Riikka Purra paheksuu hyvinvointialueiden ”hillorahaa” – PS osallistui Varsinais-Suomessa puolueiden sopuun
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra paheksui perjantaina tiedotteessaan tuleville aluevaltuustoille kaavailtuja toiminta-avustuksia.
– Mihin tällaista massiivista hillorahalla voideltavaa puoluekoneistoa hyvinvointialueilla tarvitaan? Kyseessä on suuren luokan vedätys ja juuri yksi oleellinen syy sille, miksi tätä maakuntahimmeliä ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. On vastuutonta niin veronmaksajan kuin demokratian kannaltakin, että asiasta ei nouse suurempaa meteliä, Purra kommentoi.
IS kertoi sote-uudistuksen myötä syntyvästä uudesta menoerästä torstaina.
Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla toiminta-avustuksen suuruudeksi on kaavailtu 6 000 euroa valtuutettua kohti. Tällä tasolla tuki aiheuttaisi molemmilla alueilla vuosittain 474 000 euron menoerän. Normaalit kokouspalkkiot maksetaan tukien päälle.
Varsinais-Suomessa syntyneessä poliittisessa sovussa on ollut mukana myös perussuomalaiset.
Sdp, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, vasemmistoliitto, vihreät ja Rkp linjasivat Turussa 10. elokuuta 2021, että ”puolueiden yhteisen keskustelun pohjalta esitetään, että perustettava aluehallinto ryhtyy valmistelemaan valtuustoryhmille maksettavaa vuosittaista 6000 euron tukea aluevaltuustoryhmän jäsentä kohden”.
Puolueet perustelivat valtuustoryhmien toiminta-avustusta muun muassa sihteeri- ja asiantuntija-avun tarpeella sekä uusien vaalien aiheuttamalla taloudellisella rasituksella.
– Kokonaan uudet vaalit tarkoittavat puolueille uusia, runsaita kuluja. Vaalien taloudellinen rasitus siirtyy puolueille kokonaan ilman tukien kasvua esimerkiksi puoluetuen osalta. Aluehallinnon taso on siis ainut suunta, josta puolueita voidaan asian tiimoilta tukea, puolueet linjasivat.
IS kysyi Purralta, miten puolueen Varsinais-Suomessa tekemä linjaus sopii yhteen perussuomalaisten jyrkän kielteisen linjan kanssa.
– Puolue on jo alkusyksystä lähtien neuvonut ja ohjeistanut piirejä suhtautumaan hyvin kriittisesti uusiin tukiin, neuvottelemaan niitä mahdollisimman alhaisiksi, jättämään eriäviä mielipiteitä ym. Piirimme ovat varsin itsenäisiä, joten voimakkaammin niiden käsiä ei ole sidottu, Purra viestitti.
Onko Varsinais-Suomen linjaus ongelma puolueelle?
– Kuten sanoin, selvä ohjeistus on annettu, mutta valta neuvotella on piireissä. Hämeessä neuvottelijat tekivät itse ratkaisun olla ottamatta tukea vastaan. Eri alueilla tuen käyttökohteet vaihtelevat. Jossakin sitä vain saa, muualla pitää anoa. Kaikella tällä on vaikutuksensa siihen, millaisia päätöksiä on tehty. Kokonaisuutta pääsemme arvioimaan vasta myöhemmin.
Sdp:n Varsinais-Suomen Sosialidemokraattisen piirin toiminnanjohtajan Talvikki Jorin mukaan tuki on tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2023 alkaen.
– On puolueita, jotka vastustavat tukea valtakunnan tasolla, mutta kannattavat sitä alueilla. Joillakin puolueilla on jostakin syystä motiivi pitää alueet ilman rahaa, Jori kommentoi.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana alkuvuodesta aloittaneen Mikko Kangasojan mukaan Varsinais-Suomessa on sovittu, että tänä vuonna tukea ei oteta käyttöön, ”minkä jälkeen katsotaan, otetaanko vai ei”.
Kangasoja kertoi, että uusia neuvotteluja ollaan järjestämässä jo ensi viikolle.
– Neuvottelijamme oli sitä mieltä, että kun ensi viikolla neuvotellaan, mennään puolueen linjan mukaan. Vastustamme tukea. Se on tosi massiivinen raha per valtuutettu.
Muutosjohtajana valtiovarainministeriössä työskentelevän Ville-Veikko Ahosen mukaan valtuustoryhmien avustukset tullaan ottamaan huomioon alkuvuodesta tehtävässä lisäbudjetissa.
Koko maan tasolla puhutaan Ahosen mukaan useista miljoonista euroista.
Jos tukea myönnettäisiin 6000 euroa jokaista tulevaa aluevaltuutettua kohti, muodostuisi avustuksista lähes 8,3 miljoonan euron vuosittainen kustannus.