Banner Before Header

Putinin peite­sotien luotto­mies sai uuden sala­peräisen tehtävän

Maailmalla on ihmetelty ripeyttä, jolla Venäjän johtama ja aiemmin huonosti tunnettu Kollektiivinen turvallisuusjärjestö (ODKB /CSTO ) lähetti Kazakstaniin niin kutsuttuja ”rauhanturvaajia”.

Operaatio saatiin pystyyn vain muutamassa päivässä. Samalla maailma sai kouriintuntuvan opetuksen siitä, että läntisellä puolustusliitto Natolla on entisen Neuvostoliiton alueella entistä itsevarmempi venäläisjohtoinen haastaja sotilasliiton ominaisuudessa.

Kazakstanin ”rauhanturvaoperaation” kaikkia taustoja ja motiiveja ei vielä tiedetä, mutta jotain voi silti päätellä siitä, millaisen miehen presidentti Vladimir Putin valtuutti sitä toteuttamaan.

Venäjän puolustusministeriön julkaisema kuva ensimmäisten venäläisjoukkojen lähdöstä Kazakstaniin 6. tammikuuta.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti perjantaina, että Kazakstaniin lähetettäviä joukkoja johtamaan on nimitetty Venäjän maahanlaskujoukkojen komentaja, kenraalieversti Andrei Nikolajevitsh Serdjukov, 59. Hänen aiempi uransa viittaa pikemminkin salattuihin sotaoperaatioihin kuin rauhanoperaatioihin.

Serdjukovia ei pidä sotkea hänen sukunimikaimaansa Anatoli Eduardovitsh Serdjukoviin, 60, joka toimi taannoin Venäjän puolustusministerinä ja joutui eroamaan 2012 sotkeuduttuaan korruptioskandaaliin. Miehillä ei ole myöskään minkäänlaista sukulaisuussuhdetta, kertoo Venäjän media.

Kenraalieversti Andrei Serdjukov on yksi presidentti Putinin tärkeimmistä luottomiehistä, joka näyttää olevan keskeisessä roolissa aina silloin, kun Venäjä onnistuu yllättämään lännen sotilastoimillaan.

Kun niin kutsutut ”pienet vihreät miehet” eli Venäjän tunnuksettomat erikoisjoukkojen sotilaat ilmestyivät Krimille valtaamaan niemimaan Ukrainalta keväällä 2014, maahanlaskujoukkojen osalta operaatiota johti nimenomaan Serdjukov.

Serdjukovin rooli Krimillä vahvistui kuitenkin vasta myöhemmin, kun venäläislehti Izvestija kirjoitti siitä vuonna 2016 Serdjukovin noustessa Venäjän maahanlaskujoukkojen komentajaksi. Izvestijan mukaan keväällä 2014 Serdjukov oli johtanut ”Krimin loistavaa operaatiota”.

Venäjän tunnuksettomia erikoisjoukkojen sotilaita kutsuttiin Krimin valtauksen alussa muun muassa ”krimiläisiksi itsepuolustusjoukoiksi” tai ”kohteliaiksi miehiksi”. Kuva on Simferopolista maaliskuulta 2014.

Ukrainan turvallisuuspalvelun mukaan Serdjukovilla on ollut tärkeä rooli myös Itä-Ukrainan sodassa, jossa hän on johtanut Venäjän peiteltyjä miehitysjoukkoja Donbassissa eli niin kutsutuissa Donetskin ja Luhanskin ”kapinallistasavalloissa”.

Serdjukovin virallisesta ansioluettelosta tätä tietoa ei löydy, sillä Venäjä kiistää yhä oman sotilaallisen roolinsa Itä-Ukrainassa ja väittää konfliktia ”Ukrainan sisäiseksi”.

Serdjukovin roolista Itä-Ukrainassa on kertonut muun muassa Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n entinen johtaja Vasyl Hrytsak. Serdjukovin kerrotaan käyttäneen sodassa peitenimeä ”Sedov”, ja hänellä oli ollut aktiivinen rooli ainakin vuonna 2015.

Vuonna 2017 Ukraina asetti Serdjukovin pakotelistalleen Donbassin ja Krimin aggressioiden vuoksi, kertoi uutistoimisto Ria Novosti. Myös Ukrainan puolustusministeriö on ilmoittanut Serdjukovin vastanneen Krimin operaatiosta ja Donbassin sotatoimista.

Serdjukovin nousujohteinen ura sai takaiskun syyskuussa 2017, kun hänen saattueensa joutui auto-onnettomuuteen Murmanskin alueella Venäjän Zapad-sotaharjoitusten aikana.

Serdjukov sai vammoja päähänsä ja hänen selkärankaansa kerrottiin tulleen murtuman. Hän toipui onnettomuudesta, mutta hänen uumoiltu lähettämisensä Syyriaan viivästyi vammojen vuoksi parilla vuodella.

Vuonna 2019 Serdjukov sai vihdoin venäläisjoukkojen komentajatehtävän Syyriassa. Tätä palvelusta kesti vain huhtikuusta syyskuuhun, mutta Venäjän mediassa on kerrottu sen olleen niin menestyksekäs, että juuri se sinetöi Serdjukoville Venäjän sankarin arvonimen 2020.

Venäjän sotilaallinen väliintulo Syyriassa on auttanut maan itsevaltaista johtajaa Bashar al-Assadia pysymään vallassa. Venäjää itseään se on auttanut vahvistamaan sekä sotakokemustaan että sotilaallista läsnäoloaan Lähi-idässä ja Välimerellä.

Lue lisää: Venäjän maahanlaskujoukkojen komentaja vakavassa kolarissa – hurja video autokolonnan riskiohituksesta julki

Venäjän tavoitteena on laajentaa Kollektiivisesta turvallisuusjärjestöstä todellinen korvaaja entiselle itäblokin sotilasliitolle eli Varsovan liitolle. Kuvassa on valkovenäläisiä sotilaita, jotka saapuivat Kazakstaniin 8. tammikuuta.

Serdjukovin ansiolistalla on myös monia muita Venäjän johdon näkökulmasta menestyksekkäitä operaatioita.

Serdjukov oli mukana molemmissa Tshetshenian sodissa, jotka käytiin vuosina 1994–1997 ja 1999–2009. Jälkimmäinen sota onnistui lopettamaan Venäjän sisäisen tasavallan itsenäisyyshaaveet. Menestyksen salaisuus oli Ahmad ja Ramzan Kadyrovin klaanin kanssa tehty liitto, kun Moskova ulkoisti tasavallan verisen kurinpidon tshetsheenien omiin käsiin.

Tuoreessa Valko-Venäjän kansannousussa Serdjukovin kerrotaan vaikuttaneen niin ikään taustalla antamalla Venäjän tukea itsevaltaiselle Aljaksandr Lukashenkalle. Kun valkovenäläiset tulivat elokuussa 2020 kaduille protestoimaan Lukashenkan vilppivaaleja vastaan, Venäjän maahanlaskujoukot saapuivat tasavaltaan syyskuussa 2020 Slaavilainen veljeys -nimiseen sotaharjoitukseen.

Venäjän puolustusministeriön mukaan Serdjukov otti harjoitukseen osaa aktiivisesti. Kremlin-mielisen Svobodnaja Pressa -sivuston mukaan Serdjukovin tuki oli Lukashenkalle merkittävä protestien tukahduttamisessa. Siitä ei ole tietoa, osallistuivatko Serdjukovin komentamat venäläisjoukot tuolloin konkreettisesti esimerkiksi mielenosoittajien kiinniottoihin.

– Batka olisi itsekin voinut selviytyä protestoijista, mutta venäläisten laskuvarjojoukkojen läsnäolo oli hänelle merkittävä tuki ennen kaikkea siinä mielessä, että niin pystyttiin hillitsemään sotilaallisia provokaatioita Puolan ja Baltian maiden taholta, Svobodnaja Pressan artikkelissa väitetään.

Batka on Lukashenkan kutsumanimi, joka tarkoittaa isää, isäukkoa.

Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön kuuluvat tällä hetkellä jäseninä Venäjän ja Kazakstanin lisäksi myös Valko-Venäjä, Armenia, Tadzhikistan ja Kirgisia. Kuvassa venäläissotilaat ovat lähdössä Kazakstaniin 6. tammikuuta.

Serdjukovilla on konkreettista kokemusta myös puolustusliitto Naton haastamisesta Euroopassa.

Kesäkuussa 1999 käynnistyi erikoinen kilpajuoksu Pristinan lentokentälle, kun Kosovossa piti alkaa YK:n valtuuttama, Nato-johtoinen rauhanturvaoperaatio. Ennen kuin Naton kokoamat KFOR-joukot ehtivät paikalle, Venäjä oli siirtänyt yllättäen osan Bosnia-Hertsegovinassa olleista venäläisistä rauhanturvajoukoistaan Pristinan lentokentälle ja vallannut sen yhdessä yössä.

Venäläisjoukot turvautuivat tuolloinkin hämäykseen. Heidän miehistönkuljetusvaunuissaan luki Bosnian operaatioon viittaava SFOR-tunnus, mutta Pristinan kentälle he etenivät niin, että tunnuksen ensimmäinen kirjain oli maalattu päälle ja vaunuissa lukikin KFOR, kertoi muun muassa CNN.

Alkoi viikkoja kestänyt pattitilanne, joka laukesi lopulta neuvotteluilla Naton ja Venäjän välillä. Venäjän joukot osallistuivat sen jälkeen Kosovon rauhanturvaoperaatioon, mutta eivät Naton alaisuudessa.

Serdjukov toimi tuolloin venäläisjoukkojen varakomentajana entisessä Jugoslaviassa. Venäjän median mukaan nimenomaan hänen määrätietoinen toimintansa esti Natoa toimimasta täysin mielivaltaisesti Kosovon rauhanturvaoperaatiossa.

– Juuri Serdjukovin johdolla Venäjän maahanlaskujoukkojen yhdistetty pataljoona suoritti marssin Pristinaan, Espreso.tv kirjoittaa.

Kremlin-mielinen propagandasivusto Tsargrad kuvailee Serdjukovia erittäin kokeneeksi ja analyyttiseksi sotilaaksi.

Sivuston mukaan Kazakstanin nykyistä tilannetta voi puolestaan verrata sekä Ukrainaan että Kosovoon, joissa ”Venäjän on täytynyt toimia vastustajan vakavia provokaatioita vastaan”. Tsargradin mukaan Serdjukovin nimitys Kazakstanin operaation johtoon kertoo myös siitä, että ”Kazakstania saattavat heiluttaa ulkomaiset vihollisvoimat”.

– Juuri siksi päätettiin kutsua paikalle yksi kaikkein kokeneimmista asiantuntijoista, joka hallitsee vastatoimet ”oransseille” provokaatioille, Tsargrad kirjoitti viitaten Serdjukoviin ja hänen kykyynsä tukahduttaa niin kutsuttuja värivallankumouksia.

Venäjän propagandassa Kazakstanin mellakoita on maalailtu Yhdysvaltain ja ylipäätään lännen ”inspiroimiksi” sekä ulkomaisten turvallisuuspalveluiden ohjaamiksi. Kokonaiskuvaa maan tapahtumista on mahdotonta saada, sillä Kazakstanin johto häiritsee internetyhteyksiä ja muun muassa ulkomaalaisten toimittajien on ollut vaikea päästä paikan päälle.

Source Link is.fi