Banner Before Header

Rahapula ajaa naisia epätoivon partaalle Kabulissa – ”Ehkä joudun pian myymään lapseni”, sanoo neljän lapsen yksinhuoltaja Ylelle

KABUL Vilkkaalla kadulla Kabulissa on pyörinyt jo 20 vuotta pitkään hameeseen ja löysään huiviin pukeutunut nainen käsivarret täynnä kirjoja. Satoi tai paistoi, Fereshta Sadeqi lähestyy autoja ystävällisesti hymyillen, koputtaa ikkunoihin ja yrittää saada ihmisiä ostamaan englanniksi, persiaksi tai paštuksi kirjoitettuja teoksia.

Loskaa roiskuu, kun noin 50-vuotias Sadeqi väistelee Talibanin lava-autoja, keltaisia takseja ja kuralammikoita.

Vanhoillisessa Afganistanissa kadulla työskentelevä Sadeqi on monelle kauhistus. Silti Taliban ei ainakaan vielä ole käskenyt häntä lopettamaan työntekoa, vaikka ongelmiakin on ollut uusien vallanpitäjien kanssa.

– Minulle sanotaan, että naisen paikka on kotona, Sadeqi kuiskaa, kun ohi viilettää talibaneja Land Cruiser -maasturissa.

Suurin huoli on kuitenkin toimeentulo. Kirjat ovat luksusta, johon vain harvoilla on varaa.

– Kauppa ei käy, Sadeqi sanoo.

Kirjoja myyvä Fereshta Sadeqi seisoo Kabulin keskustassa. Maan taloudellinen ahdinko tarkoittaa, että asiakkaita ei enää löydy. Kuva: Bilal Yousufi

Kun Taliban valtasi Afganistanin elokuussa 2021, lähes kymmenen miljardia dollaria Afganistanin varoja jäädytettiin. Suurin osa näistä varoista oli Yhdysvalloissa.

Seurasi taloudellinen kriisi. Ihmiset eivät saa nostettua pankeista kuin pienen määrän rahaa kerrallaan, palkkoja ei ole maksettu ja työttömyys on noussut pilviin.

Afganistan oli viimeiset 20 vuotta riippuvainen ulkomaisesta avusta. Talibanin vastaiset pakotteet saivat valtaosan siitä loppumaan. Nyt lähes puolta maan väestöstä uhkaa nälänhätä.

Taliban on vaikeuttanut työssäkäyntiä

Toisella puolella kaupunkia Zahra Azizi on tullut ostoksille suuren urheilukentän laidalle. Täällä ihmiset yrittävät myydä huonekalujaan, jotta he saisivat edes jonkin verran käteistä.

Myyjät ovat latoneet tien viereen lumikinoksien keskelle lattiatyynyjä, kaasulämmittimiä ja muuta irtaimistoa. Vain harvoilla on varaa ostaa mitään, ja siksi hinnat ovat matalalla.

Kätilönä työskentelevä Zahra Azizi katselee käytettyjä huonekaluja Kabulissa. Hän ei ole saanut palkkaa neljään kuukauteen. Kuva: Maija Liuhto / Yle

Azizi on onnekas, sillä hänen miehensä jatkaa edelleen töitään kaivosministeriössä. Yksityisellä klinikalla kätilönä työskentelevä perheenäiti itse ei ole saanut palkkaa sitten Talibanin valtaantulon.

– Sairaalassa ei ole lääkkeitä eikä tarvikkeita, ja meidän on todella vaikea hoitaa potilaita, Azizi kertoo.

Suurin ongelma hänelle ovat kuitenkin Talibanin uudet ohjeistukset naisten liikkumisesta. Naisten ei pitäisi enää matkustaa ilman mahramia eli miespuolista sukulaista yli 72 kilometrin matkoja.

Periaatteessa Azilla ei pitäisi olla ongelmia työmatkoillaan Kabulin sisällä, mutta talibanit ovat alkaneet huomautella hänelle mahramin puuttumisesta.

– Jos en mene töihin, saan potkut, Azizi sanoo.

Köyhimmät joutuvat pohtimaan äärimmäisiä ratkaisuja

Heikoimmassa osassa ovat Kabulissa asuvat maan sisäiset pakolaiset.

Suurin osa kaupunkiin kesällä sodan jaloista paenneista on päässyt palaamaan koteihinsa yksityisten ihmisten ja Talibanin avustuksella. Jäljelle jäivät Kabulissa jo vuosikausia eläneet pakolaiset.

Lapsi katsoo ulos ikkunasta maan sisäisten pakolaisten korttelissa Kabulissa. Kuva: Bilal Yousufi

Kabulin pohjoislaidalla asuu ihmisiä, jotka ovat paenneet Afganistanin sotia jo 1980-luvulta saakka: ensin Pakistaniin, sitten takaisin kotimaahan ja jälleen maakunnista kaupunkiin.

Viime päivät Kabulissa on satanut kinoksittain märkää lunta. Lämpötila on ollut nollan pinnassa.

Kapea polku Mehr Gulin asumuksen luo on muuttunut upottavaksi mutapuroksi. Edellisenä yönä heppoisen katon päälle kerääntyneet lumikinokset ovat saaneet savitiilistä rakennetun talon sortumaan. Jäljellä ovat enää rauniot.

– Kaikki tavaramme tuhoutuivat, Gul sanoo.

Perhe nukkui yönsä naapuritalossa.

Leski Mehr Gul näyttää lumisateessa tuhoutuneen talonsa raunioita tyttärensä kanssa Kabulin laidalla. Kuva: Bilal Yousufi

13 vuotta alueella asunut Gul on leski. Hänellä on neljä lasta, kolme tytärtä ja yksi poika. Vanhin tyttäristä on kuudennella luokalla.

Gulin kengät ovat reikäiset, ja yhdellä tyttäristä on vain varvassandaalit jalassa. Perhe on riippuvainen yksityisten ihmisten hyväntekeväisyydestä.

– Aiemmin saimme leipomoista paljon leipää. Nyt meille annetaan vain kolme leipää kerrallaan, Gul kertoo.

Leski Mehr Gulilla on neljä lasta ruokittavana. Perhe seisoo talonsa raunioiden edessä. Kuva: Bilal Yousufi Kuva: Bilal Yousufi

Toivoton tilanne saa monet pohtimaan äärimmäisiä ratkaisuja.

Afganistanissa sulhaset maksavat morsiamen perheelle myötäjäisinä rahaa. Lapsiavioliitot yleistyvät köyhyyden kasvaessa. Vaimoiksi saattaa joutua alle 15-vuotiaitakin.

– Ehkä joudun pian myymään lapseni, Gul sanoo.

Lue lisää:

Source Link yle.fi