Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_7b3d0b9ac7c8fb191d17dc7980eb7945, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Putinin Venäjä on matkalla kohti tappiota – mutta mitä tapahtuu sotilaallisen katastrofin jälkeen? – Uutisalue
Banner Before Header

Putinin Venäjä on matkalla kohti tappiota – mutta mitä tapahtuu sotilaallisen katastrofin jälkeen?

Ukrainan asevoimien vastahyökkäys työntää venäläisiä parhaillaan hyvällä tempolla taaksepäin sekä eteläisellä että itäisellä rintamalla.

Omaa mobilisaatiotaan kotirintamalla toimeenpaneva Venäjä ei ole vielä hävinnyt sotaa, mutta keskustelu sodan jälkeisestä tilanteesta on jo hyvässä vauhdissa. Sitä käytiin muun muassa Helsingin turvallisuuskonferenssissa viime viikonvaihteessa. Ulkopoliittisen instituutin isännöimään tapahtumaan otti osaa joukko eturivin tutkijoita kotimaasta ja maailmalta.

Monissa konferenssin puheenvuoroissa heijastui Vladimir Putinin hyökkäyssodan aiheuttaman muutoksen peruuttamattomuus – paluuta vanhaan Eurooppaan ei enää ole.

– Tämän sodan lopputulos muovaa Euroopan turvallisuutta vuosikymmeniksi, ellei jopa sukupolvien ajaksi, sanoi yhdysvaltalaisen Marshall Centerin Saksassa toimivan turvallisuuspolitiikan korkeakoulun dekaani Andrew Michta konferenssissa.

Lue lisää: Asiantuntija: Venäjän propaganda­kupla vuotaa ja Putin-kritiikki lisääntyy – ”Merkitsee lopun alkua Putinin hallinnolle”

Katri Pynnöniemi.

Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria Helsingin yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa hoitava Katri Pynnöniemi oli varovainen arvioissaan sodan jälkeisestä Venäjästä ja Euroopan suhteista Venäjään. Kuva on vielä sumea.

– Miten kuvitella tulevaisuutta tilanteessa, jossa kaikki meidän ajatuksemme siitä, millaista on mielekäs Venäjän-politiikka, eivät enää päde? Sota muovaa Venäjää ja meitä, Pynnöniemi pohti sunnuntaina pidetyssä paneelikeskustelussa.

– Venäjä polttaa siltoja sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti. Mikään aiempi politiikka ei kanna meitä kohti tulevaisuutta.

Pynnöniemi ei pidä mahdollisena sitä, että länsi voisi jotenkin ohjailla Venäjää suuntaan, jossa sen kanssa voitaisiin toimia. Venäjän kohtalo määräytyy Venäjällä.

– Skenaarioita voidaan totta kai miettiä. Jos Putin pystyy toimeenpanemaan liikekannallepanon kääntämättä kansaa Kremliä vastaan, voimme ehkä nähdä Venäjän ajautumisen nykyistäkin täydellisempään totalitarismin kauteen. Toinen mahdollisuus on se, että Putin menettää täysin otteen vallasta.

Venäjä mobilisoi. Liikekannallepanossa palvelukseen määrätyt ottivat osaa lähtöseremoniaan Sevastopolissa, Krimin niemimaalla 21. syyskuussa.

Venäjä polttaa siltoja sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti.

Ukraina on vapauttanut laajoja alueita miehityksestä viime viikkoina. Kuva Izjumin alueelta 1. lokakuuta.

Kadri Liik.

European Council of Foreign Relations -tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kadri Liik arvioi paneelikeskustelussa, että Putinin hallinnon kaatuminen voisi laukaista monenlaisia riskejä.

– Mutta ovatko ne suurempia kuin nämä nykyiset? Ainakin se antaisi Venäjälle, kuka siellä vallan ottaakin, tilaisuuden irrottautua tästä eskalaation kierteestä. Kyllä siellä jotkut varmasti ymmärtävät, että tilanne on katastrofaalinen, Liik sanoi.

– En usko, että pystymme tekemään paljoakaan vallanvaihdon toteuttamiseksi. Sen asettaminen politiikan päämääräksi olisi mielestäni länneltä väärin. Mutta jos vallanvaihto tapahtuu, niin antaa mennä vain.

Michael Kofman.

Yhdysvaltalaisen Center for Naval Analysis -tutkimuslaitoksen johtaja ja muun muassa Woodrow Wilsonin kansainvälinen keskuksen tutkija Michael Kofman oli samoilla linjoilla Liikin kanssa.

– Paljon riippuu siitä, miten hallinto romahtaa, Kofman pohti.

– On mielestäni väärin ajatella, että kuka tahansa Putinia seuraakin, hän on väistämättä edeltäjäänsä pahempi. Vallanvaihdoksissa käy usein niin, että seuraajasta tulee parempi johtaja. On todennäköisempää, että käy samoin kuin silloin, kun Hrushtshev seurasi Stalinia.

Kadri Liikin arvion mukaan sodan päättyminen saattaa luoda Eurooppaan paljon selkeämmän turvallisuuspoliittisen tilanteen kuin pitkään aikaan. Vielä joulukuussa, ennen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkua, näytti siltä että tilanne piti ratkaista mutkikkain neuvotteluin ja sopimuksin. Nyt Venäjän kanssa ei voi keskustella.

– En usko, että palaamme takaisin 1990-luvulle ja että Venäjä liittyy läntiseen yhteisöön ilmaisten katumusta kaikista synneistään. En usko, että sitä pitäisi edes toivoa, Liik sanoi.

– Venäjä on Venäjä. Antaa sen olla Venäjän roolissa – edellyttäen, ettei se hyökkää muihin maihin. Jos Venäjä onnistuu oppimaan tämän läksyn, irrottautumaan sodasta ja ottamaan siihen etäisyyttä, kaikki on hyvin. Venäläiset eivät ajattele kaikista asioista niin kuin me. Itse asiassa on meille hyödyksi, jos joku ulkopuolinen haastaa meidän näkemyksiämme.

Venäjä on Venäjä. Antaa sen olla Venäjän roolissa – edellyttäen, ettei se hyökkää muihin maihin.

Euroopan uutta turvallisuusarkkitehtuuria pohdittiin muun muassa konferenssin ensimmäisen päivän paneelikeskustelussa perjantaina.

Anna Wieslander.

Pohjois-Euroopan tutkimuksen johtajana Atlantic Councilissa toimivan Anna Wieslanderin mukaan vanhat, kylmän sodan jälkeen luodut rakenteet eivät enää toimi.

– Samaan pöytään istuminen ja asioista keskusteleminen oli mahdollista vain siksi, että välillämme oli luottamusta. Kun luottamusta ei ole ja vastassa on hyökkääjä, ei ole mahdollista luoda toimivia yhteistyön muotoja, Wieslander sanoi.

– Pitää löytää uusia rakenteita – siihen meidän pitää realisteina nyt tähdätä. Se ei kuitenkaan tarkoita (Venäjän) täydellistä patoamista tai keskustelun lopettamista.

Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin ytimessä ovat puolustusliitto Nato ja Euroopan unioni. Niiden ja Venäjän välille on noussut muuri: yhteistyö on päättynyt.

Yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan veteraani Andrew Michta kehotti eurooppalaisia Nato-maita ottamaan kovan turvallisuuden ensisijaiseksi tavoitteekseen ja siirtymään aseistariisunnan aikakaudesta oikeiden, koulutettujen ja harjoitelleiden joukkojen rakentamiseen.

Samalla pitäisi Michtan mukaan jo pohtia vakavasti, miten Ukraina voitaisiin ottaa mukaan Natoon.

– Keskeisin asia on turvallisuus. Keskeisin asia on se, miten Ukraina sopii Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin. Mikä on sen suhde liittokuntaan? Nämä ovat tiukkoja kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia, Michta sanoi.

– Ukraina on ansainnut paikkansa… Sillä on Euroopan ehkä tehokkaimmat asevoimat – siis Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen jälkeen. Ukrainan asevoimat on taistelujen karaisema, se pystyy toimimaan kaikissa toimintaympäristöissä ja se on juuri osoittanut kykynsä operaatioihin liikkuvassa sodankäynnissä.

Lue lisää: Presidentti Niinistö Venäjän silmän­kääntö­tempusta: ”Puolustajasta yritetään tehdä hyökkääjää”

Pavlo Klimkin.

Ukraina on jo esittänyt anomuksen päästä pikaisella käsittelyllä Naton jäseneksi. Ukrainan entinen ulkoministeri Pavlo Klimkin puhui sen puolesta Helsingin konferenssissa.

– Valinnat on tehtävä nyt, niitä ei voi jättää huomiseen tai ylihuomiseen. Suomen toiminta Nato-jäsenyyden suhteen oli valinta, osa tätä samaa kuviota.

Michta näkee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydessä ja Ukrainan mukaantulossa samaan turvallisuusarkkitehtuuriin hyvän tilaisuuden elvyttää Nato uuteen voimaan.

– Kaikki riippuu siitä, mitä Venäjälle tapahtuu. Mikä on Ukrainassa kärsityn sotilaallisen tappion poliittinen merkitys Venäjällä? Millaisia voimia se päästää liikkeelle maan sisällä? Voisiko Venäjä alkaa vähitellen hyväksyä todellisuuden, jossa se on ’tavallinen valtio’ eikä tehtäväänsä täyttävä imperiumi, Michta kysyi.

– Nämä ovat tosiaan ne suuret tuntemattomat, jotka muovaavat Euroopan turvallisuutta.

Venäjä liitti neljä Ukrainan aluetta federaatioon syys-lokakuun vaihteessa. Presidentti Vladimir Putin juhli alueliitoksia Kremlissä 30. syyskuuta.

Arkadi Moshes.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkadi Moshes arvioi, että puolen vuoden kuluttua olemme viisaampia. Vasta silloin voi edes harkita keskusteluihin ryhtymistä Venäjän kanssa.

– Ei pitäisi kiirehtiä ottamaan puhelinyhteyksiä Kremliin. Olen pahoillani, mutta se ei toimi, että kansleri X tai presidentti Y soittaa – ja nyt en voi vastustaa kiusausta – presidentti Z:lle. Se tulkitaan Kremlissä valmiudeksi tehdä myönnytyksiä, Moshes sanoi.

– Minä odottaisin puoli vuotta ja ryhtyisin ehkä sitten varovaisiin keskusteluihin Kremlin kanssa.

Lue lisää: Nämä ovat 4 ehtoa, joilla Venäjä voisi käyttää ydin­asetta – nyt mikään ei täyty

Entä paljon puhuttu eskalaatio, epätoivoisen Venäjän turvautuminen ydinaseeseen? Se muuttaisi pelin täysin, rikkoisi kaikki rajat ja pakottaisi Venäjän ja lännen välillä vielä tasapainoilevat maat kuten Kiinan ja Intian valitsemaan puolensa, arvioi Michta.

Lännen reaktio mahdolliseen ydiniskuun olisi kaksikärkinen:

– Se koostuisi suorasta avusta Ukrainalle, paljon suuremmassa mitassa kuin tähän saakka, ja todennäköisesti jonkinlaisesta Naton vastauksesta, Michta sanoi.

– Välittömän ydinaseiskun todennäköisyys on kuitenkin yhä matala, huolimatta pullistelusta ja Putinin puheista.

Source Link is.fi