Kaksikymmentäkolme maata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Yhdysvalloissa senaatti äänesti asiasta torstain vastaisena yönä.
Jäsenyyden ovat aiemmin ratifioineet jo Albania, Britannia, Belgia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tanska ja Viro.
Ratifiointien odotetaan etenevän nopeasti myös muissa maissa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi aiemmin, että kaikki jäsenmaat ovat voineet ratifioida jäsenyydet nopeimmillaan vuoden loppuun mennessä.
Haaviston mukaan monet ovat kertoneet hoitavansa asian ennen elokuuta. Seuraava ratifiointiaalto on hänen mukaan odotettavissa alkusyksystä. Pisimpään Suomi joutunee odottamaan Turkin päätöstä.
Lue lisää: Pekka Haavisto: Näin nopeasti Suomesta ja Ruotsista voisi tulla Naton jäseniä
Kun Naton jäsenvaltiot ovat ratifioineet maiden liittymispöytäkirjan, ilmoittavat ne asiasta Yhdysvaltoihin. Maan hallitus toimii Pohjois-Atlantin sopimusta koskevien asiakirjojen tallettajana.
Syy maiden nopealle ratifiointiprosessille on se, että ennen Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjojen allekirjoittamista jäsenyysprosessi oli valmisteltu hyvin pitkälle parlamenteissa.
Ennen kuin Naton 30 jäsenmaata ovat ratifioineet jäsenyydet, ovat Suomi ja Ruotsi Naton tarkkailijajäseniä. Tiistaista lähtien Suomi ja Ruotsi ovat saaneet osallistua suurimpaan osaan Naton kokouksista puheoikeudella.
Tarkkailijajäseniä ei koske Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla, jonka mukaan jäsenmaiden tulee auttaa toisiaan aseellisen hyökkäyksen sattuessa.