Banner Before Header

Riikka Purran ryöpytys jengi­rikollisuudesta tyrmistytti ministeri Mikkosta: ”Pidän äärimmäisen kummastuttavana väitteenä”

Oppositiopuolueet tivasivat torstaina eduskunnassa hallitukselta lisääntyneestä jengirikollisuudesta. Kyselytunnilla tulilinjalle joutuivat sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), jotka vakuuttivat hallituksen jakavan huolen.

– Väkivallan käyttö on poliisin mukaan arkipäiväistynyt ja väkivaltaan turvaudutaan yhä useammin jengeissä. Ilmiö on laajenemassa suuremmista kaupungeista koko Suomeen. Jengiväkivallan arvioidaan kovenevan, kansainvälistyvän ja kasvavan, aloitti kansanedustaja Juha Mäenpää (ps).

Taustalla oli lauantaina Iltalehdessä ilmestynyt Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan Jonne Rinteen haastattelu. Rinne arvioi Suomessa toimivien katujengien määräksi 11 ja rikollisuuden painottuvan pääkaupunkiseudun lisäksi Turkuun. Jäseniä hän uskoi olevan parisensataa, joista ulkomaalaistaustaisia on ”nimen ja etnisyyden perusteella” 95 prosenttia.

Aiemmin poliisina työskennellyt kansanedustaja Tom Packalén huomautti, että perussuomalaiset on vuosia varoitellut Suomen seuraavan kehityksessä Ruotsin tietä.

– Poliisiin tulee perustaa yksikkö, joka keskittyy katujengien rikoksiin ja niiden torjuntaan. Jutuille pitää saada omat erikoissyytteet, ja rikoskierteessä olevien jengiläisten syöksy on saatava katkaistuksi nopealla tuomioistuinkäsittelyllä, Packalén vaati.

Puoluejohtaja Riikka Purra ei ollut tyytyväinen hallituksen selityksiin.

Ministeri Mikkonen puolusti hallitusta viittaamalla poliiseille lisättyihin resursseihin ja sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä hyväksyttyyn päätökseen laatia konkreettinen strategia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Myöhemmin lausuntoon puuttui perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

– Sisäisen turvallisuuden selonteossa, jonka te toitte, ei käsitelty ulkomaalaisjengejä. Siellä ei käsitelty katurikollisuutta, vaan hallintovaliokunta korjasi tämän asian, Purra syytti.

Purran mukaan ainoa ongelma ei ole väkivaltarikollisuus tai jengirikollisuus, vaan maahanmuutto, joka ”aiheuttaa kaduilla, kouluissa, nuorten parissa jatkuvasti sellaisia ongelmia, jotka eivät tule julkisuuteen”.

– Niistä keskustellaan ehkä asuinalueiden omissa Facebook-ryhmissä, mutta ei täällä. Ja miksi? Yksi syy on siihen se, että te olette nimenomaan kannustaneet ihmisiä olemaan kertomatta maahanmuuton ongelmista.

Mikkonen vastasi hämmentyneensä Purran syytöksistä ja ihmetteli, keihin hän ”teistä” puhuessaan viittasi.

– Että jollain tavalla olisimme sanoneet, että jos joutuu rikoksen kohteeksi, niin sitä asiaa ei pidä viedä käsittelyyn? Totta kai, se on ihan selvä asia. Pidän tätä kyllä äärimmäisen kummastuttavana väitteenä, Mikkonen sanoi.

Ministeri Krista Mikkonen.

Mikkosen mukaan jatkossa jengiytymistä on ehkäistävä puuttumalla ”juurisyihin” eli syrjäytymiseen. Hän viittasi Ankkuri-tiimien toimintaan, jossa poliisin, sote-alan ja nuorisotoimen asiantuntijat tapaavat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja näiden perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– (Sitä) on kiitelty ja me teimme siitä myös selvityksen. Se on ollut konkreettinen tapa, jolla olemme voineet estää nuoria joutumasta rikoksen polulle ja saaneet sille joutuneita nuoria takaisin.

Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajana vuosina 2001–2011 työskennelleen kansanedustajan Kari Toivasen (kok) mukaan muun muassa Britanniassa ampuma-aserikosten tiukentaminen on johtanut positiivisiin tuloksiin.

Hän huomautti kokoomuksen laatineen jengirikollisuuteen puuttumisesta kymmenen kohdan ohjelman. Puoluetoveri Pihla Keto-Huovinen jatkoi viittaamalla poliisin lukuihin, jotka osoittavat laittomien ampuma-aseiden takavarikointien lisääntyneen Suomessa huolestuttavaa tahtia.

– Perusmuotoisesta ampuma-aserikoksesta sakkorangaistuksilla ei ole riittävää pelotevaikutusta. Kysynkin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta laittomien ampuma-aseiden kantaminen ei räjähdä Suomessa käsiin niin kuin Ruotsissa, hän kysyi.

Oikeusministeri Henriksson vastasi ampuma-aselainsäädännön kuuluvan ensisijaisesti sisäministeriölle ja selosti hallituksen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi käynnistämää viranomaistoimintaa. Sisäministeri Mikkonen ei aselakia kommentoinut.

Mikkosta sisäministerin pestissä edeltänyt Maria Ohisalo (vihr) kertoi vuoden 2021 lopulla olevansa valmis ottamaan käyttöön kovia keinoja nuorten jengiytymisen kitkemisessä.

– Jengirikollisuus on saanut vuoden aikana uusia, huolestuttavia muotoja, ja mukana on aiempaa vahvemmin aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta, Ohisalo sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson huomautti ampuma-aselainsäädännön olevan ensisijaisesti sisäministeriön heiniä.

Helsingin poliisin rikosylitarkastaja Markku Heinikari arvioi Ilta-Sanomille kesäkuussa, että jengiytymisen merkkejä näkyy nyt etenkin Turussa. Suomen ja muidenkin Pohjoismaiden samantyyppisiä katujengejä yhdistää se, että niiden jäsenet ovat suurimmaksi osaksi ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia.

Joissain jengeissä tietyt kansallisuudet painottuvat, mutta enimmäkseen jengit eivät ole rakentuneet niiden ympärille. Sekä Heinikari että Etelä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Emilia Ilander-Raulahti ilmaisivat huolensa alaikäisten jengiytymisestä.

Source Link is.fi