä ja Espoossa pamahti? Pumpattava vesi paukutteli maaperää yli kuuden kilometrin syvyydessä (9.7.2018)

Otaniemen reikä voi teoriassa aiheuttaa vielä lisää maanjäristyksiä – Sveitsissä samanlaisen laitoksen rakentaminen keskeytettiin (27.2.2019)

Kilometrien syvyyteen yltävät poraukset jatkuvat elokuussa Espoon Otaniemessä – Geolämpölaitos ensi vuonna koekäyttöön (4.7.2019)

Maan syvyyksien lämmöllä korvataan vielä kivihiiltä, uskoo Espoon koelaitoksen kanssa kamppaillut St1: ”Oppirahat on maksettava” (4.9.2019)

Kotimme voivat pian lämmitä syvältä maan ytimestä tulevalla energialla, ja ennen pitkää se saattaa hiljentää tulivuoret (31.3.2021)

Source Link yle.fi