Banner Before Header

Ranskan vasemmisto järjesti rivinsä uusiksi ja on nyt suosittu nuorten keskuudessa – kannattaja: ”Haluan vaikuttaa, en murehtia yksinäni”

Itäpariisilaisella toriaukiolla juodaan olutta ja tanssitaan rumpujen tahtiin. Paikalle on kerääntynyt lähikorttelien asukkaita ja vasemmiston eri-ikäisiä kannattajia. He toivovat radikaalivasemmistolaisesta Jean-Luc Mélenchonista Ranskan seuraavaa pääministeriä.

Yksi Mélenchonin kannattajista on 20-vuotias Maria Laly. Laly kertoo kiinnostuneensa politiikasta huhtikuun presidentinvaalien myötä, kuten moni muukin nuori ranskalainen.

– Olin vaalitulokseen todella pettynyt. Toiselle kierrokselle päässeet Emmanuel Macron ja Marine Le Pen eivät edustaneet lainkaan niitä arvoja, jotka ovat minulle tärkeitä, ja tunsin itseni suorastaan epätoivoiseksi, hän sanoo.

Laly sanoo, että hänelle tärkeitä ovat ilmastopolitiikkaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset.

– Viime aikoina uutisia ovat hallinneet jutut ministerien häirintäsyytteistä ja poliisiväkivallasta. Tuntuu, ettei Ranska ole enää se ihmisoikeuksien luvattu maa, jollaisena meidät on joskus tunnettu, Laly huokaa.

Maria Laly liittyi kuukausi sitten nuorisoryhmään, joka kampanjoi Mélenchonin perustaman vasemmistolaisen vaaliliiton puolesta. Hän kiertää ovelta ovelle ja jakaa vaaliesitteitä Pariisin kaduilla.

– Pelkään tulevaisuuteni puolesta. Se tuntuu monin tavoin synkältä. Päätin kuitenkin, etten jäisi murehtimaan asioita yksikseni, vaan yrittäisin vaikuttaa.

Nuori nainen seisoo kadulla.
Maria Laly innostui politiikasta presidentinvaalien jälkeen.Juha Nurminen

Vasemmisto lupailee eläkeiän laskua ja hintoja kuriin

Ranskan vasemmistopuolueet muodostivat presidentinvaalien jälkeen historiallisen vaaliliiton, jonka nimi on Kansan unioni eli Nupes. Siihen kuuluvat Mélenchonin Lannistumaton Ranska -puolue, ympäristöpuolue, sosialistit ja kommunistipuolue. Uusi liittouma on kerännyt kannatusta etenkin nuorten ranskalaisten keskuudessa.

Nupes ajaa muun muassa eläkeiän laskemista 60 vuoteen, minimipalkan nostamista 1500:aan euroon, hintakattoa arjen kannalta olennaisille elintarvikkeille, miljardipanostuksia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja valtion tukemaa asuntojen energiaremonttia.

Vaaliohjelmasta on häivytetty Mélenchonin EU- ja Nato-vastaisuutta. Ajaakseen poliittisia päämääriään olisi Nupes kuitenkin valmis poikkeamaan yhteisistä EU-säädöksistä.

Pariisissa kampanjoiva vasemmistoliittouman ehdokas Daniel Simonnet sanoo puolueensa vastustavan Macronin uusliberalistista politiikkaa.

– Ranskan sairaalat ovat kantokykynsä äärirajoilla, kouluihin ei löydy opettajia ja jopa jalkapallon Mestarien liigan finaali päättyi kaaokseen ja selittelyyn. Vakavin asia on ilmastonmuutos, jonka edessä nykyinen hallitus on voimaton, Simonnet tuhahtaa.

Simonnet kuuluu Mélenchonin Lannistumaton Ranska -puolueeseen ja hänellä on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi parlamenttiin pariisilaisesta vaalipiiristään.

– Macron on Ranskan viidennen tasavallan historian pienimmällä äänimäärällä virkaan valittu presidentti. Mielipidekyselyt kertovat, että ranskalaisten enemmistö toivoisi maahan koalitiohallitusta, Simonnet sanoo.

Jeremy Corbyn ja Daniel Simonnet (oikealla) kampanjoivat yhdessä Pariisissa.
Jeremy Corbyn ja Daniel Simonnet (oikealla) kampanjoivat yhdessä Pariisissa.Juha Nurminen

Macron tarvitsee enemmistön pitääkseen vaalilupauksensa

Ehdokas Simonnetin viereen kävelee kanaalin toiselta puolelta tuttu kasvo: Britannian työväenpuolueen entinen puheenjohtaja Jeremy Corbyn. Corbyn kertoo saapuneensa Pariisiin kampanjoimaan Mélenchonin pääministeriyden puolesta.

– Olen vaikuttunut siitä, kuinka Ranskan vasemmisto pystyi kokoamaan itsensä presidentinvaaleissa kärsimänsä tappion jälkeen. Jean-Luc Mélenchon on onnistunut vasemmistopuolueiden yhdistämisessä, Corbyn kehaisee.

Työväenpuolueen entinen puheenjohtaja vakuuttaa uskovansa, että vasemmistoliittouman voitto on mahdollinen.

Ranskan parlamenttivaalit pidetään kahtena peräkkäisenä sunnuntaina, kesäkuun 12. ja 19. päivä ja niistä ennustetaan viiden vuoden takaista tiukempia. Mielipidekyselyt povaavat Macronin keskustaoikeistolaiselle liittoumalle noin 25 prosenttia ja Mélenchonin johtamalle vasemmistoliittoumalle noin 26 prosenttia äänistä.

Kaksivaiheisissa vaaleissa valitaan 577 edustajaa parlamentin alahuoneeseen eli kansalliskokoukseen ja ratkaistaan samalla Macronin mahdollisuudet toteuttaa vaalilupauksiaan. Mikäli Macron mielii tehdä haluamaansa politiikkaa, olisi hänen pidettävä kansalliskokouksen enemmistö puolueensa hallussa.

Melenchonin vaalijuliste.
Gallupit ennustavat parlamenttivaalien ensimmäisestä kierroksesta tasaista kisaa Mélenchonin johtaman vasemmistoliittouman ja Macronin välille.Juha Nurminen

Presidentti Macron ja pääministeri Mélenchon?

Viime viikkoina Ranskassa on pohdittu, voisiko Mélenchon todella nousta seuraavaksi pääministeriksi. Koalitiohallitukset ovat olleet presidenttivetoisessa Ranskassa harvinaisia. Ja jos pääministeriksi nousisi oppositiojohtaja, merkitsisi se päätöksenteon hankaloitumista, kun presidentti ja pääministeri ajaisivat erilaista politiikkaa.

Vasemmistoliittouma johtaa hienoisesti mielipidekyselyitä, mutta kaksivaiheinen vaalijärjestelmä on kuitenkin yleensä suosinut presidentin puoluetta. Tälläkin kertaa näyttää siltä, että paikoiksi muutettuna Macronin etumatka kilpailijoihinsa on edelleen pitävä.

Gallupit ennustavat Macronin kokoamalle keskustaoikeistolaiselle vaaliliitolle 275–315 edustajanpaikkaa, Mélenchonin johtamalle vasemmistolle 130–200 paikkaa ja Marine Le Penin äärioikeistolaiselle puolueelle noin 40 paikkaa.

Kansalliskokouksen ehdoton enemmistö vaatisi vähintään 289 edustajaa. Sen saavuttaminen voi tehdä toista presidenttikauttaan aloittavalle Macronille tiukkaa.

Macronia syytetään epämääräisyydestä, Mélenchonia populismista

Suomessa herätti paljon kritiikkiä Macronin ranskalaislehdille viikonloppuna lausuma arvio, jonka mukaan Venäjää ja presidentti Vladimir Putinia ei tulisi nöyryyttää Ukrainassa. Macronin kommenttia pidettiin Suomessa ja monessa muussakin Euroopan maassa virhearviona tai vähintäänkin turhana pehmoiluna.

Ranskassa kommentti ei herättänyt samanlaista huomiota. Vaalikeskusteluita on hallinnut ulkopolitiikan sijaan huoli ostovoimasta, sairaaloiden kantokyvystä ja ylipäätään julkisten palveluiden tilasta, jota etenkin vasemmisto on pitänyt vahvasti esillä. Nuoria puhuttaa ilmastopolitiikka.

Macron on luvannut panostuksia ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin sekä ostovoimaan ja eriarvoisuuden vähentämiseen, mutta linjausten sisältö on jäänyt osin epämääräiseksi. Presidentin parlamenttivaalikampanja on ollut ylipäätään hyvin vaisu. Mélenchonia on puolestaan syytetty populismista ja hänen vaaliohjelmaansa epärealistisuudesta.

Äänestysaktiivisuuden pelätään jäävän sunnuntaina alhaiseksi. Mélenchonin vasemmistoliittouman puolesta kampanjoiva Maria Laly kuitenkin toivoo, että ranskalaiset innostuisivat lähtemään vaaliuurnille.

– Monet nuoret ovat välinpitämättömiä, koska heidän huoliaan ei ole kuunneltu. Minäkin haluan tulevaisuuden, kuten vanhemmillani ja isovanhemmillani on ollut. Kampanjoin, koska haluan muutosta ja kaipaan toivoa, Laly sanoo.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Macron ja EU huokaisivat helpotuksesta sunnuntaina – tyytymättömät äänestäjät voivat vielä sotkea presidentin suunnitelmat

Miljoonat ranskalaiset äänestivät äärioikeiston ehdokasta – tutkijat listaavat neljä syytä, ja yksi niistä on Le Penin ”hybridipopulismi”

Source Link yle.fi