Valintalautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto toivoo, että julkisuutta riittäisi useammille kovatasoisille romaaneille.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoja tavoittelevien romaanien kirjo oli tänä vuonna poikkeuksellinen sekä määrältään että laadultaan, sanoo kuusi ehdokasromaania valinneen valintalautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).
Palkinnon saajaksi ovat ehdolla Joel Elstelän Sirkusleijonan mieli (WSOY), Rosa Liksomin Väylä (Like), Marjo Niemen Kuuleminen (Teos), Matias Riikosen Matara (Teos), Pirkko Saision Passio (Siltala) ja Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto (Otava).
Valintalautakunta luki maaliskuun ja marraskuun välillä noin pari sataa kirjaa, Alanko-Kahiluoto kertoo. Hänen mukaansa kuuden ehdokkaan listalle päätyi kirjoja, jotka ovat kieleltään korkeatasoisia, taiteellisesti kunnianhimoisia ja rakenteeltaan harkittuja.
– Kirjallisuudessa aihe ei ole niin keskeinen kuin se, että kieli on erityisen taitavaa ja kirja on taiteellisesti kunnianhimoinen, sanoo Alanko-Kahiluoto, joka on taustaltaan kirjallisuudentutkija.
Hänen mukaansa kulunut kirjavuosi on ollut erityisen laadukas. Alanko-Kahiluoto toivookin, että kuuden ehdokkaan sijaan olisi ensin mahdollista julkistaa vaikkapa paristakymmenestä teoksesta koostuva niin sanottu pitkä lista. Näin useampi teos pääsisi julkisuuteen. Pitkän listan ympärille Alanko-Kahiluoto toivoisi vielä vilkasta julkista keskustelua ennen ehdokkaiden rajaamista ja voittajan valintaa.
– Meillä on Suomessa todella korkeatasoinen kirjallisuus. Olisi hienoa, jos julkisuuteen nousisi entistä useampi kovalaatuinen ja kiinnostava teos, hän perustelee.
Lautakunnan muut jäsenet olivat Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen ja Helsingin keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.
Voittajan valitsee elokuvaohjaaja Zaida Bergroth. Palkinnonsaaja julkistetaan 1. joulukuuta. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Myös yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan. Äänestys Kirjasäätiön nettisivuilla on auki 21. marraskuuta saakka.
Poikien leikkejä ja sodan uhkaa
Nyt ehdolla olevista kirjailijoista Saisio, Liksom ja Viikilä on palkittu kaunokirjallisuuden Finlandialla myös aiemmin.
Saisio sai vuonna 2003 Finlandian romaanistaan Punainen erokirja, joka oli omaelämäkerrallisia aineksia sisältävän trilogian päätösosa. Myös kaksi aiempaa osaa olivat ehdolla Finlandia-palkinnon saajiksi. Yhteensä Saisio (s. 1949) on ollut ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandian saajaksi nyt seitsemän kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1992 salanimellä Eva Wein.
Rosa Liksom (s.1958) palkittiin Finlandialla vuonna 2011 romaanistaan Hytti nro 6. Jukka Viikilä (s. 1973) puolestaan sai palkinnon esikoisromaanistaan Akvarelleja Engelin kaupungista vuonna 2016. Nyt ehdolla oleva Taivaallinen vastaanotto on myös runoja julkaisseen Viikilän toinen romaani.
Joel Elstelälle (s. 1961), Matias Riikoselle (s. 1989) sekä Marjo Niemelle (s. 1978) Finlandia-ehdokkuus on ensimmäinen.
Ehdolla olevista teoksista useampi sijoittuu menneisyyteen. Liksomin Väylä sijoittuu Lapin sotaan vuoteen 1944 ja kertoo sodan jaloista pakenevista ihmisistä. Elstelän Sirkusleijonan mielessä puolestaan liikutaan vuoden 1940 Berliinissä. Saision Passiossa seurataan erään korun kulkeutumista 1400-luvun lopun Firenzestä 1900-luvun Helsinkiin.
Niemen Kuulemisessa minäkertoja purkaa tuntojaan kirjemuodossa. Viikilän moniääninen Taivaallinen vastaanotto kertoo kirjailijasta nimeltä Jan Holm ja siitä, miten lukijat hänen teostaan tulkitsevat. Riikosen Matara puolestaan kuvaa leikkivien poikien luomaa valtakuntaa, jossa sota tekee tuloaan.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto perustettiin vuonna 1984. Viime vuonna Finlandian voitti Anni Kytömäen romaani Margarita.
Nykyään myös tietokirjat sekä lasten- ja nuortenkirjat saavat vuosittain omat Finlandiansa.