Tälle vuodelle Puolustusvoimille oli kaavailtu kaikkiaan 62 kansainvälistä harjoitusta Suomessa ja ulkomailla.
Vuoden ehkä suurin kansainvälinen harjoitus Suomessa on Arrow 22 -harjoitus toukokuussa Niinisalossa ja Säkylässä.
Arrow 22 on mekanisoitujen joukkojen pääsotaharjoitus Suomessa. Harjoitukseen osallistuu 3 400 henkilöä, noin 150 panssaroitua ajoneuvoa ja 300 muuta ajoneuvoa.
Yhdysvaltain joukot osallistuivat Niinisalossa Arrow 18 -harjoitukseen Abrams-taistelupanssarivaunuilla.
Harjoitukseen osallistuu lisäksi kansainvälisiä joukkoja Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Latviasta ja Virosta.
Arrow on ainoa harjoitus, jolloin kumppanimaiden panssareita on tänä vuonna Suomen maan kamaralla.
– Näin se on hyvin tyypillisesti. Ei muita harjoituksia ole kuin Arrow, jossa on Suomessa kumppanimaiden mekanisoituja joukkoja, erityisasiantuntija Mika Varvikko puolustusministeriöstä kertoo.
Yhdysvaltain Euroopan maavoimajoukkojen ratsuväkieskadroonasta Arrow 22 -harjoitukseen osallistuu noin 110 henkilöä Stryker -taisteluajoneuvoilla.
Isosta-Britanniasta harjoitusvahvuuteen liittyy noin 120 hengen panssarivaunukomppania, pääasiassa Challenger 2 -taistelupanssarivaunuilla.
Virolainen 40 hengen panssarijääkärijoukkue tuo mukanaan CV9035 rynnäkköpanssarivaunut, ja Latviasta tulee 40 hengen jalkaväkijoukkue, jonka kalustona ovat Patrian uudet panssariajoneuvot.
Ilmavoimille ei ole tulossa laivueiden vierailuja kumppanimaista, kuten vaikka toukokuussa 2016, jolloin Oregonin kansalliskaartin F15-hävittäjät harjoittelivat Karjalan lennoston kanssa.
Kesäkuussa 2021 Yhdysvaltojen merijalkaväki toteutti laivuevierailun niin ikään Karjalan lennostoon. Ilmavoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan mahdollisuuksia tarkastellaan kuitenkin jatkuvasti, kuten muidenkin puolustushaarojen osalta.
Oregonin kansalliskaartin F15-hävittäjät harjoittelivat Rissalassa kuusi vuotta sitten.
Yhdysvaltojen kanssa harjoitellaan säännöllisesti ilmatankkausta.
– Niitä on järjestetty jo koko 2010-luku. Keväisin ja syksyisin on ilmatankkausviikko, hyvin tyypillisesti ne järjestetään Yhdysvaltain kanssa, Varvikko sanoo.
Mistään pullistelusta ei kansainvälisessä harjoittelussa ole siis kyse.
Suomen kamaralla järjestettävät kansainväliset harjoitukset ovat sangen pienimuotoisia ja harjoituksissa ei liikutella kymmeniätuhansia sotilaita, vaan satoja tai kymmeniä kumppanimaiden osalta.
– Kansainvälinen harjoitusyhteistyö on osa puolustuskyvyn vahvistamista ja kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämistä, Varvikko summaa.
Viime vuoden lokakuussa hyväksytystä harjoitusohjelmasta on julkaistu ylimalkaiset perustiedot kaikkiaan 43 harjoituksesta.
– Tuo lista on se, mitä Suomena voimme kertoa ennakkoon. Sen takia siitä puuttuu parikymmentä harjoitusta, koska ne ovat muun maan järjestämiä harjoituksia, ja kumppanimaa ei ole halunnut, että niistä ei anneta tietoja etukäteen, Varvikko sanoo.
Osa alkuvuoden harjoituksista jouduttiin yhä perumaan koronapandemian vuoksi.
Esimerkiksi erikoisjoukkojen kansainvälisistä talviharjoituksista Suomessa alkuvuonna Talvikotka jäi kotimaisten joukkojen harjoitukseksi ja Northern Griffin peruuntui kokonaan.
Korona on muutenkin vaikeuttanut kansainvälistä harjoittelua parin vuoden aikana.
– Vuosina 2020 ja 2021 peruuntui noin kolmasosa suunnitteluista ja hyväksytyistä harjoituksista. Lisäksi lukuisia tapahtumia on toteutettu sopeutetusti. Peruuntuneet harjoitukset tarkoittavat sitä, että on muodostunut koulutusvelkaa, jota tulevina vuosina pyritään paikkaamaan, Varvikko toteaa.
Koronapandemia on hankaloittanut niin kansallista harjoittelua kuin osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin. Puolustusvoimilla on tarkoitus kuroa umpeen syntynyttä harjoitusvelkaa.
Kaikista tulevista harjoituksista ei ole tietoa.
– Kansallinen harjoitustoiminta elää koko ajan koronapandemian johdosta, ja myös turvallisuustilanteen johdosta. Uusia mahdollisuuksia arvioidaan jatkuvasti, ja paikataan peruuntuneita harjoituksia kahden vuoden ajalta.
– Puolustusvoimat kertoo harjoituksista joko ennen harjoitusta, harjoituksen aikana tai heti harjoituksen päätyttyä. Pyrimme mahdollisimman suureen avoimuuteen harjoitustoiminnassa. Jos harjoittelemme kumppanien kanssa, ja he eivät halua kertoa ennakkoon, kerromme harjoituksen päätyttyä, Varvikko toteaa.
Esimerkiksi maaliskuussa Suomesta osallistui 65 henkilöä Sauber Strike -ilmatorjuntaharjoitukseen Keski-Euroopassa ja Baltiassa, ja asiasta tiedotettiin suomalaisten lähdettyä kotimatkalle.
Valtaosa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoittelusta tapahtuu ulkomailla.
Tämän vuoden suurin suomalaisten osallistuminen oli Cold Response -harjoitus Pohjois-Norjassa.
– Siellä oli noin 680 sotilasta Suomesta. Kaikkiaan harjoituksen osallistui 30 000 henkeä, Varvikko sanoo.
– Yksi maavoimien iso harjoitus ulkomailla on Viron pääsotaharjoitus, Hedgehog, toukokuussa. Maavoimat tiedottaa osallistujamäärät. Osallistujamäärät ovat maltillisia. Yleensä ne ovat muutamia kymmeniä tai 100–200 sotilasta, Varvikko jatkaa.
Suomalaisia sotilaita Cold Response -harjoituksessa Norjassa noin kuukausi sitten.
Suomessa järjestettäviä kansainvälisiä harjoituksia on kymmenkunta tänä vuonna.
Esimerkiksi tämän kevään Lighting Strike -tulenjohtoharjoitus on Rovajärvellä, ja lopullinen vahvistus kumppanimaista vielä puuttuu.
Final-lentoharjoitus on Suomen, Ruotsin ja Norjan nuorten lentäjien yhteinen koulutustapahtuma vuosittain.
Maavoimilla, merivoimilla ja ilmavoimilla on jatkuvaa kansainvälistä harjoittelua Ruotsin ja Norjan kanssa niin sanotussa Cross Border Training -harjoituskehyksessä.
– Näitä on ollut nyt normaaliin talvikauteen verrattuna enemmän. Yhteistyötä on tiivistetty, Varvikko kertoo.
– Alkuvuonna on ollut muun muassa aktiivista merivoimien harjoitustoimintaa Ruotsin ja muiden Itämeren alueella toimivien alusosastojen kanssa. Samoin ilmavoimien harjoitustoiminta on ollut ollut aktiivista lähialueen lento-osastojen kanssa. Tämä harjoitustoiminta on ollut suhteellisen pienimuotoista, mutta hyvin kustannustehokasta ja joustavasti toteutettavaa, Varvikko jatkaa.
Merivoimilla, kuten Ilmavoimilla ja Maavoimilla, on aktiivista yhteistä harjoittelua Ruotsin ja Norjan kanssa.